Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Melko tasaveroisia ehdokkaita molemmat, mutta Kalmuni on sisäistänyt paremmin keskustalaiset arvot ja oikeudenmukaisuuden, siis valintani olisi Kalmuni !
Jätkä on tyvilenkojentukkien suhteen oikeilla linjoilla. Minulla oli etämetsänomistajalta toimeksianto juhannusviikolla käydä kierros hakkuutyömaalla. Leimikko oli avohakkuum mäntyleimikko 90 v. n. 500 m3, 2/3 osaa oli kuivahkoa kangasta ja 1/3 turvekangasta.
Moto oli hakannut puolivuoroa kankaalta kohti ojitettua turvekangasta, hakkuun toteutus oli onnistut siinä hyvin, tavaralajikirjo ja minimit oli huomioitu. Tuntui mukavalta mennä tervehtimään ammattimiestä, kun alkutarinat oli juteltu kuljettaja sanoi, että tänne ojitusalueelle tulee rumaa jälkeä kun tyvitukit on tyvestään lenkoja.
Lenkousasiaa alettiin käydä läpi, ” lenkous = 1 cm / m + tyvilaajentuma ” kuljettaja ei oikein ottanut kantaa, mutta soitti korjuuesimiehelle, joka kulikin hetkenpäästä tarkentamaan asiaa. Korjuuesimies antoi luvan jatkaa hakkuuta kaupan laatuliitteen mukaisilla ohjeilla. Meille kaikille jäi mukava mieli lähteä siitä järjestelemään juhannusmenoja ja myyjäkin sai ojikkoalueen männyille asiallisen ja laatuliitteen mukaisen katkonnan.
ps. päivästä jäi minulle tunne, että kuljettaja oli kyllä laatutietoinen, mutta oli neuvottu olemaan varovainen jos vähänkin on ……ta. !
Hakkutavan mukainen puunostaja on ollut täällä jo pitemmän aikaa käytössä joka on molemmin puolin hyväksytty toimintatapa, myös sopimusasiakkaillakin. Kuituleimikot kuiduttavaan- ja tukkileimikot sahaaville laitoksille.
Molemmista kauppatavoista on syntynyt hyviä ja huonoja kaupan lopputuloksia. Tavaralajikaupoilla parhaissa leimikoissa on saatu tukkiprosentiksi 92-94 %, ja runkohintakauppa on antanut ostajalleen mahdollisuuden jalostaa tukkileimikosta pylväitä, normi- ja pikkutukkia parruun saakka.
Myyjältä vaaditaan edelleen hintatietoisuutta siitä millä hintatasolla leimikon toden näköiset tukin ja kuidun kuutiomäärät hinnoitellaan !
Miltä jatkuva kasvatus näyttää: Lumituhon jälkeen 90:tä vuotias kuusikko hakattiin mielenkiinnosta ja koemielessä asentoon ” jatkuva kasvatus ” Pohjapinta-alaksi tuli 11-12 m2 / ha. Nyt tarkasteltuna kuusikko näyttä hieman alakuloiselta, lisävaltapuista jokunen oli jo muuttunut harmaaksi, eikä aliskasvukuusissakaan ollut uutta kasvua, mutta olivat vielä vihreitä.
Tällä omalla n. 2 ha:n koealalla on helppo seurata sen tulevaa kehitystä omakohtaisesti. Tämä esimerkki ja näkymä on valaissut tuttujani, miltä näyttää konehakkuu jälki ja metsä ns. peitteisenä.
Oma tuntuma vain vahvistuu, että laadukkaan sahatavaran tuottaminen teollisuuden tarpeisiin vaatii jatkossakin avohakkuun, viljelyn laadukkaalla taimilla ja oikea aikaiset harvennukset.
En ihmettele ollenkaan jos vastuuntuntoinen Mhy:n neuvoja ei suosittele paluuta menneiden aikojen vajaatuottoisiin, hitaasti kasvaviin ja heikkolaatuisen taimiaineksen suosimiseen tulevaisuuden metsäksi !
Sopimusrikkomus siitä on syntymässä, jos ostaja firman edustajista korjuuesimies muuttaa katkontamahdollisuuksia motolta. Kauppakirjaan merkatut pituudet laatuliitteineen on vahvempi painoarvo kun määritellään katkonnan onnistumista.
