Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Pitkä kevät on konekylvön ja muokkauksen hankala jakso, koska tiet on pehmeitä ja painorajoitusten alla ym. koneita ei saada siirrettyä työmaalle. Kumminkin yrittäjä on talvella sopinut xxx määrästä työmaita, jotka on ollut kylvöalueita.
Kylvön onnistumisen kannalta juhannus on se takaraja jolloin siemen ehtii vielä itämään ennen helteitä. Käytännössä silloin on vaarana, että sovitut työmaat ollaan viemässä läpi kuivuudenkin kustannuksella. Vahingon kärsiä on tietysti metsänomista, jos valvoja ei järjestele työmaita toisin.
Pahimmillaan tätäkin kuivaan maahan kylvön onnistumista katellaan ja ihmetellään mikä meni vikaan, ”oliko yrittäjä ammattitaitoinen, oliko laitteissa puutteita vai menikö työmaiden ketjutus pieleen ” ?
Käsin, kone – ja siemenpuukylvö on kaikki varmoja tapoja uudistaa metsää. Käsin kylvössä olen käyttänyt siemenenkylvölaite haraa, uittokaluston myymä laite ( metsä-masalla 25.5.2016 kuva siitä aikeena metsänhoito).
Konekylvö tämän päivän kylvölaitteella, huolellisen kuljettajan ja puhdasta siementä käytettynä on luotettava tapa uudistaa, mutta itävyyttä kannattaa seurata, osa siemenistä itää viiveellä. Konekylvössä hankaluutena on kuiva kevät ja jos muokkausta ja kylvöä jatketaan liian pitkälle kesään.
Siemenpuilla uudistaminen on vanha ja hyvä menetelmä, jos tuulet ei ehdi niitä kaataa ennen aikojaan. Oma kokemus kymmenen vuoden takaa, hakattiin 3,3 ha aukko ja siemenpuuasentoon, ajokone oli viimeisiä ajamassa kun tuli myrsky ja tuhosi hyvän suunnitelman, tuli uusi savotta joka äestettiin ja kylvettiin käsikylvönä.
Jos myyjällä keväällä on aika pula tai pinta-alat jo useissa hehtaareissa silloin konekylvö, mahdollisen aikaisin keväällä !
Raivaussahatyö on todettu yleisesti turvallisesi, kunhan varustautuu täydellisen kypärän ja työvaatteiden kanssa töihin.
Moottorisaha nuorenmetsänhoidossa: Ennen kaatokahvoja moottorisaharaivaus oli yleistä järeämmissä ja riukuituneissa taimikoissa. Silloin sattui paljon pieniä- ja vähän isompiakin tapaturmia. Energiapuukohteille tuli sitten käyttöön kaatokahvat moottorisahaan, silloin turvallisuus parani.
Vesuri tottumattoman käsissä: Oli menossa rajalinjan aukaisu, linjan suuntaa merkattiin edeltä, minä vesurin kanssa perässä, tuli vastaan isokuusi josta oli saatava pitkiä näkyvyyttä haittaavia oksia pois.
Nousin mättäälle vesuri ylhäällä aikomuksena lyödä oksa poikki, silloin jalka painahti lyödessä ja vesurin koukkupää tarttui oksiin, kompastuin ja irrallinen vesuri putosi selkään, säikähdys oli suuri ja päivä meni pilalle.
Tässä oli nuori mies, joka esitti miten miesten töissä selviydytään, mutta se näytös meni siinä sitten harmin puolelle.
Mielenkiintoinen video !
Äänen puolesta vähän puutteita, mutta ammattilaisia oli asialla, eikä jk. kasvatusta tuotu liian kiihkeästi esille.
Pari asiaa jäi mietityttämään, kun hakkuu oli lajittuneella kangasmaalla ( VT :llä ), etteikö taimistonhoitoa tarvitsisi tehdä paljonkaan, siitä pienet kulut ! Tulopuolella taas tukkiprosentti oli hyvä 77 %, mutta 50 € / m3 on hieman liian hyvä hinta tänä päivänä pystykauppana.
Ei taida olla järkevää 15 vuoden päästä poistaa pelkästään 300 rungoa päävaltapuista ? Minäkin olisin toisella käynnillä poistamassa jo kaikki mittaan yltävät kuidutkin ja hoitaisin taimikot kasvukuntoon !
Vaivatonta ja tehokasta liikkumista, sen tekee huippuammattilainen vaistonvaraisesti. Olin vähä samalla ihmeissäni, kun Jätkä nuorten kanssa.
Menin tapaamaan jo eläkkeelle toisesta työstä jäänyttä metsuria, sahan äänestä jo tunnisti, ettei saha huuda tyhjää ja lähempää seurasin hänen erikoisen hienoa askellusta metsässä.
Tauon aikaan kyselin miten hän jaksottaa raivaamisen palstalla. Siinä kävi ilmi se tärkein, ” eli turha kiire pois, silloin työ on turvallista ja karsimalla sahan kanssa joutava liikkuminen pois ”.
Papan ohje: Repulta, mukaan valjaisiin seuraavan tankin bensat ja juomapullo. Palstan aloitus kuvion ulkoreunalta ja reunaa seuraten niin kauan kun bensa riittää, tankkaus siellä ja seuraava juotti repulle, tankkaus ja ruokailu siinä.
Hattua piti papalle nostaa yksinkertaisesta neuvosta, silloinkin oli lämmin kesäinen päivä !
Leimikoiden valmistelu ennakkoon on juuri tätä, saa rahallista hyötyä, tiestö paremmin palvelemaan tilan tarpeita ja hyvän mielen.
Täällä päin sahureilla näyttää menevän varsinkin nuoret harvennukset helpommin kesäkorjuuseen, sahanseisokkiaikaan, koska niistä ei kerry yleensä tukkia ja kutu pinot on jo ötökkälain ulkopuolella.
Itä-Suomessa on jo pitemmän aikaa ollut paras kysyntä ja hintataso ennen kesälomia. Tällä kertaa kuusileimikoiden kysyntä on hyvässä nosteessa ja kiinnostus näyttää menevän pitemmälle kesään.
Korjuun kannalta täällä olisi kesäleimikoita korjattavaksi paljon enemmänkin, mutta vanhentuneet ja kevyt rakenteiset metsäautotiet on siinä pullonkaulana.
Tamperelaisen leimikkoesimerkissäkin hinnanseuranta kannattaa, kelirikkoleimikoille yleensä on nopea korjuu ja onhan siinä syksyllä korjattuna, jo tonnin verran uutta kasvuakin.
Ostajan takuuhintajärjestelmä turvaa tietysti hinnan nousun kesän, syksyn- ja loppuvuoden aikaan, hintojen tarkastus mahdollisuus taitaa olla lähinnä hoitosopimus tiloille, isoilla ostajilla.
Kuusitukin kysyntä jatkuu ja hintatasonkin näyttää kuusella vahvistuvan.
Kyllä virkeä alueestaan huolehtiva yksityisen sahan ostohenkilö tekee tarjouksen ensin kesäleimikosta ja kun myynnillä ei pidä nyt vielä kiirettä niin siitä saa vertailukohdan sitten kesäloman jälkeiseen aikaan.
Leimikkopulan aikaan on helppo saada tukille 2 – 4 € lisä hintaa, koska tässä markkina tilanteessa ostajalla on jatkokaupat vientimaihin jo olemassa ja pitkä syksy edessä.
Tämä kaikki riippuu ostajan varastoista !
