Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Oikea hetki on heinäykseen; Minulle omien kokemusten kautta on tullut tuntuma, ettei raivuria kannata viedä pienen taimikon heinäykseen. Sain vahingossa kaatumaan liian monta istuttamiani taimia, ja sehän harmitti sitten kovarti.
Parhaan tuloksen olen saanut erilaisilla pitkävartisilla karkeateräisillä haroilla, tai lehtiharavalla, haralla voi tyäntää ja vetää ryönää taimen päältä, hara ei vahingoita taimia sulan aikaan.
Kyllä kait kaikilla merkittävillä sahureilla jalostaminen alkaa jo leimikolla, eli katkotaan niille pituuksille missä lopputuotteena kannattavuuden painopiste on.
Tähän teollisuus ja koneenvalmistajat on kehitelleet yhdessä sopivat apuohjelmat jakauman seurantaan.
Paras tukkitili tulee silloin kun pituusmittoja on alkaen alta neljästä- ja päättyen kuuteenmetriin, kaikki moduulit käytössä, siinä tukkitili on parhaimmillaan ja jos pituuksia on vain 4 – 5 ja painottuen pitkään päähhän vastaavasti tili tukista on surkeimmiltaan.
Tämän syksyn kuusileimikot täällä on ostanut Binderholz hyvällä pituusvalikolla tukinhintainen tavara alkaa alta neljämetriä, lisäksi tietysti vakiolajit pikkutukit ja parrut männystä ja kuusesta.
Kyllä Lassen tapa toimia leimikkonsa valvojana on kannatettavaa, motonkuljettajat on yleensä ammattiylpeitä tekemiistään ja mielellään kertovat mikä on vienyt tukkikokoa kuitukasaan, yleenä tämä kierros riittääkin myyjälle.
Tässä meille palstalaisille olisikin hyvä tilaisuus valistaa tuttavapiiriä / kaveria löytämään leimikkoonsa sopiva ostaja.
Ps.ostajakohtaiset erot on on puhdasta rahaa !
Olin muutama vuosi sitten myyjän kaverina tekemässä UPM:n ostsman tukkileimikon hakkuunvalvontaa, myyjän syytökset oli aivan samoja kuin artikkelissa, epäonnistunut puukauppa.
Leimikosta oli kaupat tehty n. vuosi aiemmin, leimikko oli kuusileimikko 90v.( OMT – MT pohjalla ) mäntyä vähän. Kauppakirjalla mitat 43 latva, 49, 52 55 ja männyllä lisäksi 37 laatutyvi.
Kierros leimikolla yhteenvetona paljasti karun tosiasian, hakkuu oli sopimuksen mukainen ei voinut syyttää hakkaajaa, suoraa tukkiosuutta ei vaan löytynyt harvoille ja pituuspainotteiseen valikkoon. Ylisuuret tyvet vei myäs tukkiosuutta 3 – 4 metriä tervettä tukkiosuutta lahokuusi pinoon.
Tämän leimikon otajavalinnasta imyyjä sai mieliharmia pitkäksi aikaa, mutta UPM:ää siitä ei tulisi moittia, ainakaan julkisesti !
Lukia-palstalaisiltä on tullut paljon hyviä ja rahanarvoisia neuvoja tienkäyttöön ja huoltoon, Täälläpäin syyskuu oli erittäin kuiva, eli teiden kunnostukselle on oliut sopiva- aika.
Paikallinen sorayritäjäkin tarjosi kalliomursketta 10 t:n kuorman kiinteään 160 €:n hintaan, ajo ja alusterällä tasattuna 15 km päähän, ja sai heti kalustolle töitä.
Väli- Suomessa kaupoille pääsee jos taimikon hoito on tehty ajallaan ja poistuma on 40 m3 / ha. Silloin esim. kuivahkon kangaan männikössä olisi runkoja ylimmillään n. 1000 r ja alimmillaan n.800 r / ha, jäävän puuston keskiläpimitta 15 cm.
Poistettavan rungon järeys vaihteleekin lähtötilanteen mukaan, onko poistattavissa rungoissa susipuita merkittävästi, koska pääosa poistumasta tulee ensisiaisesti vikaisista- ja kehitykessä jälkeen jääneistä rungoista,lopuksi pohjapinta- ala tai runkoluku tarkennetaan päävaltapuista.
Yleisesti saavutettu runkokoko on 130 – 150 litran välissä, tässä kuvatussa hoidetussa palstassa pärjää jo yrittäjäkin, koska selkeässä olosuhteissa on mielekästä kuljettajankin tehdä töitä.
Nainen metsäammattilaisena aiheuttaa enää vain vähän hämmennystä. Metsäopistoissakin naisten osuus ont vakiintunut n, 30 prosentin tasoon.
Nainen on aikanaan herättänyt monenlaisia kysymyksiä ja hämmennystäkin metsänomistajajien keskuudessa, mutta se on jo mennyttä aikaa.
Nyt tilanne on jo päin vastoin esim. naismetsänhoidonneuvojia valitaan yhdistyksen toimihenkilöiksi hyvän koulutuksen ja sosiaalisten taitojen perusteella ohi mieshakijoiden.
Sosiaaliset taidot on tulleelleet entistä tärkeeämmäksi kun fyysisen työn osuus on laskenut metsäalallakin. Luontopalveluissa ja tutkioina toimivlle naismetsäammattilaisille voi nostaa hattua, kun sitä kautta metsäala on muuttumassa avoimemmaksi ja moniarvoisemmaksi.
