Käyttäjän Menninkäinen kirjoittamat vastaukset
-
Noinhan se on täälläpäin kuin pete asian ilmaisi. Noroja riittää. Eikä kasvillisuus ei eroa pitkässä juoksussa on ympäristö jossain välissä avohakattu tai jätetty oman onnensa nojaan. Oli noron pohjaa kaivettu joskus tai ei. Vesi kyllä syö mieleisensä aikaa myöten.
Onko käytännön toimia julistaa kaivettuja ojia luonnontilaisiksi puroiksi? Viljelymetsää luonnontilaiseksi vanhaksi metsäksi?
Luonnontilainen ja luonnontilaisen kaltainen. Miten senkin kukin määrittelee? Luontoväen mielestä istutuskuusikkokin on puupeltoa mutta se kun on järeytynyt kunnolla se alkaa ollakin vanhaa aarnimetsää.
Läheisen tietyömaan töissä näkyi olleen Harverin/Rakkatecin alustalle tehty maakaira. Tietyissä kohteissa varmaan nopeuttaa työskentelyä telakoneisiin verrattuna.
Laatu ja ajoissa.
Samaa voi kysyä jk- aineiston tuottajilta. Vai pitäisikö sanoa palvelujen myyjiltä. Miksi niissä hehkutetaan hyvien kohteiden tukkiprosentteja? Hoitotoimenpiteitä mainitaan sivulauseissa mutta missään kustannuksissa ne ei näy. Kasvuhäiriöt, laho, korjuuvauriot ym. laskee kaikki tulevia tukkisaantoja. Mutta niitä ei mainita, eikä lasketa niitä tulevaisuuden näkymiin mukaan.
Onko hinnoissa mukana varastopaikka, määrä ja muut lisät?
Kannattaa sitten lukea tarjous kokorunko hinnoittelusta kunnolla läpi. Laho ja kuiva on ainakin toisilla toimijoilla eritelty pois kokorunko tarjouksesta.
Minullakin on vahvaa näyttöä että pitkässä juoksussa hoidettu tasaikäinen metsikkö tuottaa tukkia. Ja reilusti enemmän kuin nämä jk hössöttäjät väittävät. Jk metsäkin tuottaisi enemmän tukkia jos siellä tehtäisiin hoitotoimenpiteitä, mutta aina ainakin perustellaan sen kannattavuutta sillä ettei niitä tarvitse tehdä.
Tähän asti on omista kohteista parempi tili tullut tavaralajihinnoiteltuna.