Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Männikön ensiharvennus myyntiin, nyt niille on tälle syksylle kysyntää. Jos myyjää epäilyttää omant taidot ja taidot, silloin Mhy:n kautta kilpailutus ja lisäksi hakkuunaikainen valvonta kirjallisessa muodossa.
Täällä päin Mhy on saanut luotettavuutta toimintaan korjuusta kiinnostuneiden uusien toimihenkilöiden työpanoksen myötä, (korjuusta vastaavat ja toiminnanjahtajat), se muutaman satasen lasku ei ole paljonkaan tuhannen kiinnon leimikosta, kun kaupan ehdot on sovittu ennakkoon.
Mhy on myös hyvä kanava saada yleistä metsään liittyvää tietoa, ajankohtaisista puun, ostajien ja tilakauppojen hinta- ja käyttäytymis tiedoista, lisäksi sukupolven vaihdokset ja perinnön jakoasiat !
Pohjois- Karjala ja Kainuu on vielä vakassa ostetunpuun varannoissa, eli hintataso on noussut maltillisesti. Mät 70-75, kut 74-74, let 52 mäk ja kuk 21 ja kok 22 € m3. Pikkutukit on olleet sahureilla kysyttyä tavaraa, parusleimikkoa isommissa niistä maksetaan puolet tukin hintatasosta.
Kainuussa tukin hintataso on tukilla 3-5 € heikompi, mutta kuidulla 2-3 € parempi, siellä myös parru ja pikkutukki on ostovalikossa. Lisä hintaa perushinnan päälle voi saada viljelymaterialia, taimia muokkausta, jopa tien tekoa hakkuualueelle !
” suorittavan portan kommentti pitää paikkansa hyvinkin monessa metsäkaupassa ”. Oston kilpailu tilanteessa voidan ostaa jopa samaan päätehakkuu kauppaan pieniä harvenus kohteita, jotta vakio myyjä saadaan pidettyä asiakkaana!
Näissä tilanteissa on osa syyllinen myös puun ostaja, yleensä motoille esim. sahureilla on laskettu noin arvio katkoa ja kuljettaa tiettymäärä tukkia viikossa lanssiin !
Ensiharvennuksen ajankohdan siirto näyttää tuovan jatkossa lumen painamia runkoja vuosittain, ikäväpuoli niissä on kun runkoja kaatuu 4-7 m3 vuosittain joka toistuu 2-5 vuoden ajan. Siinä ajassa voidaan menettää kuvion kasvu ositain tai kokonaan, ja pohjapinta-ala putoaa harvennuskäyrän ja vajaatuottoisuuden väliin. ( oma esimerkki kuivahkonkankaan männikon viivästyneestä harvennuksesta )
Hyväksi koetut vinkin harvennuksille: Harvenna ajallaan, määrittele jäävä pp-a jo kaupanteon aikaan, ennakkoraivaa tarvittaessa, pui hakkuutähteet uralle, talvellakin, keskiraskaalla kalustolla ja ammatimiesten toimesta onnistuu myös ensiharvennuksen korjuu !
Metsän hakkuusopimuksen lisä ehdot. Harvennusleimikkoon on hyödyllistä tehdä kirjaus oksien ja latvuksien puimisesta ajouralle jo kauppsta sovittaessa, latvusmassalla varmistetaan uran kantavuus ja juuristo vahinkojen syntyminen. Latvusmassalla saa syntymään kantavan patjan uralle, joka mahdollistaa myös kuusikoiden kesäharvennuksen.
Huono talvi on pintajuurisillle kuusikoille se huonoin vaihtoeto, lauhat sateet syövyttää ja pehmentää lähikuljetus raiteen yhä syvemmälle ja rikkoo samalla vieruspuuston juuriston, painumista syntyy ne piilovauriot jotka paljastuu vasta vuosien päästä, puiden kallistumisena ja kuivumisena.
Vuosi sitten meillä tehtiin talviharvennuksia kesällä, jotka onnistui hyvin, ajokoneena oli keskiraskas metsäkone, jossa kaivurimalliset leveät kantavat telat, kohteena oli kuusikon ensiharvennuksia ja puolukkaisia ojitettuja turvemaita. Ps. kannattaa tutystua leveätelaisen ajokoneen työmaahan, joko moassa tai naapurin kohteella. (Puuki näistä jo mainitsikin aiemmin)
Hakkuusopimuksen lisäehdot on lisäehtoja tehtävään kauppaan, yleensä niissä korostetaan kauppan kuuluvien harvennusten ppa:n totettamista, tavaralajien ja minimi mittojen varmistamista hakkuun aikana. Korjuuajastakin siellä voi olla maininta, mutta korjuu esim. talveksi ruksataan jo vakiona kaupan muissa tiedoissa, josta muodostuu ostajalle korjuuärjestyksen runko tulevaan kauteen.
