Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Tomperi, jos MHY:n toimihenkilö on antanut kevyen vastauksen metsänomistajalle, silloin asia kannattaa saattaa toiminnanjohtajan ja MHY:n hallinnan tietoon. Epätarkkaan palveluun korjaus heti, muuten tilanne jatkuu samana ja jopa heikkenee !
Metsänomistajissakin on niitä, jotka haluaa ensiharvennuksen toteutuvan suosituksia harvemmaksi, oma-arvion ukaan n. 15%, joka on mahdollista voimassa olevan metsälain mukaan.
Tämäkään ei vielä selitä metsäkeskuksen saamaa tulosta (lähes 60%), eroa on vielä reilu 20 %. Metsäkeskuksen arviointi malli pelkästään trooni- laaserkuvaukseen ilman maastotarkastusta antaa ehkä tulkinnasta johtuvaa virhettä, joka voi toistua kuvalta toiselle.
Maastossa käymättä esimerkiksi maastovauriot, kasvatettavat rungot ja niiden määrä ja laatu vaatii arvionnilta erittäin hyvää harjaantumista !
Kyllä MHY:n palveluja tarvitaan, ainakin se nuorempi- ja iäkkäämpi metsänomistaja sukupolvi, jolle tilanpito- on täysin uutta tai vaikeaa. Esim. Itä-Suomeen on fuusioiden jälkeen muodustunut kohtuullisen suuri yhdistys, jossa toiminnanjohtajalla on jämäkkä ote, ja toimihenkilöillä selkeä toimenkuva ja- asenne työstään.
Varman kaikessa toiminnassa kaikki asiat ei mene kaikkien mieleen, mutta silloin kannattaakin kääntyä toiminnanjohtajan puoleen ja pyytää tarkentamaan mahdollisia epäkohtia….
Siitäpä tulisikin jännittävä lista, jos hakkuutyönjälki olisi arvioitu työnantaja/toimia kohtaisesti.
Itä-Suomessa on täysin energiapuuksi hakkuu ollut vähäisempää ja niissä on työnjälki ollut kirjavampaa, osittain siksi, että hakkuutapa on uusi, ja yrittäjissäkin niitä, jotka on aloittaneet energiapuusavotalla.
Talviaika on puunkorjuulle sitä vuoden kiireisintä aikaa, silloin käytössä on kaikki toimintakuntoinen kalusto ja miehitys. Sopimusurakoitsijat on sitoutuneet ja hyväksyneet sopimuksissaan viikko/ kuukausi korjuun määrät, metsästä varastolle.
Nuakka toikin esille erillisen urakoitsijan joka toimisi, vaikkapa pienemmällä kalustolla ajamassa useamman yrittäjän ja ostajan hakkaamia ensiharvennuksia. Vastaavaa on kokeiltukin, mutta aina tahtoo tulla vastaan luonnon olosuhteet, runsaat lumisateet ja eri-ostajien kelirikko ja kaukokuljetus aikataulut. Malli voisi ehkä toimia suuren puunkorjuuyrityksen sisällä, pienellä lisä järjestelyllä.
Valtaosa nuorien metsien puunkorjuusta tullaan tekemään jatkossakin nykykalustolla, eli keskiraskaalla moto ja ajokoneen yhdistelmällä. Mielestäni homma onnistuu jos ostossa on jo huomioidaan leimikon soveltuvuus konekorjuuseen.
Metsäkeskuksen selvityksen perusteella on suuret kuitupuun käyttäjät asian huomionu ja asia otettu vakavasti on alettu tehdä korjaavia toimenpiteitä koulutuksella ja asenteen muutoksella, firman toimintamalliin ja yrittäjä kuntaan.
” Totuttutapa oli tehdä hakkuu lievästi alle suositusten, josta mallina oli valvonnan puute ja ehkä ne vanhemmat kuljettajat, jota nuoremmat seurasi, ja siitä seurauksena oli uraverkoston ja pohjapinta-alan vajaus…
Mielenkiintoista keskustelua Tomperilta ja A. Jalkaselta 23.2 metsänomistajien koulutukseen. Olisiko tässä koulutuksen vetäjän rooli MTK, etujärjestönä metsänomistajille ja maaseutuyrittäjille ja MHY, puukaupan avustajana ja puunhankkiajana, järjestää neuvontaa ja koulutusta ??
Tällä hetkellä väitteet on huolestuttavia etenkin nuortenmetsien käsittelyssä etenkin niille metsänomistajille, jotka ovat suunnittelemassa niitä ensimmäisiä harvennusrästien purkuja, osa näistä metsänomistajista voi vallata passivioituminen, kun lisäksi lehdistö ja tiedotusvälineen kertoo huomattavista epäonnistumisista metsänhoidosa.
MHY:lle tässä näkisin olevvan hyvän syyn tarttua vetäjän rooliin, turvaamalla hyvän metsänhoidon tasoa ja rohkaista metsänomistajia puukaupoille.
Kyllä se valvonnan puute, ja totuttu tapa motomiehillä on saanut epävirallisen hyväksynnän puunostajilta ja osalta maanomistajiakin, hakata suositusten alapuolelle, kohti lakirajaa.
Silloin kun metsään. fi- palvelua tuotiin info-ja koulutustilaisuuksilla työnantajien käytöön, ensisiaisena etuja oli se, ettei ostohenkilön välttämättä tarvitse tehdä maastotyötä entiseen malliin. Samaan aikaan ATK- sovellukset tarjosi uusia ohjelmakokonaisuuksia metsäkonttoreille, joka saattoi olla hyvä kehityksen suunta myös osalle metsäpäällilöistä.
Kyllä Itä-Suomesskin on tullut ”suorittavan kertomaa” tyhjää lavettiajoa työmaalle, eikä sekään motivoi ekä lisää hyvän tekemistä, kiiseen keskellä !
Sahatavaran markkinan käydessä nousevaan hintatasoon, silloin sahurit käyttää mielellään hyvästä tukkileimikosta runkotinta tarjousta. Siinä määritellään puulajilaji kohtainen runkohinta männylle ja kuuselle esim. 58 ja 60,€ /k-m3, joka sisältää myös kuituosan, lahokuusi ja koivut saa yleensä tavaralajihinnan.
Tässä sahurin käyttämässä runkohinta mallissa hinta on kiinteä, eikä muutu hakkuun ja mittauksen jälkeen.
Kyllä se motoketjun ryhmä mielensä pahoittaa, kun käy kääntymässä hakkuuseen sopimattoman leimikon laidassa. Edellä onkin hyvin kuvattu niitä syntyviä kustannuksia motoyrittäjälle sopimatoman leimikon ostosta.
Onko näitä turhia auraus- ja siirto kustannuksia tuotu ja tarjottu puunostajan maksettavaksi. Voisiko tässä olla neuvottelun aihe, sille säästölle minkä puunostaja säästää kun ei vaadi ostohenkilöltä ensiharvennus leimikoiden tarkastusta tarjouksen teeon aikaan…. !
