Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä lähtökohta leimikon sisältöön ja hakkuutapaan on metsäsuunnitelma tai vastaava, kuten edellä mainittiin.
Ostaja kohtaisia eroja on myös puunostajissa, toinen painottaa energiapuuta karsittuarankaa ja kokopuuta, silloin voi normaali- ja pikkutukin hinta olla ajankohtaista hintaa heikompi ja sahurilla vastaavat tavaralajit päinvastoin.
Tässä tarvitaan taas sen puolueettoman ammattilaisen apua ja neuvontaa !
Metsientytär, sinulla on oikea tapa lähteä liikkeelle ensimmäisessä oman tilan puukaupassa. Kun myynnissä olevalla leimikolla on juuri nyt hyvä kysyntä ja hintatao on edelleen nousussa kannattaa kääntyä myynnissä ja tarjousten vertailussa Mhy:n tai kokeneen metsäpalveluyrittäjän puoleen.
Kyseessä on arvokas leimikko kokonaisuus, esimerkiksi Mhy:n edusajan kanssa päivä leimikolla, ja tulevissa hoitokohteissa opastaa ja perehdyttää sinua alkuun metsäasioissa. Puukaupan tarjousten vertailun, puutavaralajien määrän, laatuvaatimusten, hakkuun valvonnan ja maksuaikojen vertailun jätäisin kyllä ammattilaisen tehtäväksi.
Kun ensimmäisestä puukaupasta jää onnistuisen tunne se lisää mielenkiintoa myös hyvään metsänhoitoon !
Metsätehon opas antoi mallin ja yleisohjeen leimikoiden rajauksiin ja niiden merkitykseen maastossa. Punainen oli lähes kaikilla toimioilla leimikon ja tilanrajan väri, ja sininen tarkoitti lohkon rajaa.
Kun metsäfirmat rakensivat metsäsertifikaatin ja toivat sen puunhankintaan ja korjuun ohjeisiin, silloin voi muodostua eri merkityksiä nauhojen käytöstä Metsätehon mallista.
PMP:n leimikoiden pystymitta-aikakaudella 75-85 oli markkaus nauhojen väriskaala runsaimmillaan, jotta koko suunnittelu ja korjuuketju ymmärsi ja muisti niiden merkityksen olikin jo metsäkämpällä pidettävän kurssin paikka !
Jos metsuri varusteiden tarve on lähinnä kesäaikaan ja metsänhoitotöissä, kannattaa varusteet hankkia merkki liikkeestä kesätyöhön sopivasta tuotteista. Nykyisin koko- ja malli valikoimassa on valinnanvaraa juuri ulo- ja metsätöihin.
Myös mitoitus vastaa paremmin käyttäjän mittoja ja ovat siten miellyttäviä pitää ja käyttää. Oma kokemus on vahvistunut kun hankin kerralla hieman laadukkaammat, ne kestää pitoa pesua jopa vuosikymmenen.
Vesistöjen rantapellot on 70-90- luvulla myös olleet huomattavia typen ja fosforin päästölähteitä. Silloin ei vielä ollut ravinteiden talteenotto pientareita viemäreiden ja vesistöjen varsilla, jota avo-ojitus vielä korosti.
Pelto- ojat ja sen aikainen lantalajärjestelmä toi pahimmillaan suoran poiston lähimpään viemäriin, ja niin edelleen.
Olen Mhy:n jäsen ollut jo 34 vuotta. Palveluita käytän muutamien töiden- ja hankkeiden osalta, palvelu siellä on parantunut ja on nykyisin jopa peukuttamisen arvoista, eli odotan laskua.
Mtk:n jäsenyys tuo tullessan myös rahallisia hyötyjä esim. sähkö, tuulivoimaloiden sopimus- ja lakiasi asiat ym. muu neuvonta.
Aihe on tosiaan mielenkiintoinen ja puhuttelee puolesta ja vastaan. Täälläpäin aptiin tehtävät muutokset koskee lähinnä niitä vanhoja kauppoja, jotka on olleet vanhempaa ostoa ja odotelleet korjuuta.
Sahuri näyttää tekevän tämän markkinointi mielessä, jos nykyinen apti on myyjälle hyödyksi. Aptin painotus pituus- ja läpimittoihin tuo ostalalle sitä raaka-ainetta, millä täytetään esim. vientikaupan tarpeet.
Mielenkiintoista kommentointia tukkikertymään vaikuttavista tekijöistä edellä. Esimerkiksi mehtäukko ja Metsuri motokuski on tuonut esille hyvin niitä käytännössä esille tulevia näkemyksiä, kun ollaan tekemässä tukkitiliä, laadullisesti vaihtelevissa olosuhteissa.
Minusta on puunmyyjän kannattavaa seurata tarkemmin jo leimikon tarjousvaiheessa, mitä katkontavalikko sisältää, hyvin usein esitetyt tukkimitat ja paksuusluokat jää ilman huomioiota.
Kun moto tullee töihin ja katkonta- alkaa paljastaa heikkoa tukkikertymää, silloin lähdetään hakemaan syyllistä aivän väärästä tahosta ja siten ollaan puuttuttumassa pieniin ns. nippeli asioihin ja koko puukaupasta jää paha mieli kaikille.
Jätkä, Tuo tukin 52+ keskustelu alkoi siitä minun esimerkistä joka kertoi erään puunostajan viimeisen vuoden ostoista Itä- Suomessa.
Firman lähtö oli silloin metsänomistajien keskuudessa pettymys, koska firmalla oli hoitosopimustiloja myös yksityisiltä metsänomistajilta. Evakko aika ei kestänytkään kauan kun firma palasi takaisin, 14.1 siitä edellä kerroinkin.
