Käyttäjän Menninkäinen kirjoittamat vastaukset
-
Tuosta 543 huskista porsi männäntapin laakeri alle vuoteen. Samoin takuuseen saadusta sahasta. Kolmas saha sitten lähtikin jo vaihtoon, kun takuuta ei enään ollut. Eikä huoltomiehen mukaan olleet ainoat.
Ja puuston (arvo)kasvua ei voi tarkemmin määritellä kuin ulkoistamalla itsensä tai jonkun muun käymään aika ajoin siellä metsässä. Paperilla tai nykyään nettisivulla kaikki voi näyttää aivan toiselta kuin paikanpäällä. Hoitotoimenpiteiden, harvennusten ja päätehakkuunkin väärällä ajoituksella voi tulla kasvullista ja samalla taloudellista takapakkia. Luonto kun ei toimi kaavojen ja suunnitelmien mukaan.
Jos joka vuosi tulee hankintakauppoja yli tuon 125m2. Ja ansiotulot pysyy muuten tasaisina ei asiassa ole paljoa miettimistä. Sitten jos tuloissa on suuria heittoja tai hankintamyynnissä välivuosia voi miettiä miten noita kannattaa ilmoittaa.
Verottajan sivuilta ohjeista löytyy. Sivu on viimeksi päivitetty 10.5.2017
Muokkaavat sen varmaan seuraavaan verotukseen sillä hetkellä olevan säädännön mukaiseksi.
Vielä linkki
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/puun_myynti/hankintatyo/
Verottajalta löytyy ohjeet asiaan
Milloin hankintatyön arvo verotetaan?
Hankintatyön kohdistuminen oikealle vuodelle ratkaistaan työn tekemisajan mukaan, ei siis puutavaran luovutushetken eikä kauppahinnan saantihetken mukaan. Hankintatyön verotus ansiotulona ja puun myynnin verotus pääomatulona voi siis tapahtua eri vuosina.
Hankintakauppa ja siihen kohdistuva hankintatyö voi jakautua eri kalenterivuosille. Selvitä hankintatyön määrä sille vuodelle, jolloin puun myyntitulo verotetaan pääomatulona. Ilmoita hankintatyön määrä ansiotulona sinä vuonna, kun hankintatyö tehdään.Esimerkki: Matti Metsänomistaja tekee hankintatyön vuonna 2015. Vasta vuonna 2016 Matti tekee puista käteiskaupan ja saa maksusuorituksen.
Vuonna 2015 hankintatyö verotetaan Matin ansiotulona veronalaiselta osalta. Vuonna 2016 saadusta puukauppahinnasta vähennetään edellisenä vuonna tehty hankintatyön arvo, jonka jälkeinen osa verotetaan Matin pääomatulona.Esimerkki: Marko Metsänomistaja tekee vuonna 2015 puun myynnistä hankintakaupan ja saa kaupasta ennakkomaksua. Marko tekee koko hankintatyön vasta vuonna 2016. Marko saa puunkaupasta loppumaksun vuonna 2016.
Vuonna 2015 saatu puun myyntitulon ennakkomaksu on kokonaan Markon pääomatuloa. Vuonna 2016 Markon pääomatuloksi katsotaan puun myyntitulo vähennettynä hankintatyön arvolla. Hankintatyön veronalainen osuus verotetaan Markon ansiotulona.Esimerkki: Matias Metsänomistaja tekee vuonna 2015 puun myynnistä hankintakaupan ja osan kauppaan liittyvästä hankintatyöstä. Matias saa myös puukaupasta ennakkomaksua. Vuonna 2016 Matias tekee lopun kauppaan liittyvästä hankintatyöstä ja saa loppumaksun kauppahinnasta.
Puukauppaan liittyvät Matiaksen hankintatyön arvot lasketaan sekä vuodelle 2015 että 2016. Hankintatyön veronalaiset arvot verotetaan Matiaksen ansiotuloina vuosina 2015 ja 2016. Matiaksen pääomatulona verotetaan se osa puun myyntitulosta, joka jää jäljelle, kun siitä on vähennetty hankintatyön arvo.Asian vierestä, mutta tuolla aiemmin oli raakeista hankinnan tehdasmitassa.
Viime kevään hankintakaupan tehdasmitatuissa tukeissa oli raakkiprosentti 0,91%. Ja varmasti oli ihan aiheesta pöllit raakattu. Kaikkea ei huomaa metsässä. Kyllä meillä on ainakin luotto siihen että tehdasmitta toimii. Joskus on ollut joku pieni puuerä hukassa mutta kun itse on perillä mitä tienvierestä lähtee niin kaikista on tullut ajastaan selvyys.
Hietakastikan joutuu melkein niittämään. Ei poljettuna kestä maassa. Ja tukahduttaa männyn kasvun tehokkaasti ja tappaa pienet taimet. Kyseisen heinän takia ei meillä aurata ja siemenestä laiteta mäntyä alulle.
Kaikki riippuu mitä siellä taimikossa kasvaa. Tietyt heinät tappaa aika tehokkaasti männyn taimet. Kuusi pärjää pahassakin varjostuksessa mutta kasvu kärsii. Kituuko se kuusi toisena kasvuvuotena 5-10 cm heinän/vatun sisällä vai 30-40cm kesällä heinättynä. Siinä voi siten miettiä seuraavan kesän lähtökohtia kasvuun heinää vastaan ja tulevaisuuden kilpakasvua vesakkoa vastaan. Huonossa vaihtoehdossa se kuusi on vielä viidenkin vuoden päästä siellä vattupuskassa. Elossa kyllä mutta ei kovin kilpailukykyinen vesakkoa vastaan. Yleensähän sitä koko aluetta ei tarvitse käsitellä vaan ne rehevimmät paikat. Kun ajoitus on oikea ettei taimia tarvitse etsiä niin näkyvääkin saa joutuisasti aikaiseksi.
Riippuu vähän heinästä. Jos heinä taittuu hyvin eikä nouse takaisin pystyy. Joku sopiva kepukka ja polkee. Kasvaa uutta vähemmän kun ei katkaise. Jos heinä on ylösnousevaa, lyhyt teräinen viitake. Jos sekaan on eksynyt vesakkoa, niin raiva veitsi.
Valot on helppo homma rakentaa nykyään. Ledit ei vaadi paljoa tilaa ja kestää tärinää. Johdotus vaan aisasta rungon sisään ja hitsaa sopivat kotelot valoille. Tai väliaikaiskäyttöön saa sarjan jossa on magneetit ja pitkä johto. Menee pari minuuttia kun nappaa kiinni. Nykyään valottomia kärrejä/työkoneita on hankala perustella millään tekosyyllä. Valitettavasti niitä vaan tie päällä näkyy. Samahan se on henkilöauton perävaunutkin joissa tuntuu valovikoja olevan hyvinkin paljon.