Näyttämällä raivaussahaa sopivassa määrin niille jk- metsän luonnonkuusille, kuusettaimet tuppaa tulemaan luonnostaan liian tiheissä ryhmissä. Niiden laatu ja elinvoima paranisi jos niitä ryhmiä harventaisi sopivasti. Samoin kuin tehdään esim. koivikon aluskasvoksenkin kanssa. Mutta kun hoitotyöt ei tunnu kuuluvan sinne jk- metsän kustannuslaskelmiin.

Tuossa työmatkalla katsoin yhtä savottaa jossa ilmeisesti yritetään päästä jk- metsän opeilla eteenpäin. Kuviolle jäi kuusikkoa ja vähän lehtipuustoa. Tälläkin kuviolla olisi paljon parempi tuotto potentiaali jos jäävää puustoa olisi joskus käyty vähän hoitamassa. Nyt jääneet kuuset on olleet turhan tiheässä. Riukuuntuneita, mutkaisia ja latvan vaihtoisia. Eikä hakkuustakaan kovin vähäisin vaurioin selvitty. Se seuraavan hakkuun tukkiprosentti saattaa olla yllättävän huono. Tosin ei tuossa nytkään mihinkään huippu prosentteihin kuitupinosta päätellen päästy vaikka hakkaaja oli tuo suomen neljänneksi suurin. Hakattu puusto oli liian pientä hyviin prosentteihin

Tuo kurssi ei ole mikään kovin paha rasti suorittaa. Tukesin sivulta löytyy koulutusmateriaali ja kursseja järjestellään ainakin näin keväisin. Pelkällä järjen käytölläkin sen läpäisee. Tutkinnon hinta taitaa olla halvinmillaan 50€ nurkilla. Jonka tietysti voi laittaa vähennyksiin.

100km säteellä sahasta käytössä. Jos on pitkiä puita niin tyvestä napsitaan tukkia ja loppu sit pitkänä.

Lottopotti riippuu ihan myytävästä puustosta. Myyjälle kannattava tukkiprosenttiraja kilpailevaan tarjoukseen oli tuossa esimerkkitapauksessa n.75%. Kuviolla päästiin n.87%. Ja asian taisi pelastaa käytössä ollut lyhyt sorvi. Puut kun eivät olleet kaikki mitään valioyksilöitä.

Mitataanhan ne puut ihan samalla tavalla motolla. Ostaja vaan maksaa minimimittaan asti saman hinnan. Tuli sitten kuitua, parrua, pikkutukkia, pylvästä ja normi tukkia.