Etämetsän omistajan lisääntyvä määrä ilman valvontaa antaa pihkatapin esimerkkiin mahdollisuuden. Selluteollisuus sahurina: Siinä voi olla osa syy, ettei tukkitaulukoita mielellään anneta myyjän tarkasteltavaksi. ja eikä runkohinta kauppaa olla lisäämässä ja kehittämässä.
Keskustelupalstoille aina aiheesta riippumatta voi kertyä hieman väritystä ja jännitystä, miten mielipiteeseeni suhtaudutaan !
Kokonaisuutena mukavaa ja hyödyllistä luettavaa on ollut palstalaisten kommentit metsään liittyviin aiheisiin. On aivan ymmärrettävää välillä joku voi vähän kaivaakin kaverin kommenttia, mutta metsään liittyvä ammattitaito ja tieto niistä heijastuu kaikista.
Näistä mielipiteistä poimimalla saa myös hyödyllistä uskonvahvistusta omille toimille metsäasioiden kanssa. Omalta kohdalta palstalla oleminen on paremminkin satunnaista, keskustelussa saattaa olla mielenkiintoinen aihe, mutta sen huomaa vasta ajan päästä !
Runkohinnoin kauppaa on tehty Väli-Suomessa jo reilun kymmenen vuotta kausittain, ostajina on lähes aina ollut yksityiset sahat. Runkohinta leimikon tarjouksen teko vaatii ostajalta eri tavalla valmiuksia ja leimikkoon tutustumista kuin perinteinen tavaralajikauppa.
Runkohintakauppaa ei ole yksityisillä sahureillakaan tarjolla jatkuvasti, ja jos kauppatapaa vaatimalla vaatii siinäkin voi saada tarjouksen varman päälle, eli myyjänkin on oltava hintatietoinen. Tavaralajikaupalla vastuu tukkikertymästä jäänähtäväksi, epävarmuus kasvaa kun leimikko on ladullisesti keskinkertainen tai heikko, samalla laskettu kaupan arvo romahtaa.
Suurteollisuus ( selufirmat ), runkohinta tarjouksia ei täällä päin ei tee ollenkaan, tietyistä syistä. Paremminkin odotellaan sahoille tulevaa tukin läpivalaisua ja sen mukaista hinnoittelua myyjälle.
Itä-Suomalaisille ja kainuulaisille UPM:n tehtaiden alasajo ja oston lopettaminen oli pettymys. UPM piti asiakkaistaan kiinni monipuolisella puukauppaan liittyvillä tilaisuuksilla ja oheistuotteilla.
Sopimus tilalliset ja urakoitsijat olivat oikeinkin tuohuksissaan kun luotettava ja useamman sukupolven ajan toimineen kumppanin toiminta päätettiin lopettaa. Nyt tarjolla oleva 100 €:n metsänhoitoseteli tuntuu, ettei asiaa ole mietitty kovinkaan tarkkaan.
Jatkoon UPM:n paluu on hyvä ja kilpailua lisäävä uutinen !
Hankikylvöstä minullakin hyvä kokemus. Aukko oli muokattu edellisenä syksynä. Keväällä pääsiäisen ja vapun välillä tuli vahvat hanget ja satoi vielä muutaman sentin lunta hangenpäälle, hanki oli helppo kulkuinen.
Varustauduin siemenpussin ja luistelusuksien kanssa kylvöurakkaan. Kylvämällä, lenkkiä kiertäen ja edellistä latua seuraten kylvö oli helppo ja nopea, siemenet sai alkukosteuden sopivasti pian sulavista lumista. Hankikylvöön meni siemeniä reilusti puolta enemmän kuin laikkukylvöön olisi mennyt.
Katkontatarkkuus on vakiintunut merkistä riippumatta kaikilla suurilla valmistajilla, normaaliolosuhteissa + – 1 cm on yleinen. Kuljettajan aktiivisuus ja ammattitaito vaikuttaa ääriolosuhteissa mittalaitteen pysymiseen halutussa ikkunassa.
Urakointisopimuksissa voi olla yrittäjäkohtainen vaatimus saavuttaa tarkkailujaksolla esim. 98 %, takavuosina yrittäjätaksa oli sidottu asetettuun pituuskatkontatavoitteeseen, ja jos se ei täyttynyt hakkuutaksa putosi esim. 2 %.
