Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Annoit ymmärtää, että opettajasi tolskaa edelleen virassa. Tyypillistä perkolaista sumutusta.
”.. Keskustelin jokinaika sitten hakkuukone opettajan kanssa niin hänen havainnot oli myös, että suurin joukko eivät täytä minimi osaamista ja ilman mitään kontrollia lasketaan metsään…”
Eikö opettajalla ole peiliin katsomisen paikka? Millä perusteella hän palkkansa kuittaa?
Jojo höpisehän tyhjää ”tuoton odottelua”. Jos tukkipuustoa on päätehakkuussa täysmääräisesti, on turhaa haaveilua luulla sen korjuun onnistuvan edellä kerrotusti alispuusto säästyen. Jk-hatelikon voi, kun on vajaatuotoisuutta. Viittaus Mk:n linjaan on sekin ontuva. He selittävät keilauksen ja puuston iän perusteella, mutta metsässähän on todettava vielä tilanne.
”..Puhdistushakkauksilla” ei ole mitään roolia puunkasvatuksessa, kun aiemmat jutut tehdään järkeväsi.
”..ja ilman tarpeetonta metsään investointia..” ei tarvitse hautoa, kun perusasiat ovat hallinnassa.
Mutta kun ne ötökät! Kuusiporan tuhotkaan euroopassa eivät ole painaneet mitään tässä sumutuksessa.
Minusta ei ole ihme, jos tuossa näkyy Riikan kynän jälki.
Niin tuohan ei jk:takaan, kun aliskasvos pyritään hyödyntämään.
Aliskasvuston varjelu ei vaan täydelleen onnistu ”tavan” kuusikoissa, sillä urat, työstö, oksamassa ja lopulta aurinko kärventää valoon päässeet hattarat. On sitä vaan pelailtu.
Kun jaksollisen suht tasapituiset ja kasvutilaa antavat laatuharvennukset tehdään metsikön parhaille kasvupaikkaan sopiville puille (= perustana sekataimikot ), on mahdollista saavuttaa ja ylläpitää ”optimipuustopääomat”. Jk :ssa se ei voi sitten millään toteutuakaan.
Penan …”tasaikäisen kuusikon alla tasainen 10-15 cm kuusentaimikko..”- tapaus ei käytännössä ole ollenkaan vesiselvä. Jos taimikkoa joutuu korjuussa tolkuttomasti varomaan/maksamaan siitä, ja lopputuloksena on auringossa ränsistyvä aukkoinen hattaristo, on kunnon rotutaimilla uudistus selkeä tie.
Penan esittämä ” maapohjan maksimaalinen vuosikasvu” ja jk:n ppa 10 tietämän harveikot ovatkin keskenään kaukana kuin itä lännestä. Toinen näistä on todellakin keinon ristiriita. Nämä ovat olleet esillä jk-ketjussa, mutta eipä ole paljon sympatioita ilmennyt. Toistuvasti kyllä, ettei ”mitään uutta ensisivun jälkeen…”
On metsätalouden rekulaatiota kerrakseen, jos omistaja höynähtää 15-30 %: a pienempään puunkasvatusmalliin keskustelupalstan mölyn perusteella. Häipymättömiä perusteitakin on olemassa.
Joo, mutta se 2/3 pitää vankkurit liikkeellä.
Missään mielipiteessä ei herrojen eikä vihernarrien suusta olla huolestuneita työllisyyden ja kansantalouden kohtalosta. Miksi ”metsän asukkaat” kuusiporineen päivineen ovat ihannoinnin, ja huolen kohteena?
En ymmärrä tätä yhtälöä alkuunkaan.