Käyttäjän Metät kunnossa! kirjoittamat vastaukset
-
Harjavaltalainen, vain 30 % Suomessa sahatusta lankusta jää Suomeen. Globaali markkina tarkoittaa Suomen osalta Eurooppaa (noin puolet viennistä) ja loput sitten jonnekin muualle. Vaikka Suomeen tulisi kutsumasi rakentamisen ”kulta-aika”, ei sahatavaran hinnan muutos suuntaan tai toiseen välttämättä toteudu.
Kuusikuidun hinta sen sijaan on kaiken heikoimmalla pohjalla, koska mekaaninen massateko saattaa jopa vähentyä sen roiman energiakulutuksen takia. Kuitukuusen laskeva hinta vaikuttaa mm. aikanaan sovittuun energiahaavan standardihintaan.Ei ole raivuri osoitettavissa yhtään mekaanisen- tai kemiallisen massan tuottajaa Suomessa, joka seuraavan 2-4 vuoden aikana lopettaisi toimintansa. Kuitupuun osalta kokonaiskysyntä ei ole vähenemässä eikä vanhaa kapasiteettia suljeta ennen Äänekosken laitoksen alasajoa uuden tieltä. Se, että vaikuttaako hintaan positiivisesti jää nähtäväksi.
Sahatavaran osalta on ilmeistä, että raivurin ajatukset tulevat toteutumaan. Vanhojen kuusikkojen suma poistuu ja havutukin kantohinnassa on odotettavissa 10-20 % nousu tulevina vuosina. Ruotsalaisten sahojen kilpailukyky ei tule vaikuttamaan merkittävästi suomalaisen sahatavaran vientiin, koska globaaleilla markkinoilla on tilaa. Aallonpohja edellyttää toimia ja kunhan korjaavat toimet alkavat vaikuttaa, ei loppua kasvulle muutamaan vuoteen ole. Lama-aikana paljon lapsia on varttunut aikuisiksi, eikä talojen, infran ja monen muun rakentaminen puusta ole vähenemässä.Jaa. Minä tuossa katselin karttoja, että tuhannen motin havutukkileimikolla vois lähteä ens alkuun. Sen verran lähellä kokoluokka alkaa olemaan! Pakko myydä jos tukin hinta lähestyy kuidun hintaa:-)
Niin se vaan taas kerran menee miten suorittava porras asian ilmaisee! Asia kun ei välttämättä lanauksella tule kuntoon. Ostajan asiaksi mursketta ei oikein saa (ajatellen asiaa, että kyseessä on hakkuussa olevan tilan oma metsätie). Jos kyseessä on rasitettu, on sopimusteksti ainoa keino välttää epäselvyydet.
Tilhin 201 on hyvä. Jos paljon tekee tuo 0,8 kg ero verrattuna 241 on päivän mittaan merkittävä helpotus. Jos tehdään ranka tai enskahommaa.
Puut ovat sen verran pieniä, että eikös pelkkä varmistus riitä? Sahaustekniikalla nuo saa kaadettua vaadittuun suuntaan jos vähänkin saa itse työnnettyä sahauksen jälkeen. Jos sitten ei saa työnnettyä, tuolla varmistustaljalla / vinssillä voi vetää. Tavallinen kuormaliina riittää jatkoksi esittämällesi vinssille (jos toisen pään saa jonnekin puuhun / kantoon kiinni). Itse pidän tuollaisessa kohteessa mönkijän tiellä ja väkipyörä jonnekin takamaastoon ja sieltä puuhun kiinni (koskee siis tuon kokoista puuta).
Tämä tuli kyllä uutisotsikoihin täysin yllättäen?
Vaalityötä on varmaan tehtävä, mutta millä tasoilla sitten toteutuu ja milloin – ja miten pitkään tason luvataan jatkuvan?
On pakko ihmetellä, miksi Suomessa ollaan sähköenergian suhteen 2000 – 3000 MW miinuksella? Tekniikkaa ja rahaa luulisi olevan. Olkiluodon katastrofi IV ei tästä ole kuitenkaan kuin 1600 MW, eli ainoastaan runsas puolikas. Vihreän syövän poisto hallituksesta ei vielä riitä. Jäljelle jääneiden on tehtävä vielä monia muitakin energiaan liittyviä onnistuneita päätöksiä: 2 ydinvoimalaa, kaasuturbiinit, risut ja turpeet, ainakin 1 vesivoimala, 2-3 biodiesel-laitosta, jne.Suorittava porras on useassa ketjussa puhunut pelkkää asiaa. Metät jos pitää kunnossa on arviointikin helppoa.
Harvennuksilla tukkiprosentti ja katkonta yleensä on ollut MHY:n kautta varsin hyvää. Kaupasta saatu kokonaishinta on yhtä poikkeusta lukuunottamatta ollut MHY:n kautta toimien paras.
Jos MHY ei kelpaa niin harvennukset selluyhtiölle ja päätehakkuu sahalle. Selluyhtiön harvennuksesta muodostuva tukki on tulitikkuakin suorempaa oksatonta osaa – loppu on kuitukasassa.
Mettämiehelle voisi todeta, että mitä siellä palstan laidassa tavallinen asiaa ymmärtämätön kaupunkilaismetsänomistaja voi tehdä? Ei yhtään mitään. Ja jos sitten sattuu jostain syystä vastaan kusettava vastapuoli (MHY, selluyhtiö tai saha), ei asian riitauttamisellakaan yleensä voita yhtään mitään.
Asiaan löytyy yksi ratkaisu – myy palsta puineen. Silloin ostajakunnassa on riittävästi ammattitaitoa ja palstan todelliset arvot tulevat huomioiduiksi. Rahat sitten jonnekin mistä ymmärtää enemmän.Miisu, hold your horses!
Jos seurataan lehdistöä ja todetaan, että minkä kokoista kapasiteettia suomalaisestakin konepajateollisuudesta lähtee tuolle alueelle, ei tarvitse pitkään miettiä suuruuden ekonomiaa. Suomessa käytössä oleva kaksilinjainen puunkäsittely pystyy käsittelemään noin 400 m3 / h (Valmet) ja noin 600 m3 (Andritz) puuta. Aasiassa osa laitoksista, olemassa olevista ja rakenteilla olevista, kykenevät käsittelemään yli 2000 m3 / h puuta. Aasiassa puuntuotantoalueilla metsien taloudellinen merkitys on huomattavasti suurempi verrattuna Suomeen.
Ei Suomessa saa vastaavaa ”kansanliiketta” metsätalouden takia liikkeelle. Valitettavasti.
Meillä kasvatetaan vaan hirviä. Niitä on metsästävinään 100.000 henkilöä…En ole eroamassa.
Tällaiselle omatoimiselle ja toisaalta hyvää palvelua ja hintaa MHY:ltä saavana ei ole tarvetta vaihtaa yhteistyökumppania.
Kuluneina vuosina olen sahannut n. 100 m3 vuosittain myyntiin + kotitarvepuut ja sitten MHY:n moto on aina tarvittaessa otettu avuksi suurempien määrien edessä. Viimeisessä päätehakkuussa MHY:n motolla (ja pieni 1.5 ha 2-harvennus mukana) hinta ja katkonta (sekä sahalla mitattu laatu) oli taas varsin tyydyttävällä tasolla.
Tämä on tilanne minun kohdalla ja tällä palvelutasolla. Tulevaisuus näyttää miten homma toimii jatkossa.
Mutta täällä pidetään metät kunnossa!