Käyttäjän Menninkäinen kirjoittamat vastaukset
-
Joka mätästyypillä on omat hyvät puolensa. Hyvältä konekuskilta luonnistuu laikkumätäs, kääntömätäs ja naveromätästys samallakin kuviolla.
Kyllä meillä kuusikot ovat ensiharvennusvaiheessa niin sulkeutuneita ettei siellä oikeastaan kasva kuin kuusta. Taimikon aukko kohdissa sitten lehtipuuta. Raivaukset on tehty ajallaan eikä ole odoteltu silloisia kemeroita.
Kyllä se tuo karsiutuminen on paras mittari kuusikon ensiharvennuksen ajoittamiseen. Kuustakin on istutettu niin monenlaisilla tiheyksillä että saa peruuttamatonta vahinkoa aikaiseksi jos tietyissä tapauksissa odottelee järeytymistä. Sekin vaikuttaa onko ollut kasvuhäiriöitä. Onko ne jätettävät puut mahdollisesti niitä vähän heikommin kasvaneita ja samalla aiemmin karsiutuvia. Jos on siis tarkoitus mahdollisimman paljon sitä tukkia kasvattaa.
Harvennukset tehdään normaalisti ja päätehakkuu alaakin on myyty.
Energiarankaa myytiin ensiharvennuksilta kun Jyväskylään hirmu hypellä tuli lämpölaitos. Asia on järkevöitynyt niilläkin eikä enään näin pitkästä matkasta havittele puuta sinne.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48186/bonusten-verotus/
”Päinvastoin kuin useimmilla muilla toimialoilla, puukaupassa ostajataho on se, joka pyrkii sitouttamaan asiakashyvityksin myyjiä eli metsänomistajia asiakkaikseen. Metsäyhtiöt saattavat myöntää puun myyjille puukaupasta bonuspisteitä, joiden perusteella yhtiö maksaa seuraavasta (tietyn ajan kuluessa tehdystä) puukaupasta lisähintaa. Vaikka bonuspisteet on saatu edellisestä puukaupasta, niiden perusteella saadun lisähinnan katsotaan olevan sen puuerän hintaa, jota luovutettaessa se maksetaan.
Bonus voidaan antaa myös alennuksina metsäyhtiön tekemistä metsäpalveluista. Tällöin yhtiön lasku ja siten myös metsänomistajan vähennys metsätalouden pääomatulojen verotuksessa on bonuksen arvon verran pienempi, eikä erillistä veronalaista tuloa muodostu.”Silloin kuin niistä boonuksista omalle tilille kilahtaa rahaa, maksetaan veroa. Kuten tuolla on jo edellä ilmi tullut.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180560#Pidp447219680
”40 §
Korvaus aikaisemmin rakennetusta tiestä
Jos tieosakkaan tai sen, jolla on 32 §:n mukainen väliaikainen kulkuoikeus tai 28 §:n mukainen lupa käyttää tietä käyttömaksua vastaan, katsotaan hyötyvän huomattavasti tien rakentamisesta, joka on tapahtunut viidentoista viimeksi kuluneen vuoden aikana ennen kuin tieoikeus perustettiin tai tieosakkaan tienkäyttö huomattavasti lisääntyi tai käyttömaksut määrättiin, voidaan hänet velvoittaa maksamaan kohtuullinen korvaus tien rakentamisen kustannuksista. Korvausta määrättäessä on otettava huomioon tien rakentamisesta kulunut aika ja tiestä saatava hyöty. Korvausta koskeva asia ratkaistaan, kun tieoikeus perustetaan tai kun tieoikeuden haltijan tienkäyttö lisääntyy tai kun käyttömaksu määrätään.”Ei noin vanhasta tiestä rakentamisesta korvauksia saa mutta käytöstä ja/tai kunnossa pidosta voi vaatia korvauksia. Se on sitten vaan sopimusasia miten sen hoitaa.
Maksaa ne myel maksut ja liittyy työterveyshuoltoon. Ei ole väliä onko metsätalousyrittäjä vai maatalousyrittäjä.
Pitäisi ottaa huomioon myös lajit jotka kärsii jos ei ole avohakkuuta
Käsi ylös jotka ovat käyneet avohakkuu alueella? Muutaman vuoden sisällä hakkuusta? Hyönteisten kirjo on aika laaja. Miten heille käy jos ei ole avohakkuita!?
Tähän voisi lisätä että jos kärrissä ei ole vetoa, pitää kuorman paino saada tr vetäville renkaille jotta meno maistuu.
Taitaa olla peiliin katsomisen paikka jos hankintatukista 10% menee raakiksi.