Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Meille nuoremmille metsähenkilöille mukava ja paljon kertova dokumentti. Minulle jäi ihmetys päälle miten paljon eri työvaiheita sisältynyt puunhankintaan, leimikosta tehtaisiin.
Paljon on kertynyt puunhankinnan sivukuluja eri työvaiheiden mukana, mutta nähtävästi lopputuote on ollut sen arvoista, että raaka-aineen jalostajallekin on jäänyt vielä tulos- ja investointirahaa.
Tosiaan artikkelin perusteella ei kaikkea tiedetä mitä kalustolla tehdään kun omat leimikot on saatu pinoon. Kainuun alueella on tarvetta myös ns. villille kausiketjuille. Tässäkin tapauksessa koneet ja asennoituminen konetyöhön on kodillaan, näitä kilvan halutaan tasaamaan esim. talviaikaista puunkorjuuta.
Totta on, että tavallista järeämmän leimikon seassa olevat yhden minimi kuidun kokoiset rungot näyttävät siltä, ettei niistä tule ainestavaraa. Jos moto jättää ne hakkaamatta, eikä asiasta ole sovittu niin tehtäväksi silloin palstan hakkuu on jäänyt kesken.
Kyllä korjuupalvelua vetävillä tulisi olla aikaa ja kiinnostusta toimia korjuussa maanomistajan parhaaksi. Tämä ilmiö oli vallalla täällä Väli-Suomessakin vuosikymmen sitten, mutta Mhy:n hallinto teki siinä ryhtiliikkeen ja nyt korjuupalvelu tuottaa hyvää työnjälkeä.
Mhy:n korjuupalvelulla taitaa olla suhteellisen yleinen tapa vähentää korjuunkustannukset tienvarsi- tai tehdashinnasta. Korjuupalvelun leimikkovalikko voi sisältää sellaisiakin leimikoita, joihin muut ostajat ei ole tehneet tarjousta ollenkaan, eli niissä on jo lähtökohtaisesti korkeat korjuukustannukset.
Jos kyseessä on ollut avohakkuu, silloin kaikki minimimittaisen ja paksuisen kuidun keruu kuuluu avohakkuun määritelmään, (jos ei toisin sovita). Silti sen kuvion tai lohkon yhteinen järeys on mittausneuvoston hyväksymä mittaustapa, hakkuutaksan määrittämiseen.
Epäilen ettei tämän päivän motoyrittäjällä ole enää aikaa, eikä he vaivaudu edellä kerrottuun järeyksien jälkipeliin, eikä niiden muutoksiin, kuten Jätkä edellä leikitteli asialla.
Kooltaan keskimääräinen ensiharvennus leimikko sisältää jo 5000-6000 runkoa, joten aikaa hitaasti siellä taksaportaat muuttuu. Taksarakenne artikkelissa Jätkä oli oikeassa, hakkuutaksat tosiaan kilpailutetaan ja taksan sisältämä töiden määrä vaihtelee.
Osalla yrittäjistä taksa sisältää vain hakkuun ja lähikuljetuksen, suuremmalla osalla taksa voi olla kokonaisurakka, joka sisältää hakkuun- ja lähikuljetuksen lisäksi työt leimikon rajauksen, näkemäraivauksen, värimerkkauksen, lajilisät ja erilaisia teiden hoitoon liittyviä tehtäviä, ja kolmasosa lisätehtäviä näiden väliltä.
Työnantaja kohtaisesti taksa pohja voi olla saman suuntainen, mutta yrittäjä kohtaisia erojakin niissä on, jota kilpailuviranomainen on seurannut !
MK/ metsät kuntoon on toinen uusi metsiä hoitava yritys Kainuussa. Halusin tuoda näkemäni laajempaan tietoisuuteen kun oli työmaakäynnillä asiakkaan kanssa heidän harvennustyömaalla.
Metsät kuntoon tekee metsänhoitotöistä, puukauppaan ja metsätilojen välitykseen, eli tarjoaa metsälle kaikki palvelut.
Työmaakierros oli mielenkiintoinen lenkki hakkuualueella, jääväpuusto käyrien välissä, pilkkapuita ei löytynyt, ei ura-ja laanipainumia, Hyvä tavaralajivalikoima, normaali- ja pikkutukit, konekalusto harvennuksille sopiva, pieni Ponsse ja perässä Sampo, tällä työmaalla kaivinkone telavarustuksella ja mikä parasta myyjän kannalta, kilpaileva hintataso.
Toimenpide-ehdotus oli hankintahinnasta vähennettynä korjuukulut, lopputulos oli 3- 4 euroa paremmat kun arvioimani pystykaupan tavaralaji hinnat olisi olleet. ” Lopputulos, luotettava asiantuntia metsälle” !
