Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Minulla oli syksyn aikaan mahdollisuus tutustua kesäaikaisiin hakkuisiin kolmen suuren puunostajan leimikoilla, hakkuun jälki oli keskinkertaista parempaa ja suurin ilonaihe oli kun hakkuutähteet oli puitu-urille, tämä lienee jo hakkuusopimuksessa sovittu näin ! ( leimikot oli pystyleimikoita )
Ensiharvennuksessa olisi tärkeä jättä jääväpuusto kasvavista valtapuista, poistaa vai ne joista ei myöheminkään saa muotonsa vuoksi tukkia. kasvu valtapuissa on n. kolmekertaa nopeampaa kuin jo allejääneissä rungoissa.
Vanhan kemeralain aikaan näki tehdyn pahojakin virheitä jäävälle puustolle kun pyrittiin saamaan jääväpuusto kemerakelpoiseksi, kasvamassa oli toispuoleisia, huonolatvaisia ja moniväärisiä hieskoivuja, ” siinä tuli iso vahinko myyjälle ”.
Omat hankintahakkuut on jääneet kovin vähiin, vain 60 m3 :n kelkkasavotta, siinäkin oli tekemistä, meni kolmenkuukauden vapaapäivät.
Nuorena kotona ollessa lomapäiviä meni mukavasti kun hankintapuita ajettiin traktorilla tienvarteen. Varusteena oli MF 165, uusilla ketjuilla ja reellä varustettuna, siinä minulla olikin mieluinen kuljettajan tehtävä.
Nuorella miehellä olikin aamulla kiire metsään, koska naapurin mies oli isällä kaverina hakkamassa ja hän teki aina aamulla tulet taukopaikalle, ne kutsuivatkin aamupimeällä sopivasti ajomiestä metsään.
70- luvulla oli vielä rajoituksen alaisia tiloja, joista oli mahdollista hakata n. vuoden kasvu, hyvin usein se oli 150 m3, lisäksi seuraavan talven polttopuut. Rajoitusten poistuttua leimikot suureni ja firmat alkoi hoitaa savotan metsästä alkaen.
Puuki sen hyvin viimeksi sanoikin !
Tänään oli sopivasti sisätyöaikaa niin selvittelin minkälaisia markkinoita löytyisi latvusmassalle ja kannoille. Pitemmän aikaa on ollut mielessä kokeilla minkälainen alkukehitys olisi taimilla latvusmassan-ja kantujen vois viennin jälkeen.
Latvusmassalle tienvarressa olisi ollut pieni arvo 3 € / tonni ja kantoja ei ennen ensikevättä ostetaisi ollenkaan. Siinä taisi tullakkin sadepäivälle jo palkka kun kävin maastossa vielä tutkimassa aiheeseen liittyvän UPM:n 8 vuotta sitten työnäytöksessä olleen alueen.
Kuvio oli OMT pohjaa viljelty kuuselle, taimet oli vielä elossa, mutta pieniä heiveröisiä ja mutkaisia, varhaisperkaus oli vielä tekemättä ( ehkä unehtunut ).
Arvioni oli, että mustaa maata paljastuu aivan liikaa, joka vesottuu ja kerää valtavasti ylimääräistä hörtöä estämään taimien alkukehitystä.OMT pohjat vaatisi kyllä jo latvusmassan pois viennin jos puustoa hakattaessa on lähes 300 m3 tai yli.
Pieniä on minunkin tekemiset omantilan puista olleet, vakio asioita tähänasti on olleet joulukuust, havut ja hakkuunaikaan löytyneistä kuivista puista jätkänkynttilät. Savotan aikaan urakoitsja toimittaa polttopuutkin sovitusti tianvarteen.
Seuravan viiden vuoden aikaan on tulossa harvennukseen lehtikuusimetsikkö ja niista hirsistä on suunnitelmia tehdä lato metsätilalle, koska tällä hetkellä keskenkasvuiselle lehtikuusella ei ole kunnollista markkina-arvoa.
