Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Jos tosiaan halutaan sille oman metsän harvennukselle, niihin olsuhteisiin mahdollisimman hyvä loppu tulos, silloin korjuun onnistumistumista voi maanomistajankin auttaa raivaamalla näkymäaluetta ja tarvittaiessa merkata varasto ja kokoojaurat kantavalle maalle.
Ps. metsuri, motokuski ja suoritava porras tässäkin ketjussa puolustaa ja kannustaa metsän myyjiä tekemään tai teettämään ennakko valmistelut leimikolle, josta kiistaton hyöty jää metsänomistajalle !
Minulla tuli edellä mieleen oman leimikon esimerkki, nyt jo vuosikymmenen takaa, jonka painumia tarkasteltiin lähikuljetuksen jälkeen.
Leimikkoa korjattiin talven viimeisillä lumilla. Hakkuu meni mallikkaasti, kuten aina, mutta lähikuljetus viivästyi ajokoneen konerikon vuoksi, viive oli kaksi viikkoa ja siihen mennessä talven läkikuljetuksen kelit vaikeutuivat. Yrittäjän lainaan saama kone oli työkuntoinen, mutta kapealla telavarusteilla, joten uraverkostoon tuli tarkastelun ja korvauksen aihetta.
Tästä tulikin varottava esimerkki, siitä miten puunoostaja lähti tilannetta selvitämään, ” eli tasataan urat ja varasto kaivurilla siistiin kuntoon, jonka seuraava kesä ennallistaa ja heinittää, ja joka jatkossa palvelee myös maataloustraktori käytössä ym. …
Korjaus esitys tuntui aluksi aivan hyvältä kun koneiden remontiakaan ei kukaan voi ennalta tietää ja hakkuun jälkikin oli sitä samaa hyvää työtä, mutta se kuusikon juuristo, no näistä lähikuljetuksen tuomista haitoistakin saatiin kokonaisvaltainen tatkaisu aikaan ! !
Kun kesäkorjuussa kuusi harvennukselle on syntynyt korjuuvaurioita ja urapainumia. Korjuuvauriot on helppo todeta, mutta juuristo vaurioita niistä ei saa selville.
Esimerkkinä jos urapinumia olisi yhteisesti todettu syntyneen 1/5, jossa uransyvuus 25-35 cm, siihen puunostaja yleensä tarjoaa urien- ja varasto alueen tasausta, hyvä niin mutta juuristo vaurioista johtuva lahoaminen jää toteamatta, kun vauriot kun näkyy kuviolla vasta viiveellä.
Meilläkin jäsenyys on jo toisessa polvessa, ja minunkin jäsenyys on kestänyt jo vuosikymmeniä. Pitemmällä aikavälillä ja jopa vuosittain kauppoja tekevällä on hyvänä turvana se, että jäsenien puut ostetan, eikä välttämätta katsota pahalla jos esim. päätehakkuu leimikon kauppa meneekin sahurille.
Panu ja mehtäukko perustelikin jo edellä näitä muita monelle metsänomistajalle tarkeitä arvoja ja jänesyyden tuomaa boonuslisää.
Väli-Suomessa on Metsä Goopin toiminta puunostajana ja korjaajana on edennyt aimo harppauksin, myyn kannalta parempaan suuntaan, siis jäsenyyttä kannattaa hyödyntää ja kun osuusmaksulle saa vuosittain vahvistetun koron, tilille tai käteen !
Osasyyksi nuorten metsien kasvuun Puuki toikin esille hirvien, porojen ja peurojen ylisuuren kannan vaikutus kokonaiskasvuun ja hiilitaseeseen.
Maallikostakin tuntuu, etei se voi olla vaikuttamatta, koska monesti hirvituhoalueen nuoret metsät jää heikomman hoidon, tai niitä ei hoideta ollenkaan, ” lisäksi muu palstalla edellä kerrotu toiminta!
Tapion hyvän metsänhoidon suositukset on mielestäni se paras ja varmin lähtökohta tasalaatuisen tukkipuuston aikaan saamiseksi. Kasvupaikan tuottoarvo tulee silloin käytetyksi täysipainoisesti hyödyksi, joka parantaa myös puidn laatua, lisäksi oikeaikainen taimikonhoito ja harvennukset.
Mustikkatyyppiä viljavammat kasvupaikat ei kunnolla taimetu luontaisesti, eikä siten tuo helpotusta viljelykustannuksiin. Käytännössä viljelytaimistakin katoaa kietoaikana luonnon- ja eläintuhojen seurauksena aina huomatavakin osa, jonka seurauksena on kuvion vajaatuottoisuus, joka näkyy kuviolla läpi kiertoajan, mikä ei ainakaan paranna kasvatettavan puuston laatuarvoa.
Täällä päin Trico on riistanhoitoyhdistykseltä loppunut, ilmeisesti kysyntä on nyt ollut vilkkaampaa. Suuremmat pinta-alat on liian työläitä käsitellä kaikki rungot Trico liuoksella. Jos kuvio on aidattu hirvinauhalla silloin kannattaa käsitellä vain aidan lähipuut, keväällä ja tarvittaessa syksyllä, tämä on toiminut normaalitilanteissa kohtalaisen hyvin.
