Käyttäjän Menninkäinen kirjoittamat vastaukset
-
Lieneekö ne karun ja kuivanmaan jk-metsät heikoilla? Innosta kirkuen jätetään kuusialuskasvus pystyyn ja hihkutaan tästä se uusi metsä syntyy.
Eipä taida jättöpuista olla kyse. Tai enhän minä tiedä sitten miten pieniä puita muualla päin suomea jättöpuiksi jätetään.
Mielelläänhän tuollaisen alueen myisi puunhalaajan kaltaiselle ihmiselle. 20-35k€/ha, riippuen puustosta. Puunhalaajakin varmaan sen ilomielin maksaisi niin ei tarvitsisi pönttöön odotella asukasta.
Ei ole perunalle hyvä pohja jos on heinää kasvanut.
Laita erikoispuita kasvamaan. Tuollaisen alueen jaksaa hoitaa ja suojata tuholaisiakin vastaan.
Kaksi tahti kone tarvitsee oikeanlaisen putken jotta siitä saadaan kunnolla tehoa irti. Alkuperäisessä putkessa tietysti määrää päästöt, ääni, moottorin ominaisuudet, valmistuskustannukset ja tila mihin se pitää saada mahtumaan.
Alla olevassa linkissä on vähän teoriaa 2t moottorin pakoputken muodosta ja miksi se on sellainen.
Lähivuosina istuttamalla. Todettu helpoimmaksi ja varmimmaksi uudistustavaksi lähiaikojen kuvioilla. On käytetty myös kylvöä, siemenpuuta ja kaistalehakkuuta. Tulevat uudistusalat ovat karummalla ja karkeammalla pohjalla joten todennäköisesti siemenpuu/kylvö on vaihtoehdot.
Myyrät aiheuttaneet harmia silmujen syönnin muodossa. Hyvin heinäisiä pohjia. Suurelta osin laajoilta hirvituhoilta vältytty männyntaimikoissa. Ruskomäntypistiäisen tuhoja oli joskus aikoinaan. Ei lähivuosina. Sienen aiheuttamia kasvutappioita tullut kosteina syksyinä. Ja tyvitervas tuo omat ongelmansa.
Ensiharvennusikä on lähivuosina ollut 20-25 vuoden välillä.
Jos Per mehiläisiä haikailee. Joudut todennäköisesti odottamaan toiseen kesään että kasveilla on kunnolla kukintaa.
Suosittelisin käymään jo ensi kesänä paikalla. Silloin huomaisi millainen kuhina eri hyönteislajeja aukossa pyöriin. Samoin uusien kasvien ilmaantuminen paikalle. Viiden vuoden päästä tuo aukko on jo siirtynyt eri vaiheeseen. Siellä voi olla jo siinä vaiheessa kunnon taimisto. Ja eri lajit.
Ei kai tässä ole kukaan enään tekemässä kolmatta harvennusta 500 runkoluvun metsään. Pitää muistaa lähtökohdat. Nykyään istutetaan 1600-1800 taimea hehtaarille. Aikoinaan kuusia on istutettu 2000-3000 välillä. Niille on tehty ensiharvennukset suhteessa pienempään puustoon kuin nykyään.
Ja kyllä teemme meillä edelleen kolmen harvennuksen kiertoja kuusikkoon. Varsinkin kuvioilla joissa esiintyy paljon kasvuhäiriöitä.
Eihän tuo kolmen harvennuksen kierto mikään ihmeellinen asia kuusikoissa ole. Itse ei olla OMT kuusikoita lannoitettu kuin nuorempana boorilla. Lannoituksen järkevyyteen kannattaa ottaa huomioon myös onko kuviolla lahoa ja ostetaanko alueella sorvikuusta.