Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Väli-Suomessa on jo pitkät perinteet siitä, että pylvään ostaja on toisena ostajana samassa leimikossa, yleensä kaverina on saha firma.
Yhteisostona näissä kahden ostajan kaupoissa molemmat hoitaa metsämaksut ja hakkuupalkat suoraan myyjälle ja moto-yrittäjälle. Hakkuuyrittäjä on yleisemmin sahafirman sopimusyrittäjä.
Yhteisostosta on syntynyt hyvä, mukava ja tykätty käytäntö, minimi pylväsmäärä yhdestä leimikosta on ollut noin yksi kuorma pylväitä.
Maltillista on Itä-Suomessa ja Kainuussakin ollut mäntytukin hinnan muutokset viimeisen kymmenen vuoden aikaan. Pylvään hintatasokin liikkuu vajaan 10:n €:n lisällä pylvääksi sopiville männyille.
Keskinkertaisen hyvä mäntyleimikko sisältää keskimäärin kolmanneksen pylvääksi sopivaa laatua, pylväällä keskihinta nousisi vain 3-4 €.
Metsuri Holopaisena ostaisin silti osuudet pois, rahoitus pieniä leimikoita myymällä aloitus vähäntuottavista kuvioista ja tarpeen mukaan lainarahalla, kuten aiemmin on jo kerrottu.
Minulla ei omaa palkkaa ole hakkuutyöstä koskaan tullut, mutta hurjaa työn tekoa sain seurata läheltä. 90; tä luvun puolivälissä kun virma alkoi luopua vakituisista metsureistaan.
Eräs veljesporukka oli iältään n. 30 – 35 vuotiaita, viisi veljestä siis miehet parhaassa kunnossa sai tiedon töiden loppuisesta ja siitä innostuneena alkoivat tehdä vauhdikkaasti n. 10 tunnin työ päiviä.
Irtisanomisaikana ansiot kohosi n. puolella, aiemmin tilivälin keskiansio oli n. 400 mk kun loppuajan parhaat palstat hakkaajilla lähenteli jo 1000 mk / pv.
Mukava huomio oli sekin kun työnjälki ei vauhdikkaasta työskentelystä huolimatta ei muuttunut huonommaksi, ” pojat oli ammattilaisia ”.
Minusta tuntuu, ettei v- isäntiä metsäasioissa enää ole olemassakaan, kun malttaa vähän itsekin kuunnella mistä kohtaa asiat painaa.
Hyvin usein taustalla on tietämättömyys, kun sen pystyy perustelemaan silloin luottamus ja arvostus palaa ja ammattimies voi jatkaa töitään tyytyväisenä.
Puukauppapaikka Kuutio.fi yksi mahdollisuus tehdä ja kerätä tarjouksia myytävistä leimikosta. Kauppamuotona se on monelle vielä vieras ja kasvoton, koska puunmyyjän ikäjakauma on suhteellisen korkea ja metsän myymiseen sitoutuu tunteita mukaan.
Keskinkertaisista ja sitä paremmista sesonki leimikoista uskon kauppoja syntyvän, mutta vaarana on niille heikommille kohteille, jos tarjouksen saa siinä voi olla piirteitä alihintaisesta tarjouksesta, eli myyjällä on oltava hintatietoutta muista puukauppaan liittyvistä asioista tienkäyttö, varastoasiat, edunvalvonta ym.
Yhteyden otoissa Otsolla voi olla kesäloma-aikaan viiveitä, minut vakuutti Otson toimihenkilön aktiivisuus ja asiakkaan huomiointi suunnitelman teon aikaan.
Aikaisemin tehdyt suunnitelmat oli kaksi kertaa Mhy, Metsäkeskus ja vuosi sitten Otso. Aktiivisuus on paljon kiinni henkilöistä tiiminvetäjästä ja suunnittelijoista.
Minulla oli tuuria sain hyvän palvelun ja siksi innostan myös muita juttelemaan metsäasioista kasvotusten, siinä kyllä huomaa miten motivoitunut henkilö on.
Metsään.fi palvelu on tuonut kohtuullisen hyvät tiedot puustosta ja kehitysluokka jakaumasta. Mikä parasta sieltä on erittäin helppo toimitella asioita Metsäkeskukseen, ja jos tarvitsee tilalla apua metsään liittyviin asioihin, niin palveluntarjoavat vastaa niihin mielellään, palveluntarjonnassa voi olla paikallisia eroja.
Metsätaloussuunnitelma on ehdoton jos tiloja, pinta-aloja ja kuvioita on paljon. Yli sadan kuvion tilakokonaisuuksia on vaikea pitää ajan tasalla pelkästään muistin varassa, niiden päivittämiseen menee huomattavan paljon aikaakin ja tieto on vain yhden henkilön tiedossa.
Metsäsuunnitelma on metsän käyttö opas, joka sisältää monipuolista tietoa metsästä ja sen mahdollisuuksista.
Meidän tiloilla on neljäs suunnitelma kierros menossa ja olen nähnyt sen tarpeelliseksi pitää siitä myös paperiversiota voimassa, siitä saattaa olla jatkajaehdokkaalle mielekästä tutkittavaa.
Otso metsäpalvelut teki viimeisen suunnitelman ja se on metsäasiantuntijan tekemä masto käyntiin perustuva, joka huomioi myös maanomistajan mielipiteitä.
Ps. Kannattaa tutustua Otsonmetsäpalveluun, http://www.otso.fi
Itä-Suomelle oli hyödyllinen uutinen kun Binderholz aikoo kehittää tuotantolaitosten toimintaa. Sahalaitoksia modernisoidaan parhaillaan, ja erityisesti kuivauskapasiteettia nostetaan huomattavasti.
Nurmeksen sahalle rakennetaan oma biomassapohjainen lämpökeskus, joka otetaan käyttöön jo syyskuussa. Kevätniemen alueelle on suunniteltu myös uusi pellettitehdas. Tehdas jalostaisi pelleteiksi tuotannossa syntyvät lastut.
Binderholzilla on pellettituotantoa myös muissa yksiköissä Itävallassa ja Saksassa.
Keväästä tuli suotuisa kasvukauden alku, kun päästiin ohi yö pakkasista ja pohjoistuulista. Viimeviikon puolivälissä sää lämpeni ja oli neljä vuorokautta lähes hellelukemissa.
Muokatut maat meni pinnastaan jo pölyävän kuivaksi, mutta nyt on parivuorokautta luvassa kesäsadetta, tuntuu jo sadepäiväkin mukavalta, koska huomenna menee viimeiset taimet maahan.
harrastelija: Binderholz tunnetaan muun muassa puukerrostalojen materiaalin toimittajana. Yrityksen massiivipuutuotetarjonta sisältää sahatavaran, profiilipuun, yksi- ja monikerroksisia liimapuita ja puulevyjä.
Lisäksi Binderholz osti vuoden alussa Anaika Wood Group Ltd Oy: ltä jalostuslaitoksen. Laitos käyttää pikkutukin ja parrun männystä ja kuusesta 10 cm asti ko. laitoksessa.
Kevätniemen jalostuslaitoksen tuotanto menee ensisijaisesti Euroopan ulkopuolisille markkinoille esimerkiksi Japaniin, Kiinan ja Yhdysvaltoihin.
