Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 731)
  • metsä-masa metsä-masa

    Kerrotun perusteella ensiharvennuskohteesta tulee harventamalla kyllä  kasvatuskelpoinen. Koneyrittäjä on ollut tarjoamassa kohtalaisen hyvää vaihtoehtoa kuvion käsittelyyn. Jos kasvupaikka on koivun kasvatukseen  sopiva, mielestäni kannattaa kumminkin jättää niitä parhaita koivurunkoja kasvamaan. Koivujen runkoluku tarkentuu kun kuvion kiertelee tarkemmin, se voi vaihdella harukassa 200-600 r /ha, kuten edellä on ehdoteltu.

    Koneytittäjän kannalta poistamalla kaikki ainespuu mittaan yltävät rungot nopeuttaisi hänen työtään, eikä tarviisi olla vastuussa jäljelle jäävästä tiheydestä. Hakkuutyön helpottamiseksi kannattaisi jäävät koivurungot merkata maalilla, silloin jäljelle jäisi ne halutut kasvatettavat koivut ja hakkaajan päänvaivaa säästyisi.

    Käytännössä harvoin on luontaisesti syntyneessä puustossa koivujen poiston niin paljon terveitä kasvatettavia runkoja ja korjuussa säästyneitä, josta saisi kasvupaikalle täystiheän jäävän puuston järeytymään seuraavaan harvennukseen.

    metsä-masa metsä-masa

    ” metsäukolta hyvää huomiointia ko. aiheeseen ”

    Otsikko hakkuu naapurin puolelta on varmaan ollut yleistä aina, ja lisääntyvästi siitä asti kun motot tuli metsään, niin myös täällä. Parannus asiaan saatiin kun puunostajat rakensivat ja saivat hyväksytysti läpi laatu- ja ympäristöjärjestelmat.

    Järjestelmä piti sisällään toiminta mallit motoyrittäjälle ja hakkuuoikeuden omistajalle. Järjestelmän olemassaolo jo sinällään korjasi ja tarkensi hakkuuta ja leimikon valmistelua hakattavaksi. Kun esim. rajanylityksiä tuli, puunostaja, hakkuuoikeuden omistajana sopi ja maksoi korvauksen vastapuolelle, mutta kävi asian läpi firman sisäisessä ns. kuukausipalaverissa, josssa vahingon aiheuttaja ja lopullinen maksaja paljastui.

    Sivullisille vahingonkärsiälle horvaus tuli hakkuuoikeuden omistajan ja vahingonkärsijän neuvottelun tuloksena, joka oli sitä tasoa, jotta maine puunostajana ei vaarannu, mutta ei myöskään tarkoittanut automaattisesti sitä kaksinkertaista hintaa.

    metsä-masa metsä-masa

    Tällä hetkellä Itä-Suomessa on hankintakauppana (ensiharvennus)  ja rangaksi katkotun ja polttoon menevän hinnat samoissa, ainespuu 32, ja karsitturanka 28, €, kun huomioi energiapuun laatuvaatimukset.

    Esimerkkinä leimikko, josta ainespuukertymä olisi 400 m3 ja polttorangan kertymä on n. 20% korkrampi = 480 m3, ohuemmasta latvamitasta ja usempaa puulajia sallivan polttorangan. Polttorangan kertymä paranee, jos ainespuuksi korjattavissa tavaralajissa on määrämitta katkonta.

     

    metsä-masa metsä-masa

    Jokaimem metsänomistaja haluaa harvennuksestaan virheettömän ja kasvupaikalle oiken puulajin kasvamaan, ja lisäksi vielä kantohintatasokin kärkipäästä, tämä niissäkin tavauksissa joissa joku työvaihe vuosin varrella on jäänyt jostain syystä tekemättä.

    Edellisissä kommenteissa kerrotaan täyttä asiaa,  siitä mikä vaikutus ennakkoraivatulla ja selkeällä kohteella on urapainaumiin, kolhupuihin ja leimikon tulevaan kehitykseen.

     

     

    metsä-masa metsä-masa

    Tarjouksia vertailemalla löytyy kannattavin ostajaehdokas. Hyvin valmisteltu leimikkokokonaisuus tuo jo myös kilpailua leimikosta. Itä- Suomessa kesäkorjuu kelpoisista harvennusleimikoita on jo kilpailua, koska kesäaikaan konekalusto ei ole ylityöllistetty.

