Käyttäjän Metät kunnossa! kirjoittamat vastaukset
-
Harjavaltalainen on ilman muuta palstan valopilkkuja. Metsän kasvatuksen filosofia on sama hänelle kun eri uskontojen harjoittajille kirjoitettu ja painettu sana. Se on täyttä totuutta mihin uskoo.
Pidän palstojani siinä kunnossa, että välittäjälle voin antaa jonkin myytäväksi milloin tahansa. Tästä syystä en itse pysty käsittämään miksi päätehakkuun tavoittelu elinaikana on itse tarkoitus? Pystyn naama peruslukemilla myymään parhaassa kasvutilassa olevan palstan jos tilanne siltä näyttä. Ja voin kertoa, että rahaa on tarjolla enemmän kuin yhdestäkään haapapäätehakkuusta saa hakkuutuloa.Pelkkää kuusta on takavuosina maahan poljettu. Olen kuitenkin tehnyt samaa päätelmää, että kuusettaminen saattaa joskus vielä osoittautua ainakin osittain huonoksi valinnaksi yksipuolisen kasvatuksen takia. Tästä syystä tänä vuonna suhde korjattiin jo 5000 kpl kuusta ja 500 raudusta. Kokeilen miten aitaamalla alueella jossa on 8-12 hirveä / 1000 ha homma toimii. Koivutukista saisi kuitenkin havuakin parempaa rahaa jos laatutyviksi muotoutuvat. Harvennusten yhteydessä koivuklapeistakin saa parempaa kiintohintaa kun havutukista!
Juurikin kaavailin täysin vastaavanlaisessa kohteessa vastaavaa toimenpidettä. Hehtaarin kuvio ja ”sateenvarjomännyt” sahalle ja loppu sitten kehittyy hiljalleen tukkipuuksi. Eiköhän hakkuussa maa sen verran muokkaudu, että uusi taimikko tulee alle. Tricoa sitten seuraavat 20 vuotta!
Jos pysytään yhtään otsikon aiheessa niin oletko harjavaltalainen ajatellut, että sinulla on normaaliin havupuukiertoon verrattuna 3 x talkoot riistaa vastaan? Vaikuttaako kannattavuuteen? No, jos ne ajattelee talkootöiksi niin siinä tapauksessa ei vaikuta!
Jos ”matikkaa” yksinkertaistetaan esim. niin, että ensimmäisen ja toisen hakkuun korkohyöty menee riistavalvontaan, on lopputuloksesi 60 vuoden ajalta 900 m3 x 15 € = 13.500 €. Minä ajattelin 60 vuoden kasvatuksellla havupuusta saada 350 m3 tukkia x 60 € = 21.000 € ja kuitua 150 m3 x 15 € = 4.500 €. YHTEENSÄ 25.500 €. Äkkiseltään katsottuna havupuun kasvatus olisi kannattavampaa?Taneli on oikeassa. Mutta, armeeraussellua syntyy kuitenkin männystä ja kuusesta.
Ja kuusen ylivoima kuidun hinnassa perustui mekaanisen puolen tarpeeseen, kemiallisella puolella ei päästä missään olosuhteissa kantohinnassa eurojen eroon. Kaskinen ottaa Boardille edelleenkin runsaasti kuusta, se on hyvä E-P:n alueelle. Haapaakin Kaskisissa kuluu, harjavaltalainen on siitä varmasti tyytyväinen! Se, että Kirkniemessä tilanne muuttui muutama vuosi sitten, ei sitten harjavaltalaiselle niin hyvä olekaan.Harjavaltalainen, toisessa kirjoitan kuusitukista ja toisessa kuusikuidusta – ne on eri laitoksilla käsiteltävää tavaraa! Kuusikuidun hintaa on mekaaninen teollisuus pitänyt yllä, mutta nyt näkymä on se, että männyn kanssa samaan pataan eikä merkittävää eroa kuusen hyväksi jatkossa enää ole.
Harjavaltalainen, vain 30 % Suomessa sahatusta lankusta jää Suomeen. Globaali markkina tarkoittaa Suomen osalta Eurooppaa (noin puolet viennistä) ja loput sitten jonnekin muualle. Vaikka Suomeen tulisi kutsumasi rakentamisen ”kulta-aika”, ei sahatavaran hinnan muutos suuntaan tai toiseen välttämättä toteudu.
Kuusikuidun hinta sen sijaan on kaiken heikoimmalla pohjalla, koska mekaaninen massateko saattaa jopa vähentyä sen roiman energiakulutuksen takia. Kuitukuusen laskeva hinta vaikuttaa mm. aikanaan sovittuun energiahaavan standardihintaan.Ei ole raivuri osoitettavissa yhtään mekaanisen- tai kemiallisen massan tuottajaa Suomessa, joka seuraavan 2-4 vuoden aikana lopettaisi toimintansa. Kuitupuun osalta kokonaiskysyntä ei ole vähenemässä eikä vanhaa kapasiteettia suljeta ennen Äänekosken laitoksen alasajoa uuden tieltä. Se, että vaikuttaako hintaan positiivisesti jää nähtäväksi.
Sahatavaran osalta on ilmeistä, että raivurin ajatukset tulevat toteutumaan. Vanhojen kuusikkojen suma poistuu ja havutukin kantohinnassa on odotettavissa 10-20 % nousu tulevina vuosina. Ruotsalaisten sahojen kilpailukyky ei tule vaikuttamaan merkittävästi suomalaisen sahatavaran vientiin, koska globaaleilla markkinoilla on tilaa. Aallonpohja edellyttää toimia ja kunhan korjaavat toimet alkavat vaikuttaa, ei loppua kasvulle muutamaan vuoteen ole. Lama-aikana paljon lapsia on varttunut aikuisiksi, eikä talojen, infran ja monen muun rakentaminen puusta ole vähenemässä.Jaa. Minä tuossa katselin karttoja, että tuhannen motin havutukkileimikolla vois lähteä ens alkuun. Sen verran lähellä kokoluokka alkaa olemaan! Pakko myydä jos tukin hinta lähestyy kuidun hintaa:-)
Niin se vaan taas kerran menee miten suorittava porras asian ilmaisee! Asia kun ei välttämättä lanauksella tule kuntoon. Ostajan asiaksi mursketta ei oikein saa (ajatellen asiaa, että kyseessä on hakkuussa olevan tilan oma metsätie). Jos kyseessä on rasitettu, on sopimusteksti ainoa keino välttää epäselvyydet.