Käyttäjän Menninkäinen kirjoittamat vastaukset
-
Tai sanotaan niin että saman ohjelman tuloste tulee groupilta. Ja jos tolopaisella ei ole joitain mittoja ollut kaupassa se ei tarkoita ettei jollain muulla olisi ollut. Viime groupin päätehakkuussa männyllä lyhin oli sorvimitta 27dm. 37-55dm väliltä kaikki mitat käytössä. Ja niitä myös käytettiin.
Groupin mittaustodistuksen liitteet.
Meillä pahimmat paikat on missä aikoinaan puita on kuorittu. Koivutkin tuntuu ottavan lahon joten ei koivun kasvatuskaan autuaaksi tee.
Nykyäänkin ostetaan puuta kokorunko hinnalla. Myykää sillä jos ei kerran luottoa ole.
Järkevyyden voi jokainen miettiä omalle kohdalle. N. 1600m3 on hankintana lähtenyt tien varresta neljän vuoden sisällä. Ensi syksynä voi jatkaa tai jos ei kiinnosta niin jättää tekemättä. Kyllä nuo kaupaksi menee pystyykin.
Kyllä hankintatukki kaupaksi käy kun laatu on vaan sopimuksen mukaista. Tänä talvena ei ole kasoissa kuin noin 100m3 eri tukkilaatuja. Pinta-alallisesti on tehty eniten ensiharvennuksia. Vähän kakkosharvennusta ja niitä pieni alaisia erikoiskohteita.
Ja puulla taitaa kyllä kysyntää olla kunhan se on kovan tien varressa.
EDIT
Joka mätästyypillä on omat hyvät puolensa. Hyvältä konekuskilta luonnistuu laikkumätäs, kääntömätäs ja naveromätästys samallakin kuviolla.
Kyllä meillä kuusikot ovat ensiharvennusvaiheessa niin sulkeutuneita ettei siellä oikeastaan kasva kuin kuusta. Taimikon aukko kohdissa sitten lehtipuuta. Raivaukset on tehty ajallaan eikä ole odoteltu silloisia kemeroita.
Kyllä se tuo karsiutuminen on paras mittari kuusikon ensiharvennuksen ajoittamiseen. Kuustakin on istutettu niin monenlaisilla tiheyksillä että saa peruuttamatonta vahinkoa aikaiseksi jos tietyissä tapauksissa odottelee järeytymistä. Sekin vaikuttaa onko ollut kasvuhäiriöitä. Onko ne jätettävät puut mahdollisesti niitä vähän heikommin kasvaneita ja samalla aiemmin karsiutuvia. Jos on siis tarkoitus mahdollisimman paljon sitä tukkia kasvattaa.