Käyttäjän Menninkäinen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän noissa runkohinnoitelluissa tarjouksissa laaturiski on ollut ympätty runkohintaan. Ja ihan ymmärrettävästä syystä, ei se sahuri halua taloudellista riskiä kaupasta itselleen ottaa.
Kuusta meilläkin on istutettu -50 luvun loppupuolelta. Ollaanko oltu sitten änkyröitä mutta kuusta on meillä istutettu kuuselle sopivat alat aina. Noita harakannainti männiköitä ei ole siunaantunut. Kyllä noita nelosluokan kuusikoita on ja uusia kasvaa.
Noita metso merkintöjä oli meilläkin aika laajalla alueella kun ne tuli muistaakseni keväällä. Kesällä/syksyllä päivitettyihin uusiin keilaustuloksiin ja epäselvien kohteiden maastokäyntien jälkeen merkinnät on hävinnyt. En tiedä millä perusteella ne oli aikoinaan laitettu, puuta on tietysti reilusti kuvioilla mutta talousmetsäähän se on koko ikänsä ollut joten ei niistä metsokohteiksi olisi ollut.
Aika isoja heittoja kun vertaa vaikka metsään.fi arvioita tuonne op-metsä arvioihin. 40 hehtaarin kiinteistöllä keskitilavuus heittää 45 m3/ha. Alkaa tulla kiinteistön hinta-arvioon jo pientä heittoa.
Kyllähän tuota veroa joutuu tuosta hankintatyöstä maksamaan. Ei sillä rikastumaan pääse. Kunto kasvaa enemmän kuin tilipussi. Mutta saapahan tehtyä mieleisen.
Kyllähän ne ensiharvennukset kannattaa ajallaan tehdä nousee hinta tai ei. Kasvutappioita kun ei korjaa millään takaisin. Männyllä varmaan kovin menekki täälläpäin kun lähtivät heti seuraavana päivänä kun hankintapuiden laput oli pinon päässä. Koivutkin liikahti yllättävän nopeasti. Hankinnan teko palkkioksi jäi reilu 20€/kuutio alueen ensiharvennus puunmyynnin keskiarvosta katsoen. Tuleepahan tehdyksi ajoissa kun itse turailee.
Munathan säilyy hyvin niin on helppo tuote ostaa suoraan tuottajalta.
Pienestä pojasta asti metsässä leikkineenä ja metsätöissä mukana pyörineenä on harsinta aikakauden jäljet mielessä. Aika ruusuisia kuvia jk-kannattajat maalailevat. Onneksi jo isoisäni uudisti metsää aukko hakkuuna ja myös istuttamalla. Pieniähän ne aukot ovat olleet mutta hyvän vertailupohjan niistä saa.
Jatkuvan kasvatuksen intoilijoille suosittelen tutustumaan vanhoihin valokuviin. Metsät on olleet aika erinäköisiä kuin nykyään. Eikä ehkä niinkään positiivisessa mielessä.
Tutkimuksista saa tehtyä kysymysten asettelulla sellaiset tulokset kuin tutkimuksen tilaaja haluaa. Ja ulkopuolisenkin tutkimustuloksistakin saa väännettyä omaa ideologiaansa tukevan tai vastustavan tuloksen vain poimimalla omaa näkemystään tukevat seikat.
Jatkuva kasvatus teoriassa toimii käytännössä laajamittaisesti saa metsät vajaatuottoiseksi. Samalla lailla joutuu jk-metsää hoitamaan ellei jopa enemmän että sen saa kasvamaan. Jaksollisen uudistus kulut kuittautuu jo paremmassa päätehakkuu tilissä. Sopii maisemallisiin ja muihin pieniin erityiskuvioihin.
Eikö se vapaa markkinatalous ole keskittänyt kuitumarkkinat suurelta osin kolmelle suurelle? Tosin voihan ne kuitu kokoiset puut myydä muuallekin. Se jos osto tahot haluaa toimia tietyllä itselleen edukkaalla tavalla ei tarkoita että asia olisi jotenkin estetty.