Kyllä MG täällä sorvia ottaa. Pitkänä ja lyhyenä. Myös mänty kelpaa lyhyeksi sorviksi. Järeässä huonolaatuisessa männikössä hyvä asia pienentää kuitupinoa. Joka ostajalla on hyvät ja huonot puolet, niitä voi myös yhdistellä.

Meillä oli vanha metsäsuunnitelma alkuun. Keilaukset korvasi vanhan suunnitelman joka olisi ollut esim. kuvioista paljon parempi. Mutta ei sen niin väliä kun hakkuukuviot tulee rajattua puuston mukaan eikä tuon metsään palvelun.

Käytän sähköisiä kaupanteko välineitä mutta en näe järkeä käyttää välissä palvelua joka vetää omansa jossain muodossa itselleen.

1600-1800 välillä on meidän istutukset. Maapohjasta riippuen. On hyvä olla vähän varoja tuomiruostetta ja muita kasvuhäiriöitä vastaa. Booria en enään laske ongelmaksi kun se on tiedostettu ja näillä näkymin hoidettavissa. Ensiharvennuksen kun hoitaa ajoissa niin jäävän puuston uskoisin tuottavan suuremmalla tukkiprosentilla puuta. Mutta nämä nyt on vaan näitä omien pienten metsäkuvioiden havaintoja.

Paitsi että ne puut ei ole enään metsänomistajan puita siinä vaiheessa. Jos se ahistaa että joku jalostaa tai myy eteenpäin sinun entistä omaisuutta, silloin pitää itse hoitaa jalostus eteenpäin eikä valittaa kun joku muu tekee sen. Tai sitten jättää katkerana ja kateellisena tavara myymättä. Kukaan ei estä mitään noista vaihtoehdoista.

Ei se lain kirjaimen mukaan olekaan, mutta kaikki toimijat ovat ylivarovaisia noiden suhteen. Luontoväellä viljelymetsä muuttuu luonnonmukaisen kaltaiseksi kun se palvelee heidän näköalaansa. Mutta samalla voidaan miettiä miksi pitää rajoittaa jos kerran viljelty metsä muuttuu luonnonmukaisen kaltaiseksi.