Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Se on juurikin niin ja yksinkertaisimmillaan: autoliike tai muu tarjoaa rahoitettavan osuuden joka tinkauksen jälkeen jää. Jos hakkuukypsän puuston kasvutuotto on pienempi kuin markkinarahan, optimi kierto-aika napsahtaa siinä. Se voi olla myös toisinpäin.
Mutta kun osatekijät ovat kartalla ja hallinnassa, ratkaisutkin ovat selkeitä.
Mikäkö optimaalinen? Voiko lukuihin kovin takertua, sillä jos kuvion puustossa tapahtuu vaikka ötökkä-, lumi tai tuulituho, kehityskelpoisuuden puutteessa kierto loppuu siihen. Korjuu, muokkaus ja uutta tulille.
Tai jos hakkuukypsä puusto odottaa jotain h-hetkeään, kun omistajansa auto ryöstäytyy pyytämättä ja yllättäin kattokerhoon, puhelimen kuuma linja saattaa avautua piankin…
Kuten olen aikoja sitten todennut, meidän muutaman torjuntataistelu ja asioista valaiseminen ovatkin monelle aloittavalle epätietoiselle se anti, joka tuottaa hedelmän.
Asioista perillä olevien päät tuskin edes huojuvat, saati kääntyvät!
”..Erotan kasvavan ja tuottoa tekevän metsän tuottamattomasta paljaasta aukosta…” kun erottaisikin, mutta eikös jo tuossa asiassa väitökset jaksollisen monikymmenvuotisista tuottamattomuuksista tai jk:n vain tukin tuotosta olekin hölynpölyä !
Monipuolista soopaa pukkaa edelleen sylttytehtaalta.
Virheistä on aikoja sitten opittu, mutta perkolaisen itsensä kaivaminen ”kunnioittaa niitä, jotka ovat tehneet parhaansa silloin, kun tieto ja resurssit olivat erilaiset”. Sitähän nuo purkaukset ilmentävät.
Koko näissä keskusteluissa perkolaisen älyllinen metsä-osaaminen on osoittautunut surkeaksi, lähes nollaksi. Väittää kyllä osaa, mutta perättömästi Jojon peesissä.
On riittävän totta, että sen pohjilta puun kasvatus onnistuu. Ja se riittääkin. Kun pelloilta kerätään sato vuosittain ja tappiinsa, kyllähän happamuus eri tavalla muuttuu.
Turisto, ne sijoittavat, joilla on kykyjä ja taitoja urakoida millä valitsemallaan alalla hyvänsä. Ja se vaatii ammattitaitoa, vakavaraisuutta, sitoutumista,paineensietokykyä,joustavuutta ja ihmissuhdetaitoja.
Kaikilla niin ei ole.
Vähiin kutistuu nyt perkolaisen puoluspuheet, ja onko hänen elakeläiskuski edes nähnyt motoa? Samapa se.
Myös ns. vihreän joukkion ikuinen itkuvirsi on, että…on ojitettu tuottamattomat suot, ojitettu vesistöihin… 50-60 vuotta sitten tehtyjä virallisia virheitä kaivetaan aina vaan. On rehevien maiden räkämänniköt, kuivien maiden kuusikot hirvien takia, koivunhävitykset rikkaruohoina… Menneisyydessä piehtaroiminen valvottaa.
”..Jotta metsän kasvukyky palautuisi, tarvitaan joskus jopa uusia istutuksia ja pitkäjänteistä hoitoa…” Ei mitään uutta auringon alla. Tähän viitaten väitetyt tamppaukset ovat olleetkin propagandaa.
”..Monipuolistaminen on avainasemassa: eri puulajit, kuten lehtipuut, voivat parantaa metsän terveyttä..” Se jaksollisessa varma toimenpide.
”…Pakotetun kuusen kuitutuotannon jälkien…” onkin jk:n itsensä tunnustama menetelmävirhe. Rehevillä kasvupaikoilla jaksollisen muokkauksen, vesitaloustöiden ja pikaisen uudistamisen ansiosta puun tuotanto jatkuu varmasti.
Pylkkerö, mitään rajaa on mahdotonta vetää, kun jk:ssa sille harhapolulle lähdetään. Kysymys kuuluukin: mitä jää jäljelle?
Taimien harras vuosikymmenten odottelu suistaa omistajansa hautaan, ja syntyvä kierto-aika heinikossa ja vesakossa tamppauksineen vie perillisten leivän. No, aate oli jalo….