    Ennakkoraivatussa harvennuksessa on jo odotusarvo, että siihen syntyy virheetön hakkuun jälki. Korjuu vaurioita syntyy väkisinkin huonoissa olosuhteissa missä näkyvyys on rajallienen, varsinkin silloin kun puomi on lähes maksimipituudella ja raivaamattomat rungot alkaa ohjata kouran vientiä oikeaan poistettavaan runkoon ja kannon korkeuteen

    Vahva ja kantavaura syntyy kun kaikki latvukset ja oksat kerätään uralle, koivu on sitkeitä ja lujia side, varsinkin jos leimikossa on kuusivaltainen poistuma !

    metsä-masa metsä-masa

    Kuusi on hallan arka puu. Boorin puute ja halla on yleinen häiriö kuusiviljelmillä.  Boorin puutteen voi ehkäistä lannoitteella, mutta hallaa on tietyllä kasvu paikoilla vaikea torjua, sitä voi esiintyä useana vuonna petäkkäin !

    metsä-masa metsä-masa

    Puhdistettu ja huollettu laite kyllä pelaa käytössä pitkään, siitä hyötyy ennenkaikkea käyttäjä itse. Trigo on sen verran tahnamaista ruiskutettavaa, että puhdistus kannattaa tehdä lämpimällä vedellä.

    Solo reppuruiskun mukana tuli kokoelma vaihdettavia suuttimia, lisäksi suuttimissa on vielä pieni säätömahdollisuus, pisara / sumu väliltä !

    metsä-masa metsä-masa

    Trigo ja solon reppuruisku on toimiva pari sumutella hirvikarkotetta. Meillä on ollut hirvitorjuntaa vuodesta -95 alkaen. Osittain talvehtimisalueilla oleville taimikkoille, tuhoja on torjuttu aitamalla polyesriri vahvisteisella muovinauhalla ja levitetty erilaisia hajusteita josta on todettu olleen hyötyäkn.

    Nyt käytännöksi on valiintunut kaksinkertainen muovinauha aidaksi ja Trigon levitys reppuruiskulla aitauksen ympäri. Käytäntö on osoittautunut toimivaksi jos sumun suuntaa oksistoon, osittain nauhoihin ja etenkin kiinitys paaluihin- ja runkoihin. Karheassa rungossa trigo levite säilyy pitempään haihtumatta ja valumatta maahan.

    Kuvion kaikkien kasvatettavien runkojen käsittely on käytännössä liian suuritöinen, jos kuvion koko on jo useita hehtaareita !

     

    metsä-masa metsä-masa

    On Arjalla nyt neuvojen tulva, mukana on erittäin hyviä viittauksia metsäasioissa alkuun pääsemiseen. Jos suomen metsänhoitoon ja käyttöön perustuvia ratkaisuja tarkastellaan nyt, niin on todettava, että asialla on olleet viisaat ja kaukonäköiset päätökset kehittää metsien käyttöä. Suomi metsien maa, joka on tuplannut puuvarantonsa oikeaoppisilla metsänkäsittelyllä  ja lainsäädännöllä esimerkkinä harsintahakkuiden kielto aikanan.

    Minunkin mielestä Arjan kannattaisi kartuttaa omaa metsätietämystä, pyrkimällä alan koulutus ja kurssitarjontaan ja hankkia luotettava ja puolueeton metsätietämystä omaava henkilö selkeyttämään eri vaihtoehtojen merkitystä oman tilakokonaisuuden kannalta.

    metsä-masa metsä-masa

    Hyödyn puolelle minunkin mielestä, hirvet on aiheuttaneet sen verran lisätöitä metsässä, ettei voi kun vihastua jo ajatuksesta ” hirvet, metsän kasvatus, päättäjien saamatomuus ja yksityisen maanomistajan omaisuuden suoja ” !

    Alkuperäinen otsikko Myrskyleimikko: Itä-Suomi vältti suurimmat myrskyvahingot, mutta vasta harvennetuissa metsissä on tullut muutaman rungon ryhmiä lisää entisten lisäksi, joten monella metsänomistajalla on tilanne kerätäkö vai ei ja saako niille hajallaan oleville rungoille kauppaa !

    Siellä missä myrskytuhot on suuria ongelma on taloudellisesti raskas, ostajien tukkivarastot täyttui ainakin toistaiseksi touko- ja kesäkuun aikaan , lisäksi kesätauko korjuussa nopeuttaa runkojen pilaantumista ja on pahoin pelättävissä mitä ovat ostajien reaktiot myrskypuiden hinnoitteluun !

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 731)