Kilpailupolitiikka

Kilpailupolitiikan tavoitteena terve ja toimiva kilpailu
Kilpailupolitiikan tavoitteena on luoda ja ylläpitää sellainen toimintaympäristö, jossa yrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset ja mahdollisuus menestyä osaamisen avulla. Kilpailulain ja –politiikan keskeinen tavoite on turvata terve ja toimiva taloudellinen kilpailu.
Toimivaan taloudelliseen kilpailuun kuuluu yritysten mahdollisuus päästä markkinoille ja oikeus päättää toimintatavoistaan ja kilpailukeinoistaan. Tavoitteena on, että toimiva kilpailu koituu viime kädessä asiakkaiden ja kuluttajien eduksi esimerkiksi laajempina valinnanmahdollisuuksina ja alhaisempina hintoina. Asianmukaisella ja ajantasaisella kilpailulailla ja sen tehokkaalla toimeenpanolla voidaan turvata markkinoiden toimivuutta.

5 §
Elinkeinonharjoittajien väliset kielletyt kilpailunrajoitukset

Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.

Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:

1) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;

2) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;

3) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;

4) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai

5) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.

Metsämatti. Tiedän jotain sertifioinnista. Teollisuus eikä muukaan tuotanto pyörisi jos ei olisi standardit ja tuotteilla sertifioinnit. Itseltäkin löytyy vino pino pätevyys sertifikaatti lappuja, osa tarpeellisia osa todella turhia. Pointti oli se mitä myydään yrityksille mitä he voisivat mainostaa loppukäyttäjille. Niitä nykymaailmassa väännetään joka yritykseen vaikka ne ei vaikuta positiivisessa mielessä millään tapaan yrityksen toimintaa tai kehitykseen ovat vain turhana kulueränä. Palvelu, tuote ja hinta tuo asiakkaat ei mitkään sertifikaatit. Välillä on ollut jopa huvittavaa kun suuren kansainvälisen sertifiointi firman auditoija on ollut aivan pihalla alan toiminnasta. Hänelle olisi varmasti pystynyt puhumaan puuta heinää ja sertifikaatti olisi pysynyt seinällä. Tuoko se uskottavuutta? Ei minusta. Se että asiakas on tyytyväinen ja tulee uudestaan tuo minusta paljon enemmän.

Fsc:n keino painostaa oman sertin alle.

Yleensä serteihin halutaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet että niin päästää. Nyt Fsc laittaa ulkopuolisia alueita omaan järjestelmäänsä. Rajoittaen niiden toiminta mahdollisuuksia. Homma haisee. Ja kyse ei ole siitä etteikö niitä voisi jaksossa myydä muille toimijoille.

Sama jos kiinteistökaupassa omakotitalo alueen parhaat talot poimittaisiin kyselemättä jonkun sertin suojelun piiriin. Osa suurista välitysfirmoista ei voisi myydä niitä kohteita eteenpäin kuin omistajille huonoilla ehdoilla. Naapuri talon voisi myydä omistajalle paremmin ehdoin.

Näissä suojeluasioissa aina on kärsijänä sellainen joka pitää omasta tahdostaan jotain aluetta mahdollisimman luontoystävällisenä. Siitä annetaan sitten kunnolla penaltia ja tehdään pakkosuojeluja ja rajoituksia. Siitä ei palkita millään tavoin vaan annetaan raippaa omistajalle. Sitä voi sitten miettiä edistääkö se sitä luonnon monipuolisena pysymistä vai kääntääkö asenteet niin päin että parempi hakata tuo mahdollinen vanha metsä nyt kun vielä pystyy. Vaikka siihen ei olisi vielä muuten ollut tarvetta.

Alueen ostaja valikoimaan voi olla hankala vaikuttaa. Jos jättää puut myymättä se koituu vain omaksi tappioksi.  Mutta voi pyrkiä kasvattamaan sen laatuista puuta mitä alueen ostajat haluavat. Valita se kumppani sen mukaan kenen tarpeet kohtaa kyseisen leimikon mukaan. Eikä pidä kiinni siitä vakituisesta kumppanista. Kysyy vaikka tarjouksen siltäkin firmalta minkä isovaari on aikoinaan huonoksi haukkunut. Jos tuijottaa tarjouksissa pelkkää hintaa, pettymyksiin törmää varmemmin.

Tämän kesän päätehakkuut hakattu, havupuiden tukkiprosentit yli 90% ja koivulla yli 65%. Hakkaajana yksi sellunkeittäjistä. Saha olisi saattanut hieman nipistää enemmän tukkia mutta kokonaishinnassa olisi tullut takkiin.