Käyttäjän Metät kunnossa! kirjoittamat vastaukset
-
Parhaat puolukkamaastot omilla mailla ovat monilta osin 50 – 60 vuotiasta puhdasta hoidettua mäntymetsää. Peitteisyyttä ei ole ollenkaan. Puolukoita on kuitenkin käytännössä mahdoton käydä poimimassa. Viimeiset 10 vuotta ovat jääneet maastoon. Ei ole kukaan muukaan poiminut. Siinä kohdin kun silmäripset, niska, korvat yms. on täynnä tätä riesaa on parempi todeta, että torilta saa kuitenkin vähemmällä vaivalla.
Suorittavan väitteellä peitteisyyden vaikutuksesta tässä kohdin ei ole mitään merkitystä.
Toivottavasti 15- 20 vuoden kuluttua tilanne on toinen. Silloin näillä alueilla on tarve mäntytaimikon kasvatukseen.Minä ainakin olen näin tehnyt!
Siivottiin tässä naapuripitäjässä hankintana edellistalvena yksi hoitamaton kuvio ja siitä tuli mm. 60 m3 haapapölliä. Grouppi maksoi haavasta juuri tuon 80 % havukuidun hinnasta. Energiaksi ilmeisesti meni.
Hakkuita tehdään varmaan erilaisilla palstoilla.
Ei tulisi pieneen mieleenikään tehdä puukauppaa ja siinä yhteydessä tilata korjuuta puutteellisesti valmistellulle palstalle. Jos ei kuvio ole kunnossa ei kauppaakaan tehdä – tämä pitäisi olla selvää puolin ja toisin.
Puukauppaa voi tehdä ajasta riippumatta, jos on METÄT KUNNOSSA!
No, toinen edellytys toki on, että alueella on taloudellisesti korjuuedellytykset täyttävää puustoa:-)On totta, että Äänekoskella vanha tehdas puretaan uuden starttaamisen jälkeen. Tosiasia on kuitenkin se, että likimäärin puretun Kaskisten tehtaan verran Äänekoskelle tulee lisäkapasiteettia. Uuden tehtaan puunkulutusluku tulee olemaan sellutonnia kohden pienempi, mutta edelleen voidaan todeta, että merkittävästä kuitupuun tarpeen lisäyksestä Äänekoskella on kyse. Tuo tehdas ei mullista puumarkkinoita, mutta merkittävä koko Suomen mittapuussa se on. Yliarvioidaan tai ei.
Edelliseen kommenttiin muutama korjaus ja kysymys. Metsä-Rauma käynnistyi 1996 ja Valkeakoskella sellupata lyötiin alas 2008.
Suomessa ei ole tällä hetkellä mitään merkkejä siitä, että UPM ja Stora vähentäisivät puunkulutusta, vrt. Varkauden ja Kymin modernisointien startit syksyllä 2015.
Mitä konkreettisia ”merkkejä ilmassa” on kuitupuun kulutuksen vähenemisestä?Sama homma kun rekkamiehellä. Se sata mottia pinoon ja pääasiassa enskasta + muusta siivouksesta, ihan Stihlillä. Polttopuut kämpille samoilla lämpöösillä.
Se on se liikunta ja lopputuloksen silmää piristävä vaikutus!
Loput harvennukset ja päätehakkuu on sitten pystykauppaa.Lähtökohtaisesti kaikkien kanssa täysin samaa mieltä. Glalle voin sanoa, että ilman muuta aitojen rakentaminen on hölmöläisten hommaa, mutta kun metsänä haluan pitää enkä pelloksi raivata. Harjavallan miehelle, että ilman muuta persut ja muut mukaan jos kiinnostaa, mutta tämä asia tullaan tulevina vuosina keskustelemaan valtakunnan tasolla kuten Puun takaa toteaa. Petelle täysi tuki siihen, että perustuslailla määritetystä oikeudesta tässä on kuitenkin kyse ja hyvä niin. Suorittavalle joudun toteamaan, että täällä tiheys on yli 7 / 1000 ha, vaikka lasketaan kaikki taajamatkin pinta-alaan mukaan eikä sellainen palvele kansantaloutta, eikä metsataloutta millään tavalla. Jos hirviporukkaa on vähemmän jatkossa riittänee pienempi saaliskin samaan henkilökohtaiseen kilomäärään – eikö? Esim. 30.000 talvehtivaa ja sen voi vaikka puolittaa jos ei jahtiin osallistujia tulevaisuudessa löydy?
Harjavaltalaiselle sen verran, että Satakunnassa yritämme metsätaloutta molemmat harjoittaa. Naapurikunnissa itse asiassa.
Tuo aidattu alue ei ole 5 vuoteen nähnyt raivaussahaakaan, eli siinä mielessä tämä onnistuminen (ainakin tähän asti) on vastoin suorittavankin ohjeita. Alueella ei pallopäitä tällä hetkellä ole ja kuuset ovat kaiken heikoimmilla eli pienimpiä, mutta en ole niitäkään taimia lyönyt maahan mikäli sitten niistä aikanaan pitää metsää alkaa kasvattamaan. Nyt on mäntyjä ja muutamia koivuja siellä täällä avoimissa paikoissa.
Ensi talvena käyn ainoastaan kevyen raivuun alueella ja jätän runkoluvun erittäin runsaaksi. Tässä toki häviää kasvussa, mutta jos tästä kuitenkin saisi mäntyvaltaisen sekametsän aikaiseksi?
Hirvitiheys alueella on tietolähteestä riippuen 7-10 / 1000 ha.Uskon nyt 5 vuoden kokemuksella, että keltaisella muovinauhalla voi pystyä perustamaan mäntytaimikon. Aita vaatii useamman kuin yhden kierroksen päällekkäin eri korkeuksiin ja toisaalta myös jatkuvaa hoitoa, eli jos joku siitä menee läpi, on se käytävä korjaamassa. Muutamia kertoja sisällä on käyty, mutta edelleen mäntytaimia on valtaosa (vaurioitumattomia) ja runkoja yllin kyllin. Testi jatkuu käytännössä vielä noin 10 vuotta.
Kyse on noin hehtaarin siemenpuuasentoon jätetystä aukosta ja josta hirvet söivät noin 95 % ensimmäisen erän luontaisista taimista. Nämä ”pallopäät” on sittemmin kaikki lakaistu maahan. Nyt terveeltä näyttävä taimikko on miehen mitoissa, joten vielä työtä riittää. Länsi-Suomessa tämä ei muutoin onnistu.
Jos palstalla ei ole muuta työtä kuin nauhojen korjaaminen, on taloudellisesti järkevämpää jättää nauhoittamatta. Luonnollisesti tuollainen määrä muovia on myös päivän päätteeksi kerättävä pois.