Käyttäjän Menninkäinen kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaa sitten lukea tarjous kokorunko hinnoittelusta kunnolla läpi. Laho ja kuiva on ainakin toisilla toimijoilla eritelty pois kokorunko tarjouksesta.
Minullakin on vahvaa näyttöä että pitkässä juoksussa hoidettu tasaikäinen metsikkö tuottaa tukkia. Ja reilusti enemmän kuin nämä jk hössöttäjät väittävät. Jk metsäkin tuottaisi enemmän tukkia jos siellä tehtäisiin hoitotoimenpiteitä, mutta aina ainakin perustellaan sen kannattavuutta sillä ettei niitä tarvitse tehdä.
Tähän asti on omista kohteista parempi tili tullut tavaralajihinnoiteltuna.
Näyttämällä raivaussahaa sopivassa määrin niille jk- metsän luonnonkuusille, kuusettaimet tuppaa tulemaan luonnostaan liian tiheissä ryhmissä. Niiden laatu ja elinvoima paranisi jos niitä ryhmiä harventaisi sopivasti. Samoin kuin tehdään esim. koivikon aluskasvoksenkin kanssa. Mutta kun hoitotyöt ei tunnu kuuluvan sinne jk- metsän kustannuslaskelmiin.
Tuossa työmatkalla katsoin yhtä savottaa jossa ilmeisesti yritetään päästä jk- metsän opeilla eteenpäin. Kuviolle jäi kuusikkoa ja vähän lehtipuustoa. Tälläkin kuviolla olisi paljon parempi tuotto potentiaali jos jäävää puustoa olisi joskus käyty vähän hoitamassa. Nyt jääneet kuuset on olleet turhan tiheässä. Riukuuntuneita, mutkaisia ja latvan vaihtoisia. Eikä hakkuustakaan kovin vähäisin vaurioin selvitty. Se seuraavan hakkuun tukkiprosentti saattaa olla yllättävän huono. Tosin ei tuossa nytkään mihinkään huippu prosentteihin kuitupinosta päätellen päästy vaikka hakkaaja oli tuo suomen neljänneksi suurin. Hakattu puusto oli liian pientä hyviin prosentteihin
http://ilmatieteenlaitos.fi/karttoja-vuodesta-1961
Tuoltahan noita voi muistella.
Tuo kurssi ei ole mikään kovin paha rasti suorittaa. Tukesin sivulta löytyy koulutusmateriaali ja kursseja järjestellään ainakin näin keväisin. Pelkällä järjen käytölläkin sen läpäisee. Tutkinnon hinta taitaa olla halvinmillaan 50€ nurkilla. Jonka tietysti voi laittaa vähennyksiin.
Noista maalämpöpumpun kompuroista. Sitähän ei tiedä mitä nämä nykyiset tulevat kestämään mutta kokemukset on kahdeksankymmentä luvun Lämpöässästä. Kompuraa ei tarvinnut uusia 30 vuoden aikana. Vuotoja ja muuta pientä vikaa oli. Viimeisin vuoto olisi purattanut koko laitteen pois paikoiltaan, niin vaihtui uuteen. Kotipaikan naapurissa pyörii samanlainen vieläkin eikä siihenkään ole vielä tarvinnut kompuraan koskea.
Omassa talossa on varaava sähkölämmitys lattiassa. Tulikiven takan lisäksi. Muuten huoleton yhdistelmä ollut mutta lämpötilat kun seilaa niin lattian massa on hidas lämpenemään tai sitten viilenemään.
100km säteellä sahasta käytössä. Jos on pitkiä puita niin tyvestä napsitaan tukkia ja loppu sit pitkänä.
Mikäänhän ei kiellä ottamasta kahta ”pölkkyä” samasta puusta. Jos tarpeita riittää.
Lottopotti riippuu ihan myytävästä puustosta. Myyjälle kannattava tukkiprosenttiraja kilpailevaan tarjoukseen oli tuossa esimerkkitapauksessa n.75%. Kuviolla päästiin n.87%. Ja asian taisi pelastaa käytössä ollut lyhyt sorvi. Puut kun eivät olleet kaikki mitään valioyksilöitä.