Talvikorjuu leimikoiksi suunnitelluissa kaupoissa on käsitykseni mukaan huomattavan paljon heinä- elokuussa korjuuseen soveltuvia, jotka olisi pois lyhyen talven korjuusta. Omakäsitys on vahvistunut kesäharvennusten korjuusta positiivisesti, konekalustoa on kehitetty kantavilla teloilla ym. muilla lisävarusteilla ja ammattitaitoisilla kuljettajilla.
Kesällä korjuun lisääntymisestä hyötyvät kaikki osapuolet, yrittäjä saa lisää työmahdollisuuksia, myyjä parempaa työnjälkeä kun puusto on lumetonta ja poistettavat puut on selvemmin nähtävissä ja puunostaja saa täytettyä varastoja tulevaa syksyä ja kelirikkoaikaa varten, tämä malli lähinnä puhtaissa harvennuksilla.
Varsinainen talvi on metsäkoneille ylityöllisyyden aikaa, silloin on vaarana tulla ylilyöntejä, virheellistä puiden valintaa ja hätäisiä ura ja varasto valintoja. Kiireinen talvikorjuu tuo mukanaan myös ns. lisää vuoroja koneelle, varakalustoa ja kuljettajia joilla ei taito vielä riitä ammattimiehen tasolle. ” Näistä sattumista on sitten helppo arvostella konekorjuun onnistumista, vaikka se olisi vain osatotuus kokonaisuudesta ” !
Ehdottomasti suosittelen jätkän ja arton tekemää ehdotusta, molemmilta löytyy huolto ja varaosapalvelu, jos jotain sattuu. Ammattikäyttöön suunniteltu raivuri kestää helteessä työskentelyä, varsinkin heinän niitto raivurille on tulikoe.
Huollettuun käytettyyn raivuriin voi luottaa kun sahaan on vaihdettu tulppa, suodattimet, sahaa oikealla seoksella ja pitää tankin puhtaana !
Keskeisimmät syyt vajaatuottoisuuteen on edellä kerrottukin, kaikkia näitä vajaatuottoisuuden muotoja on Itä-Suomessakin. Lisäksi vajaatuottoista metsämaatä esiintyy yleisemmin entisillä karjanlaidun ja viljelemättömillä pelto- alueilla.
Sotien jälkeen perustettiin Itä-Suomeen huomattavan paljon rintamamies- ja siirtokarjalaisille asutustiloja, jopa konaisia kyliä. Osa tiloista alkoi luopua tilanpidosta jo -70:ta alkaen, kun nuoret oli muuttivat koulutuspaikkojen ja työnperässä muualle.
Perheet oli suurperheitä, kun nuoret niistä taloista muuttivat pois vanhemmat luopuivat viljelystä ja metsänhoidosta, osalle näistä tiloista ei löytynyt uutta vastuuhenkilöä hoitaman tilaa, mutta tilaa ei myytykään aktiiviviljelijälle lisämaaksikaan, vaan sinne muodostui monimuotoista vajaatuottoista metsämaata, ” tosin näitä tiloja on kappalemäärinä vähän ”.
Myös Itä-Suomessa on nautittu ja nautitaan lämpöaallosta, kun päivälämpötilat on olleet 28- 30 asteen tuntumassa. Yleensä juhannus viikko ja siitä seuraava viikko on täällä olleet niitä itikka, polttiais ja paarma viikkoja.
Tämä vuosi on ollut poikkeus, ulkona saa olla ja touhuta hyönteisiltä rauhassa. Pidennetty viikonloppu mökillä, järven rannalla oli myös hönteisiltä vapaata- aikaa, vastaksien haku reissullakin tavattiin vain muutama itikka, jotka olivat helteestä nuutuneet.
Samalla mokillä on vietetty juhannusta jo yli 35 vuotta, mutta ei näin rauhassa itikoilta, kertaakaan aikaisemmin, ” erikoista ” !
