Käyttäjän Metät kunnossa! kirjoittamat vastaukset
-
Pitää käydä riittävän syvällä, että ihminen ymmärtää. Jos paperiliitto on lakossa, ei Dermot Smurfitin hankinnat Suomessa ole (esim. Savon Sellu, Pankakoski). Asian voi tehdä kerralla selväksi. Esim. kyseisillä tehtailla on tällä hetkellä paljon onnellisia työntekijöitä joita työnantaja ei riistä, raiskaa tai muutoin kuseta – vaan maksaa kunnon palkkaa työntekijöille. Se toinenkin vaihtoehto oli lähellä – NO MONEY.
Eiköhän tämä ketju ole nyt tässä. Todetaan, että 375 kuusirunkoa sisältänyt metsä tuotti vähän rahaa – yleistämättä kuitenkaan kuusikkoihin (jotka ovat paljon enemmän kuin 0,5 ha).
Jeessille joskus sanoin, että naapureita ollaan. Ostopalstalla (mäntyä) jouduin jeesmiehen tavoin nävertäjän uhriksi ja tyvitervas myös mukana. Pienaukko tuli (0,2 ha). Tyvitervastaudista en tiennyt ennen kun nämä sahasin maahan.
Toimenpiteestä on jo useampi vuosi. Samassa yhteydessä kaivettiin alueelle ojat, harvennettiin ympäristö, levitettiin Metsän NP1 noin 450 kg / ha. Ja arvaas jees mitä? Se ympäristö oli muutama viikko sitten kun kävin katsomassa todella hyvässä kasvussa. Hoito ei välttämättä suojaa kokonaan mutta antaa vastustuskykyä. Se ympäristöhän kasvaa nyt noin 600 – 700 € / ha / vuosi (pienaukossa nyt koivu / kuusi). Itikoita on turha liikaa pelätä – ja sen takia valita tuottamaton haapa.Menikö tässä jeessin jatkuvan kasvatuksen kohde nyt lihoiksi? Kaadettiin kannattamattomana?
Piti vielä palata tähän laskelmaan. 2250 € / 75 m3 = 30 € / motti läpi. Tästä päästään siihen, että kuusien tukkiosuus on ollut noin 35 % ja kuitua on tehty 65 %.
Eihän siinä mitään jos kuituna haluaa puuta myydä!
Tarinaa voisi vielä värittää kertomalla, että paljonko ne vieressä olleet ”paremmat mäntykuviot” tuotti? Ja paljonko se kokonaiskertymä muusta hakkuusta oli? Keskenkasvuisenako sekin meni?
Kyseisen kuusikon historia ei myöskään ilmene tästä keskustelusta. Tuliko ostoksen jälkeen osin vajaatuottoinen harvennettua päätehakkuuasentoon ja odottavan aika kävi pitkäksi?
Tästä keskustelusta saa helposti sen käsityksen, että jeessi ei maksa / halua ostaa kunnon kasvatusmetsää, vaan tässäkin tapauksessa on hankittu vajaatuottoinen raiskio, jonka hehtaarituotoksia ei hoidettuihin palstoihin voi millään tavalla verrata.
Parhaat puolukkamaastot omilla mailla ovat monilta osin 50 – 60 vuotiasta puhdasta hoidettua mäntymetsää. Peitteisyyttä ei ole ollenkaan. Puolukoita on kuitenkin käytännössä mahdoton käydä poimimassa. Viimeiset 10 vuotta ovat jääneet maastoon. Ei ole kukaan muukaan poiminut. Siinä kohdin kun silmäripset, niska, korvat yms. on täynnä tätä riesaa on parempi todeta, että torilta saa kuitenkin vähemmällä vaivalla.
Suorittavan väitteellä peitteisyyden vaikutuksesta tässä kohdin ei ole mitään merkitystä.
Toivottavasti 15- 20 vuoden kuluttua tilanne on toinen. Silloin näillä alueilla on tarve mäntytaimikon kasvatukseen.Minä ainakin olen näin tehnyt!
Siivottiin tässä naapuripitäjässä hankintana edellistalvena yksi hoitamaton kuvio ja siitä tuli mm. 60 m3 haapapölliä. Grouppi maksoi haavasta juuri tuon 80 % havukuidun hinnasta. Energiaksi ilmeisesti meni.
Hakkuita tehdään varmaan erilaisilla palstoilla.
Ei tulisi pieneen mieleenikään tehdä puukauppaa ja siinä yhteydessä tilata korjuuta puutteellisesti valmistellulle palstalle. Jos ei kuvio ole kunnossa ei kauppaakaan tehdä – tämä pitäisi olla selvää puolin ja toisin.
Puukauppaa voi tehdä ajasta riippumatta, jos on METÄT KUNNOSSA!
No, toinen edellytys toki on, että alueella on taloudellisesti korjuuedellytykset täyttävää puustoa:-)On totta, että Äänekoskella vanha tehdas puretaan uuden starttaamisen jälkeen. Tosiasia on kuitenkin se, että likimäärin puretun Kaskisten tehtaan verran Äänekoskelle tulee lisäkapasiteettia. Uuden tehtaan puunkulutusluku tulee olemaan sellutonnia kohden pienempi, mutta edelleen voidaan todeta, että merkittävästä kuitupuun tarpeen lisäyksestä Äänekoskella on kyse. Tuo tehdas ei mullista puumarkkinoita, mutta merkittävä koko Suomen mittapuussa se on. Yliarvioidaan tai ei.