Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
käpy65: Olet saanut palstalaisilta oikein hyviä neuvoja ja ohjeita asian selvittämiseksi ja korvauksen saamiseksi. Näillä metsään liittyvillä asioilla on monta puolata ja lisäksi ne ” tunnearvot ”, mutta yhteistyö on kumminkin valttia, jota kannattaa vaalia ja josta on hyötyä myös itsellekin.
ps. ilmeisesti halusit hieman leikitellä alkuperäisellä kysymykselläsi ?
Aliskasvuston huomioiminen saadaan mototyönä tehtyä jopa paremmin kuin metsurityönä. Ja kustannuksiltaan motolla tehty työ on halvempaa verrattuna metsurityöhön.
Ammattitaitoinen ja vanerinlaatuun perehtynyt metsuri saa paremman tukkiprosentin tarkemmalla apteerauksella, oksakiehkurat, mutkat ja pituusmittojen tarkempi hyväksikäyttö. yleensä ero on n. 15-20 %
Kääntöpaikan teko ja käyttö on luvanvaraista myös metsäyhtiölle !
Vanhaan aikaan metsäyhtiöt on tehneet ostamilleen leimikoille teitä ja niistä ajoista on saattanut jäädä käytäntö liikkua ja käyttää näitä teillä lupia kyselemättä.
Voi siellä metsäteillä tapahtua virheitäkin esim, tienauraaja joka aukaisee teitä kokonaisyrittäjän laskuun eikä tiedä ja tunne maanomistajien rajoja !
Asia varmasti korjaantuu lähettämällä asiallinen selvityspyyntö tapahtuneesta metsäfirmaan, joko korjuusta vastaavalle- tai metsäpäällikölle hän laittaa asian kuntoon, jo firman maineenkin vuoksi
Kaikilla merkittävillä puunostajilla on nykyisin ns. laatu- ja ympäristöjärjestelmä, joka takaa laadukkaan toiminnan yksityisten maanomistajien mailla.
Hakkuukoneen paino jakautuu niin pieneksi pintapaineeksi, ettei siitä muodostu se korjuun onnistumisen varsinainen ongelma. Leimikoiden ketjutus moton korjuujärjestykseen on niitä perus virheitä jos ei korjuun ohjaajalla ei ole maasto tuntemusta.
Kokoojaurat, keruu-urat ja pistourien suunnittelu on korjuun onnistumisen kulmakiviä.
ps. Ponsse-esimerkissä painot oli ilman telavarusteita !
Videolla nähty hakkuu kertoo onnistuneesti tämän päivän kuljettajan hyvästä työnjäljestä. Rauhallisuus on silmiinpistävä, kourakasat muodostuu luonnollisesti, karsinta- ja katkonta vaiheessa ainespuu ohjautui sopiviin väliköihin kourakasoihin, ilman kolhuja.
Hakkuukoneen kokoluokalla ei niinkään ole työnjälkeen vaikutusta, vaan leimikon kantavuus, kuljettajan ammattitaito, harvesteripää ja kuormain vaikuttaa sujuvaan työhön harvennuksilla.
Kevyt ja keskiraskas moto soveltuu myös nuoriin kasvatusmetsiin Kone-esimerkkinä Ponsset Beaver n. 14000 kg , hakkuupäät H53- ja H60 sarjat. Myös Ponsse Erko n. 16000 kg, hakkuupää H60- ja 73 soveltuu harvennuksille.
Joskus hyvä ja siisti hakkuutyö pilataan kiireellisellä ja varomattomalla lähikuljetuksella.
Talvinen puunkorjuu vaatii myös yrittäjän toimenpiteitä onnistuakseen, kerralla valmiiksi mallilla. Täällä Väli- Suomessa on talvet vahvan lumen aikaa, yleensä lunta on 70 cm jopa ylikin.
Lumipuu ongelmia on herkimmin ns. isoilla konetaloilla, jolla on korjuuketjuja 10-20, niissä kuljettajien vaihtuvuus on suurempaa ja kausityön tekijöitä on lisäksi ruuhka-apulaisena.
Ongelmia syntyy jos kuljettajien kemiat ei ole samalla tasolla, yrittäjä ei järjestä lisää ajokapasiteettia vaikka lähikuljetus on useamman vuoron perässä. Pienet koneyritykset, joissa on työparit tuttuja ja pitkäaikaisia ei leimikolta löydy ainespuuta kun jokunen hassu yksittäinen kappale, jos sitäkään.
Pahimmillaan lumenpeittämää puuta on kerätty keväällä toiseen kertaan, joka on tuonut lisäharmia kun tiet särkyy, on ajokiellossa olevia yleisiä teitä ja yrittäjän kaluston aikaa menee tuottamattomassa työssä…
Reklamaatio on jeessin tapauksessa ainut tapa saada yrittäjän korjuunjälki ja toiminta työmaalla kuntoon. Vähän huolimaton yrittäjä jatkaa sitä myös seuraavissa leimikoissa, yrittäjän työntekijät omaksuu sen sopivaksi tavaksi toimia, sillä vanhalla totutulla mallilla.
Jeessin esimerkki auttaa niitä seuraavia leimikon omistajia saamaan kunnollisen korjuun jäljen, jossa ei syystä tai toisesta ole ammattitaitoista hakkuun valvontaa.
Olisiko sijoitus tulevaisuuteen, jos mätästää, viljelee siemenviljely peräisillä taimilla ja tekee työn omana työnä ?, tällä mallilla tulisi torjuttua monta epävarmuus tekijää. Hyöty, tasainen ja tasaisesti kehittyvä taimikko – nuorimetsä, lyhyt kiertoaika ja laadukas tukkisato.
Haitat, maapohja vajaakäytöllä turhan kauan, hiilensidonta, taimiaines hieskoivuvaltaista sekataimikkoa ja jossa kokoero- ja laatuvaihtelua !
Myös Pohjois- Karjala Kainuun itäosat säilyi hyvin pienillä vaurioilla. Alkutalvi kyllä vaikutti jo muutaman viikon ajalta pahalta, mutta myöhemmät sateet ei olleetkaan tällä kertaa suuria, eikä lumimäärää kertynytkään kuin 40-50 cm.
Vuosi 2018 olikin sitten erikoisen hankala lumi- ja myrskytuhoja tuli 15-25 m3 / ha, silloin kun tilan sijainti oli 190-240 m merenpinnasta. Omalla kohdallakin se sekoitti hieman ajateltua leimikkojärjestystä seuraavilta vuosilta.
Motojen tuholistoille kertyi ainespuuta 580 M3, avohakkuu vältettiin, vai jokunen kuvio meni alemman harvennuskäyrän alle, mutta silti se on harmin paikka kun parhaassa arvokasvussa oleva puustoa menetetään.
