Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
On varmasti laadullisesti ja järeytensä puolesta vaihtelevia leimikoita korjattavaksi vielä pitkäksi aikaa. Täälläpäin on tullut tavaksi yhdistellä kuvioita isommiksi käsittelykuvioiksi. Tämä käytäntö tuo helposti mukaan niitä n. 40-50 litran nuoria harvennuksia, jotka on lisänä siinä senkertaisessa harvennuskokonaisuudessa.
Jos tilalta kerätään vuosittain pelkästään vain ne hajallaan olevat kuviot jotka olisi käsittelyn tarpeessa, siitä tulisi vaikea työmaa, eikä se ole järkevää. Oston aikaan harvennusleimikkoon on hyödyllistä sisällyttää myös nuoria harvennuksia, koska hintatasoon se ei yleensä vaikuta.
Kyllä ostajat pitää vakituisesta- ja sopimusasiakkaastaan kiinni ja toivoo suurempia yhtenäisiä käsittelylohkoja, vaikka leimikko sisältäisi niitä nippa, nappa harvennuskelpoisia kuvioita, ennakkoraivauksen puutteesta ollaan paremminkin tiukkoja.
Hakkuun jälkeen esim. metsänhoitoyhdistys voi tarkastella katkontaa hankkimalla mittalaitteenvalmistajalta katkonnan simulointiohjelman, johon hakkuukoneen keräämät hyvin tarkat runkokohtaiset läpimitta ja pituustiedot syötetään.
Hakattu leimikko voidaan hakata työpöydällä uudelleen halutuilla mitoilla ja matriiseilla ja verrata saatuja puutavaralajikertymiä toteutuneeseen. Virheitä aiheuttaa vertailussa laho ja mutkaisuus.
Metlalla Joensuussa on vastaavaa tutkimusta tehnyt Jukka Malinen, jokunen vuosi sitten. Jukan tutkimustuloksia oli myös cd- versiona esim. katkaisuläpimitan vaikutus tukkikertymään kun läpimitta vaihtelee 17, 16, 15 cm, sama myös lyhviä tukin pituuksia käytettäessä, tyveltä. Ohjelma oli helppo käyttöinen 2-3:a muuttujaa vaihtamalla sai jo käsityksen suuruusluokista.
Arvoitukselliset matriisit: Keskustelu on kulkenut monen erilaisen vaihtoehdon kautta selvittää leimikon tukkimäärään ennakkomittausmenetelmiä, fideoimalla, kuvaamalla ja kevyellä pystymitalla, mutta niihin paluuta ja toiveita ei aivan lähitulevaisuudessa taida olla.
Nyt voisikin olla tärkeämpää perehtyä jo kaupan teon aikaan minkälaisella katkontapohjalla leimikko tullaan hakkaamaan. Hakkuun aikaan käytössä voi olla puulajeittain ja puutavaralajeittain useita matriiseja lukuarvoineen, kuten perushintalista, läpimittaluokittainen kappalejakaumamatriisi prosentteina, määräraja matriisi ja niin edelleen.
Nykyaikaisen hakkuukoneen mittalaitteen toimintaperiaate katkontaohjelmineen on jäänyt meille tavalliselle metsänomistajille täysin vieraaksi, ” olisiko tässä nyt lisäopiskelun paikka ?
Sellunkeittäjä firman hyvä motoisäntä ja motokuljettaja on, joka saa aikaan määriä ja laatua (tukit), ajaa automatiikalla orjallisesti hintalistan ehdotusten mukaisesti, mikä on helppoa. Myyjän kannalta silloin töissä on huono motoisäntä ja huonokuljettaja, josta esimerkki hovioikeudesta.
Samaan aikaan jos leimikolla ei jouda kukaan käymään ja valvomaan muodostuu käytäntö totutusta tavasta ja jatketaan sillä entisellä hyvällä katkontapohjalla, johon puunostajalla ei liene huomautettavaa.
