Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
On täälläkin ollut takavuosina tuo sitolkan kertoma ilmiö, varsinkin ne pelkät pienet talvi harvennukset !
Ennen viimeistä Mhy:n lakimuutosta korjuupalvelu toiminta oli jo muutamilla yhdistyksillä yleistä, joka tosin puhutti kovasti kilpailevia tarjouksen tekijöitä, mutta ei niitä kumminkaan lakitupaan asti viety. Lakimuutoksen jälkeen sen otti käyttöönsä kaikki Mhy:t ja palvelulle nimitettiin vastuullinen vetäjä.
Leimikko rakenne oli kirjavaa, Mhy hoiti kumminkin nekin pienet ja vaikeammin korjattavissa olevat kohteet, hyvä niin, ” se on palvelua asiakkaille” . Kokonaisuuden onnistuminen on sen varassa, kuinka hyvin korjuupalvelun vetäjä on motivoitunut viemään korjuun läpi, hakkuu ajankohta, valvonta ja yhteys myyjään ym.
On varmaan metsänomistajilla tilanteita ja tarpeita hakkauttaa nykyisen metsälain sallimalla tavalla, silloin se on harkittu ja toivottu valinta.
Jos päältäpäin hakkuusta tulisi valtamenetelmä hyödyn siitä saisi ainakin lähitulevaisuudessa puunostaja, parikymmentä prosenttia pienemmällä kantohinnalla, tukin keskikoon kasvulla ja eurosta kahteen pienemmällä hakkuukustannuksilla. Motoyrittäjille tämä näkyisi myös myönteisenä ja toivottuna tuottavuuden paranemisena.
Valtaosa firmojen korjaamista toisen harvennuksen leimikoista on pystykauppoja, joissa tukkien hinta avo / harvennus ero on 10-12 € m3, jota päältäpäin harvennettuna kertyy varsin paljon !
Mielenkiinnolla olen käynyt tarkastelemassa päältäpäin harvennettuja kuvioita, joista on paljastunut sama totuus, pohjapinta-ala on mennyt liian alas ja täytteenä on varsin hassun näköisiä kasvatettavia runkoja, eli kuviolta kerätty jo seuraavan hakkukerran satoa ja kasvupaikka on osittain vajaana (mahona) vuosikymmeniä.
Kyllä kokeneelle ja ammattitaitoiselle motomiehelle on riittävä ohje, että jätä ne rungot kasvamaan joiden arvokasvu kasvu on suurin ( suhteellinen arvokasvu on ammattisanastoa ) ja täydennä lisävaltapuilla, kun kyseessä on hoidettu metsä.
Päävaltapuissa on arvokasvu on jopa 3-5:n kertainen verrattuna väli- ja lisävaltapuihin. Poistettavia olisi etupäässä rikkonaiset, toispuoleiset väli- ja lisävaltapuut, ylispuut ja alispuut jos niitä kuviolla on.
Edellä tulikin hyviä neuvoja: Mhy:n katkonta-aineisto on luotettavan aineiston lähde. Aineisto sisältää samalta-alueelta hakatuista leimikoista saadut tiedot ostajittain.
Stora Enso ajaa tällä päätöksellä ehkä omia sopimusasiakkaitaan kilpailijoiden leiriin. Kahden, kolmen sentin läpimitan muutos vaikuttaa Pohjois-Karjalassa niin, ettei tukkikertymää enää sanottavasti kerry harvennusleimikoista, täällä on tukkirunkojen pituus on jo luonnostaan keskimäärin 3-4 metriä lyhempää.
