Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos, Hyvää Joulua ! oma joulu menee rauhallisesti läheisten parissa jo vanhan kaavan mukaan.
Ps. Syrjälä Jarilta hieno joulumusiikki valinta !
Voiskohan se naapurin isäntä terotella Irmalle ne raivurin terät, ettei innostus hyvään asiaan menisi hukkaan !
Kun on monivaiheinen työ ja työ tulisi tehdä siististi, on tuntiveloitus silloin kaikille paras ja selvin ratkaisu !
Mukava oli lukea ja palata ajassa taaksepäin !
Metsä-Group osuussijoitukset on alkaneet myös Itä-Suomessa kiinnostaa metsänomistajia. Syitä tähän voisi olla korjuun- ja kuljetuksen ryhtiliike, kuidun hinnoittelu ja ostajahenkilöiden aktivoituminen on saanut myös uinuvat jäsenet osuuskunnan toimintaan.
Iäkkäimmät metsän omistajat arvostaa puunostajana ja sijoituskohteina kotimaista, kilpailukykyistä ja turvallista toimijaa.
Laajat metsävakuutuksen on voimassa ja eikä ole tarkoitus luopuakaan ainakaan toistaiseksi. Talvi 2018 oli sen verran hankala vuosi, että sattui ensin lumi- ja keväällä vielä myrskyvahingot.
Lumituho alkoi 170 metrin korkeudesta ja 200:ssä metrissä tuho oli jo 20- 25 m3 / ha. Harventamalla niistä saatiin vielä kasvatettavat metsät, myrskytuhoalue oli naapurin rajalla, joka vaati avohakkuun.
Kyllä MHY korjaa omista hankintapalvelun puista erikoispuut erilleen, tekee kaupat ja toimittaa sinne mistä saa parhaan katteen. Tässä markkina tilanteessa se on myyjän ja MHY:n yhteinen etu.
Parrun kymmenen sentin minimi paksuus on Itä-Suomen metsiin sopiva, koska parrun jälkeen tulee vapaalla katkonnalla vielä hyvä kuitu 27- 45 dm, silloin myös harvennus hakkuun jälki on siisti.
Pikkutukin ja parrun eroja kannattaa seurata puukauppa tarjouksissa.Lyhyet mitan on pääsääntöisesti molemmissa lajeissa parhaita, pitkillä mitoilla lajisiirtymä lisääntyy, eli esim. pikkutukki sisältää normaalitukkia ja parru pikkutukia.
Hinnaltaan lajit voi vaihdella leimikon koon ja kysynnän mukaan, sahureilla saattaa mieleisestä leimikosta pikkutukin hinta kivuta n. puoleen tukinhinnasta ja parru 5-7 € lisää kuidun hintaan, näin silloin kun kelirikko leimikoista on pulaa.
Osalla tilojen omistajista oli aktiivisuus tieasioihin oli kadonnut ja unohtunut kun oli muutettu pois paikkakunnalta, eikä hoitotöitäkään tehty omatoimisesti, ne oli niitä maaltapako aaltoja.
Puunmyynti tuli ajankohtaiseksi silloin kun oli noususuhdanne ja silloin puunostaja yleensä maksoi tilan puunajo korvauksen tiehoitokunnalle, joka hoitokunta oli määritelty ulkopuolisille tienkäyttäjille.