Käyttäjän Metät kunnossa! kirjoittamat vastaukset
-
150 vuotiaat männyt on luonnonvara.
Ei niitä voi ilmaiseksi antaa. Ne kuuluvat myös luonnon monimuotoisuuteen. Hienoa, että voi keskustella tällaisistakin ”ongelmista”.
Harjavallassa lyödään kaikkí lattiaan 30 vuoden kasvatuksella, joten näitä ongelmia ei ole. On minusta miehekästä kaupata kunnon tukkia. Viimeisellä hirsitalotehtaan listalla oli 800 litran tukkeja. Niitä ei traktorin kärryyn enää montaa mahtunut:-) Hankintana sahasin, vaikka moto tätä kokoluokkaa paremmin osaa hoitaa – raivaussahalla ne pienemmät!Eikö sinulle harjavaltalainen ole jo aikaisemminkin kerrottu, että älä väheksy toisten tuloksia metsänhoidossa?
Puun takaa on esittänyt tuloksia, jotka ainakin osittain perustuvat usean vuosikymmenen laadukkaaseen metsänhoitoon. Ei voi olettaa, että 50 vuotta hoitamattomana ollut metsälö voidaan 10 vuotta myöhemmin hakata lattiaan 500 m3 tukkisaannolla.”muutaman satkun takia….”. On totta, että poimintahakkuuseen ei muutaman rungon takia kannata alkaa. Se muutaman satkun ero tosin tulee jo muutamasta kunnon rungosta. Ero sen kun vaan paranee, jos yli 40 cm tukit menevät kuitukasaan normaalissa hakkuussa, mutta omatoimisesti ”potilaat” pelastaen kuutiohinnassahan ei ole kuin noin 100 € eroa.
Puhtaassa kuusikossa alan olemaan otsikossa mainittua mieltä. Riskinä ovat korjuu, tuuli, laho, lumi yms. Ideaalimaailmassa yksi harvennus on toki liian vähän.
Voi voi harjavaltalainen. Jos ei ole muuta kun sellupuuta, on se myytävä sellupuun hinnalla.
Tämän talven prokkis on n. 4 ha alueen siivous kallion takana. Vanhassa metsäsuunnitelmassa tämä oli merkitty 50 v käsittelemättömäksi alueeksi, joka näyttää pääpiirteittäin pitävän paikkaansa. Löysin tänään kuitenkin heti kallion alarinteeltä mäntyjä noin 100 runkoa RK 35 – 45 cm! Haluatko heittää hyvän arvauksen kertoimesta verrattuna kuidun hintaan? Tästä tulee hyvä kärrykuorma, jonka voi ajattaa jo pidemmällekin. Ja olen aikaisemminkin hirsitalotehtaille myynyt normaaleille sahoille ylisuuret petäjät, joten väitän tuntevani hintatason.Aika harvalla pilkkeen ostajalla on pk-seudulla lämmitysenergia se ensimmäinen maksuhalukkuuteen vaikuttava tekijä. Takassa loimottavan tulen katselusta halutaan maksaa, toiset lukee kirjaa lämpimän takan vieressä ja takan edessä oleva mattokin lämpenee mukavasti makuulla suoritettavia toimenpiteitä varten, jne.
Pilkkeen kosmeettinen olemus on myös tärkeää, homeista ja muutoin pilkkuista tavaraa ei tarvitse ihmisille montaa kertaa kuskata. Koivupilke kuuluu tyylikkääseen olohuoneeseen, sitä ei tarvitse aina edes polttaa – se on osa sisustusta!Puun takaan kanssa samaa mieltä. Ei koulutus ole mikää takuu yhtään mistään. Rukkiin pääsi paskahousuja ja yliopistoissa on hameväkeä enemmän kun sukupuolijakaumasta voisi päätellä. Avaan tästä oman ketjun muuta metsässä-palstaan.
Selvennän omaakin vastausta. Olen Hemputtajan viimeisen lauseen kanssa samaa mieltä, eli ilman muuta näissä pöydissä pitää olla, mutta jos bussilasti julkisin varoin kustannettua porukkaa matkaa palaverista toiseen, on aiheellista kysyä mistä tämä kaikki maksetaan?
Vertailun vuoksi. Onhan kyseessä toki isoja asioita. Mutta risteilijää tai sellutehdastakaan ei mennä 44 henkilön voimin paikan päälle myymään. Yksityinen sektori joutuu toimimaan tehokkaammin!Vai onko oikeasti tuollainen bussilasti matkustamassa?
Ei ole totta!