Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Selkein ja helpoin tapa vertailla ostajien tarjoukset on, jos pyytää tarjoukset samoilla kuutiomäärillä kaikilta ostajilta. Silloin on hieman helpompi vertailla ostajien tarjouksia, silti tarjouksien vertailussa riittää selvitettävää kun tavaralajit- ja tukinpituudet poikkeaa ostajittain.
Tällä hetkellä on myyjän markkinat tukkivaltaisille leimikoille. Tarjoukset voisi ottaa jo nyt, mutta vertailla ja seurata tukinhintojen kehitystä alkukesään. Yleensä noususuhdanteessa ostajilta satelee uusia tarjouksia, koska varannot yhä pienenee.
Täällä Väli- Suomessa on yksityisiä sahureita paljon, ja on hyvin yleistä, että harvennuksia, (lähinnä niitä myöhempiä harvennuksia) liitetään samaan kauppan. Ostajille se on tärkeä, ettei kantohintataso karkaa liian nopeasti, mutta näissäkin korotetuissa tarjouksissa myyjän pitää pystyä selvittämään se oikea kaupanteko hetki !
A. J:tä kannatettava- ajatus, näitä tieisännöinti henkilöitä on jonkin verran olemassa. ja lisää on aloittelemassa, täälläkin tieisännöinti yrittäjänä aloitti metsätoimihenkilö, jolla on omasta takaa tienhoitoon kalusto lanat ja vesakonleikkuu koneet. Nyt tienhoito näyttää lupaavalta !
Edellinen tiehoitokunnan vetäjä ei saanut urakoitsijaa tienhoitoon kun tie niitä toimenpiteitä olisi tarvinnut. Pienehkö määrä hoidettavia tiekilometrejä ei houkutellut maanviljelijäyrittäjää teiden kunnostukseen, kesken maanviljelykiireitä.
Katkonta, läpimitat ja tukinpituudet tuo myyjälle lisätiliä. Samaa mieltä kun edellä kollegat kertoi, 43 / 16 ehdottomasti kerää tukin avohakkuulla tarkemmin, Timpan laskelman mukaan. Lisäksi, jos leimikossa on yhdentukin runkoja niistä osa voisi siirtyä 18 sm:nä kuiduksi.
Jos AnttiP:lä on vielä tarjoukset vielä pöydällä kannattaisi keskustella pari juttua ostajan kanssa, onko minimi pituuksilla rajattuja % määriä ja toiseksi jos ostajana on sahafirma silloin kilpailutilanteessa pieniharvennus voisi kuulua samoilla mitoilla ja hinnoilla samaan kauppaan.
FSC- sertifiiointi taitaa olla metsänomistajan rahapussilla, joka on luontojärjestöjen hellimä metsäohjelma. Siinä on vaadittu metsänhakkuiden rajoituksia lintujen pesimäaikana ja lisää säästöpuita ym. , hankala kysymys monelle suomalaiselle, että se ei huomioi metsänomistajan päätäntävaltaa.
Positiivistäkin siitä löytää, eli ajatus siitä, että metsänomistajalle maksetaan hiilivarastojen ylläpidosta, joka olisi kannatettava asia !
Riistakeskuksen kyselyyn tuli vastattua. Omat kokemukset on Kainuusta, jossa suurin osa meidän metsätiloista sijaitsee. Hankalaa- aikaa hirvien kanssa oli parikymmentä vuotta, mutta noin viisivuotta sitten kesällä, alueella alkoi löytymään suden jälkiä, nyt susilaumoja on liikkeellä useamman kerran vuodessa, susien tulosuunnaksi on arvioitu rajantakaisia- alueita ja laumoja.
En ole susivihaaja, ” kannattaja vain tässä tapauksessa”, mutta joka tapauksessa susista on ollut suuri hyöty tasapainottamassa hirvikantaa. Nähtävästi luonnon voimat ja ruokapula siellä, ohjaa susia Kainuun kautta Ylä-Savoon ja muualle.
Vuositerveystarkastus on osoittautunut hyödylliseksi tavaksi tuntea ja tietää missä terveystilanne menee. Minulla on jo pitkät perinteet osallistua terveystarkastuksiin. Verenkuva kertoo ammattilaisille paljon, tulos voi myös ohjata ruokailutottumuksia.
Laajempi verikoe palautteella kertoo selkokielellä esim. onko jollakin osa-alueella seurattavaa ja mahdollisesti lisäravinnon tarvetta. Kun terveydentila on selvillä silloin on mukava ja turvallinen tehdä ja suunnitella niitä metsäisiä asioita !
Alkuperäinen kysymys: Metsänomistajan ruokavalio, kommentit kertoo (edellä) miten monipuolisesti metsänomista ym. muut metsässä liikkuvat ruokailevat, siis monipuolisesti.
Oma ja meidän ruokavalio menee paljolti samoja totuttuja tapoja, kotimaista liha-, kala, vilja, maito, tuoreita vihannestuotteita ja marjoja. Jokavuotinen hirvenlihalähetys on lähinnä juhlapyhien erikoisruokaa, juomineen.
Tällä ravinnolla normaali terve on pärjännyt ja voinut hyvin tänne asti ilman lisäravinteita, työjaksotkaan ei ole uuvuttaneet kun huolehtii välipalsta ja juomisesta siellä.
Viikonvaihteessa tuli noin 40 sivuinen paikallisen apteekin asiakaslehti, oikein huvittuneena luin muutaman tutkijan ja asiantuntijan kertomuksia. ” Pidä huolta lihaksistasi, Dementia riskitekijät päivitetty ja mitä ennustaa rikkonainen yöuni ”. Tässä vain muutama poiminta lehdestä.
Yleinen sanoma oli, että ravintolisiä tulisi käyttää ja syödä jo ennakkoon, lisäksi artikkeli luetteli vielä mahdollisista oireista. Omalla kohdalla tuntui, että kaikki täsmää ja olisi jo kiireesti mentävä apteekkiin, tuotteita noutamaan !