Anneli oli oikeilla jäljillä aiheesta, rungon sovitut laatuvaatimukset täyttävän tukkiosan tilavuus, siinähän se on. Kauppakirja ja kauppakirjan liitteenä oleva laatuvaatimus määrittää myyjälle ja leimikon hakkaajalle mitat ja tavaralajin laadun jonka moton katkontasahaus kuittaa sen tavaralajin tehdyksi.
Tuulenkaato ja myrskytuholeimikolla on lumpit ja välivähennykset ovat rahan arvoinen tieto kun lasketan korvattavia m3 määriä esim. vakuutusyhtiölle.
Teollisuuden puolelta (sellunkeittäjät) ei taida olla parempaa tiedossa kun tavaralajimenetelmä, erityisesti laadullisesti keskinkertaisille ja heikommille leimikoille. Hovioikeuden päätös saa nyt myös ostajia miettimään korjaavia toimintatapoja, koska puuntarvetta on myös jatkossa !
Sahureille tässä on tullutkin arvostusta lisäävää markkinointia jatkaa jo aiemmin käytössä ollutta tapaa esittää katkontatulokset.
ps. suorittavalta asiallinen kommentti optimointiohjelman toimintaan, ja tukkilajien puutteeseen, jokaiseen motolla tehtävään leimikkoon tulee jokunen tukki, tukin laatuiset kuidut antaa väärän kuvan hakkaajasta, vaikka vika on toisaalla.
Esimerkkileimikossa tilanne parani kun osto alkoi käyttää koko tukkiosaan samaa hintaa tyvestä- minimiin, 15 cm. Aiemmin siihen jäi aina useammalle silmäparille tarkastettavaa ja arvaiiltavaa, tämä hinnan muutos kyllä mahdollisti huomattavasti paremmin ns. automaattiajon.
Tukin mitalla pysyminen (pieni katkaisu marginaali) ja laadunvaihtelut rungossa oli se joka lisäsi kuljettajalle epävarmuutta siitä mitalla pysymisestä. Karsintaa yli tukin pituuden toi epätarkkuutta, pituusmitta oli tarkin keskipituisella tukilla 49 dm.
Tarkennuksia sivulla 20 esittämääni päällekkäisiä läpimittoja katkaisuikkunassa. Täällä oli vuodesta 2010 alkaen tavallista kerätä leimikosta paljon tavaralajia samasta runkolajista. Erikospuilla oli omat pituusmitat, läpimitta-alueet ja tavaralajihinnat, jotka oli laadullisesti normaalitukin laadusta poikkeavia, hieman halvempia.
Lajit ja laatu: mäntytukki normaali ES-laatu, ratapuu, tuoreoksa max 10 cm, hirsitukki, kuivaoksaosa joka sai sisältää pieniä mutkia kunhan latva palasi linjaan, latvatukki, tuoreoksainen, pikkutukki, parru ja mäntykuitu, nämä oli aptissa huomioitu omina lajeinaan.
Käytännössä tämän joutui kuljettaja ajamaan ns. huolellisella käsiajolla. Haittapuolena näissä oli kun halvempaan tavaralajiin sisältyi kalliinman rungon osaa, toinen merkittävä tekijä oli apteerausvaiheessa kouran edestakaisin ajo rungolla mitan tarkistamiseksi, siinä apteerattava runko kului ja syntyi mittavirhettä.
Teoriassa tämä voisi onnistua automaattiajonakin, mutta käytännössä onkin jo paljon haastavampi !
Anneli vähän ihmetteli, että pysyykö aptit mukana jos samasta leimikosta haetaan 7-8 tavaralajia samasta puulajista. Omanäkemys on, että tulos siitäkin leimikosta saadaan, mutta katkaisuikkunaan syntyy jo päällekkäisiä läpimitta alueita ja jakojäännöksiä edellisestä tavaralajista.
Lopputulos myyjälle ja hakkuuoikeuden omistajalle lukuisiin toimituspaikkoineen lienee jo jonkun verran mielenkiintoinen, sivukuluineen ja metsämaksuineen, kosta leimikoiden keskikoko on n.300- 400 m3 / leimikko
