Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Lannoittaminen on kaikista kannattavinta lisäkasvun ollessa tukkia. Mutta, OMT kasvupaikkana on kyllä riittävän voimakas kasvupaikka ilman kasvatuslannoitustakin. Jos runkoluku ha:la on 500 kpl, siellä on kaikki rungot terveitä tukkirunkoja.
Haittapuolena nopeille nykysahoille kuusileimikoissa on ylisuuret tyvitukit, jos alueella ole sorvin ostajaa. Lisäksi uudistus aikaan on oltava nopea ja seurattava taimien alkukehitystä kun maan ravinteisuus on vahva ja lannoituksella sitä on vielä lisätty, valokasvillisuus aivan räjähtää häiritsemään taimien alkukehitystä.
Tarkastuskäynnit, töiden suunnittelu ja hakkuualueen raivauksetkin on jo aloitettu metsätiloilla. Hakkuualueen raivaus hankikelillä sujui yöpakkasten kovettamalla hangella yllättävän helpolla, aamusta palstalla joutui liikkumaan rivakasti, jotta sopiva lämpö säilyisi. Tulevan kesän urakka on sopivan kohtuullinen, keskikesän voikin järjestää muille menoille.
Täydennysistutusta alkukesästä n. 500:n taimen verran, kylvöä vajaa hehtaari ja taimikon heinänpoistoa 1,5 ha. Syyspuolella ennakkoraivaus jatkuu tulevalla harvennuskuvioilla 6-7 ha:n alalla ja lisäksi ennakkoraivausta 2,5 ha, näistä se oman tekemisen osuus onkin.
Muuta tekemistä tiloilla voisi olla tienpätkän- ja leimikon teko tulevalle harvennuskuviolle, ja tietysti lastenlasten kanssa nuotiokahvittelu ym. ja seurustelu metsässä !
Kyllä energiaharvennus on ollut, joka on tehty jo ennen varsinaista ainespuu ensiharvennusta, ehkä hieman liian voimakkaana, jostain syystä. Esiharvennuksen runkoluku tulisi olla n. 1500 r / ha, siitä syystä nyt harvennuksen poistuma oli pieni.
Moton työskentely oli sulavaa, ammattitaitoista ja jäävää puustoa huomioivaa. Siinä mielessä hyvä esimerkki miten hyvä näkyvyys leimikolla helpottaa kuljettajan työtä ja moton käynnistä leimikolla jää hyvä mieli kaikille.
Väli-Suomessa on metsänomistajilla, myös kaupunkilaisilla hyvä innostus metsänhoitotöitä kohtaan kun arki ja tekemisen puute on muuttanut päivärytmiä. Ainakin jo kaksi raivurikauppaa sai tuttu pienkonemyyjä kun oli kaupunkilaiset menossa taimikonhoitoon ja tilanrajoja avaamaan.
Lunta täällä on vielä metsässä, muta hanki on yöpakkasten ansiosta kovaa, eteläpuolen rinteillä pärjää jo ilman lumikenkiä. Koronan hyötynä on ollut ihmisten lisääntyvä kiinnostus metsiä ja luontoa kohtaan, huvi- ja hyötymielessä.
Suometsän Y1 (N 10% / P 4% / K 10%), levitysmäärä 600-700 kg / ha . Niukkatyppisille, karuille soille sopiva lannoite, jossa olisi fosforin ja kaliumin mukana.
Varmin tapa onnistua on neulasnäytteen analysointi on esim. Suomen ympäristöpalvelun kautta, (Ahma ympäristöpalvelu Oy)
Tässä voisi käyttää saavi vertausta havainnollistamaan ravinnetasapainoa. Esim. saavin reunalautojen pituudet osoittaa eriravinteiden määriä kuviolla, ja mututuntumalla lannoitetaan vielä lisää niitä, jota jo ennestään on runsaasti (pitkät laudat, pääravinteet), siitä seuraa hukkaan mennyt rahallinen panos ja lisääntyvä ravinne- epätasapaino joka virtaa maastoon rehevöittämään ympäristöä.
Tukkivaltaisista kesäleimikoista on syntynyt yleistä kiinnostusta täälläkin, lähinnä itsenäisten sahureiden toimesta. Kauppakumppanuutta tarjotaan hyvällä pituusmitta valikoimalla ja sitä kautta hyvällä tukki saannolla. Vaikuttaa kuin sahureiden toimesta uskallettaisiin vahvemmin perustella tuleva tukkikertymää.
Myyjän tehtäväksi jää saada kauppakirjalle laaja pituusmitta valikoima ja selitys (ennalta määrätyt mitat) mitä pituuksia aptin kautta painotetaan.
Hoidettu ja ainakin kaksikertaa harvennettu päätehakkuu leimikko on yleensä kokeneelle hakkaajalle jo selväpiirteinen mitä rungosta saa ja milloin siihen on mentävä käsiajon kautta, tämä tietysti edellyttää niitä pituus ja läpimitta vaihtoehtoja.
Joskus voi lipsahtaa motokuljettajalta jopa liian helppo vastaus, että kun oli sitä ja tätä vikaa, ja kun automatiikka ohjasi näin, näitä tosin tapaa vähemmän sahureiden. motoilta.
Kirjoittamaton hakkuun sääntö ja ohje voi syntyä kun hakkuuta ei oikein valvo kukaan, firma tykkäsi kuidusta ja kuljettaja tykkäsi ajaa automaattiohjauksella ja jos hakkuusta ei tule palautetta, siihen syntyi käytäntö ja malli Toivo Hyvärisen esimerkin mukaan.
Kuiva- ja kuivahko kangas ja tuoreenkankaan karkea maalaji äestettynä tai laikutettuna taimettuu varmasti kylvämällä. Käsinkylvö on helpompi järjestää kevätkosteuden aikaan, jopa viimeisten lumien sekaan. Konekylvön ongelmia on lähes joka vuosi, se että osa kylvöaloista jatkuu liian kuivaan ajankohtaan.
Paras ja helpoin kylvösuoritus omalle kohdalle sattui kun edellisenä syksynä oli alue äestetty ja seuraavana talvena suoritin hankikylvön. Hangen päällä oli pieni vastasataneen lumenkerros, jossa edellisen kierroksen suksenjälki ja siementen sijainti erottui hyvin valkoisen puhtaan lumen päältä.