Omassa metsissä, omilla koneilla siinä on kyvä lähtökohta mielekkäälle tekemiselle. Minulle omakohtaiset hakkuu- ja ajo työt metsässä jäi sinne nuoruusvuosiin.
Metsänhoitotyöt on olleet kaikenaikaa niitä mukaa- ja mieleistä tekemistä omilla tiloilla. Tänä syksynä oli vuorossa kesä-harvennuksen pohjien raivaus n.13 ha jossa pieni aukko- ja ylispuuala, ylispuualueen jätin raivattavaksi vasta korjuun jälkeen.
Kaupat syntyi Binderholzsin kanssa, sieltä löytyi hyvä laji- ja mittavalikoima ja kuitu vapaalla katkonnalla. Viimme vuoteen verrattuna kuitujen hinnat oli vajaan euron verran halvempia, mutta tukit saman verran kalliimpia.
Tällä kertaa mieltä lämmitti kuusitukin mitat, jotka alkoi 31 dm:tä ja sen voi tehdä rungon kaikista osista 17 cm:tä alkaen, ilman kappale- ja kuutiorajoitusta, siitä kertyy kuusitukille lisäarvoa.
Kyllä ostohenkilöitä tarvitaan; Väli-Suomen Itäosissakin on edellä kuvatun kaltaisia henkilöitä puunostossa, joita ei helpolla saa kaverikseen metsään, ne tosiaan edustaa lähes aina suurtateollisuutta. Mutta sahureilla löytyy vielä ne asialliset ja yhteystyöhaluiset puunostajat.
Ne metsänomistajat jotka on kiinnostuneita metsistään ja hoitavat niitä, heille on syntynyt vahva tunneside metsään ja sen käyttöön, silloin varmasti tuntuu pahalta, jos asiallista kontattia ei saa ostajaan.
Sahureilta löytyy sitten ne asialliset, fiksut ja pitempää kauppasuhdetta hakevat ostajat.Heiltä näyttää löytyvän aikaa viedä leimikkoasia loppuunasti, soittelemalla, kutsuna teemapäiviin tai pyytää tavatessaan kahville. siitä onkin hyvä jatkaa !
” Hyvä yhteistyö vaatii molempien asialinjalla olemista ”
Onko palstalaisilla syntynyt koemuksia tai tuntumaa Subaru Forester 2,0: ta neliveto maastoautosta ?
Minulla oli koeajettavana ko. esittelyauto, autosta löytyin ne varusteet ja ominaisuudet, joita arvostan, ( maasto ja natka-ajo ) kulutuskin oli sekalaisessa- ja vähän raskaammassa testiajossa 6,5 l:n luokkaa, neliveto lukkoineen toimi joustanasti.
Autosta jäi kovasti kiinnostava tunne, hintakin kohtuullinen varusteineen muutama tonni päälle 40000:ta €
Kyllä maalimerkkaus on hyvä ja näkyvä tapa merkata poistettavat rungot, jos jo kuukauden päästä tapahtuu hakkuu.
Maalilla kannattaa merkata useammalle puolen runkoa leimat, tai maalipanta poistettavan rungon ympärille, silloin motolle välittyy tieto jo kauempaa, joka helpotta esim, kaatosuuntaa- ja ajouran suunnittelua.
Kuitunauha merkkauskin toimii, mutta talvihakkuussa kaadettavan puun jäätynyt oksa vie aina osan nauhoista mennessään, josta kuljettajalle on ylimääräistä haittaa vaihtelevissa olosuhteissa, ja lopputulos ei ole silloin tavoitteen mukainen.
Ei ole vielä uutta keskustelupaikkaa korkattu,tämän palstankin lukemiseen tulee välillä viiveitä, mutta mukava siihen on aina palata.
Uudella palstalla oli lisänä ne asiantuntioiden kommentit, niitä mielenkiinnolla odotamme, selvennyksiä ja kannanottoja, esim. hirvikeskusteluun !!!
