Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Mielenkiintoinen kysymys Uppolta.
Muuttuneen (osin huonontuneen) uuden metsälain mukaan jos uudisalalle istutettaisiin vain se 600 r/ha,täydennystähän siihen kyllä sikiää liiankin kanssa.Hiestä ja raudusta.Kustannussäästö on jonniimoinen.
Edellytys onnistumiselle olisi,että lähes jokainen istutustaimi kehittyisi laaturungoksi,mikäli muut raivataan taimikonhoidossa matalaksi. Jos näin ollen,- kun ylitiheyttää ei missään vaiheessa pääsisi syntymään-, puusto lihoisi päätehakkuuseen 10-15 vuotta ennen normi-aikoja ,olisi siinä ideaa.Kasvuruuti kun jäisi päätehakkuurunkojen käyttöön, lihominen varmaan hiljaisina kesä-iltoina suorastaan rutiseisi…?!
Selvennettäköön,että ”perinteisiä” hankintahakkuumiehiä vastaan minulla ei ole yhtään mitään.Jokainen tehköön kuin parhaakseen näkee,ja maksoi mitä maksoi.
Mutta doctor Vaaran visiot jossa narulla työnnetään valoa pulloon…!
”Metsätraktoriksi rakennettu…” ei ole lähelläkään metsätraktoria,jolla pitäisi puut korjata metsästä kuin metsästä!
Kuten Vaara kuutioi rattorin tuotokset yläkanttiin ja kulut alakanttiin, laskelmilla ei ole lopulta mitään merkitystä todistaan sen etua.
I-harvennuksen KORJUUN taksa on käytännössä 16€ nurkilla,allekin. Nelivetorattorit auraavat alusterällä varustettuna teitä 60€/ h.
Mikä on ”metsärattoriksi” rakennetun Valtran vähimmäishintavaatimus+ kuskin palkka,kun siihen jo pultataan suojaukset,kalapuntari jossa harvesterikoura+ nykyvaatim.täyttävä mittalaitteisto,metsärenkaat ja tietysti metsäkärri.
”…tavoitteena (itse maksoin tr-motolle tuon)? Sehän olisi reilut 22 m3. Se tekisi puolikymmentä tr-kärrykuormaa/pv. Onko ylivoimainen?…”
Tuon läjän keskiraskas metsätr. tuo melkein kuormassa. Metsähallituksen tuntitaksojen mukaan se on n. 3,40€ /m3.Jos puolikymmentä kärrikuormaan menee kaikkine tupelointineen se 8 tuntia, korvausta kertyy peräti 74,80€ , eli 9,35 € TUNTI!!
Tervemenoa rattoreilla metsään!
”Lauri-laskuri antaa faktat…”
Luin tämän viestiketjun läpi,ja moni kohta monella näpyttelijällä on oikeasti faktaa.Niin moni työvaihe,työmuoto ja tekotapa on elämän aikana tullut kokeiltua ja edelleen työputki on menossa, että montapa asiaa voi päältä sanoa,onko sillä kehityskelpoisuutta tai yleensä mahdollista toimia.
Jo pelkät järkisyyt monesti sanovat ilman laskutoimituksia,onko jossain mitään mieltä.
En toistele tuolla aiemmin kaivattuja perusteluja,mutta LV:n ”ekselissä”,- mikäli oikein ymmärrin-, kohdat
-maat.rattorin tuotos hakkuussa 5,5m3/h
-maat.rattorin tuotos ajossa 10m3/h
-poltto-aineet ym. 4€/h
eivät käytänössä ole totta. Jo motolla niin pienessä metsässä johon maat.rattori olisi omiaan,voi tuotos olla tuo.Se sentään menee siitä mistä on mentävä,tekee 10-11m nosturilla sarkapuolikkaat valmiiksi uraltaan.Rattorin könytessä ja kierrellessä kiviä ja nikaroita 6m puntarillaan ees sun taas.
Ja ajorattoriko keräisi nökköset samanmoisella puntarilla joka pohjukat ja vikurat muutaman motin nyytiksi…?!
Poltto-ainettako ym. posahtaneiden letkujen ja keihästettyjen syyläreiden lisäksi nämä veisivät ja joisivat vain 4:llä eurolla tunnissa?
Näinhän näillä laskutikuilla saadaan jo korppi muuttumaan valkoiseksi.
…”Taksan laskentakin tuntuu olevan kunnossa. Mitä enemmän kuutioita sitä suurempi tili. Metsänomistajalle se tietää, mitä korkeampi korjuun kustannus ja sitä alempi puun hinta. Ja eihän puunhinta ole noussut, se laskee vaan…”
Siinäkin väitös joka ei natsaa. Jos ei ole taksan laskenta kunnossa,mutta kun korjuusopimukseen vaaditaan kaksi puolta.Toiselta vaaditaan 8-pyöräisyyttä,leveätelaisuutta (vrt.maat.traktori !?),Luken mittalaitenormia,tiedonsiirtoa,10m nostureita…toisen ostaessa /maksaessa työn omista intresseistään käsin.Saahan yrittäjä laskea siihen vaikka mitä,toinen ottaa tai jättää.
On pötyä väittää että tuo ed. mainittu tietää mo:lle korkeampaa korjuukustannusta.Siihen vaikuttaa leimikkotekijät,jotka nekin on suurelta osin pyöritelty kahteen.(2!) taksaan vaikuttavaan tekijään.
Puun hintaan vaikuttaa kyllä maailmanmarkkinoiden suhdanne,kotimaan kysyntä jne. jne.
Eikö aikaansa seuraava ihminen todellakaan osaa erottaa oleellista??
”…Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maa- ja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla. Peräkkäisille vuodenajoille ajoittuvien pellon ja metsän kausitöiden yhteenliittäminen antoi maatilan maataloustraktorille ympärivuotista käyttöä ja metsäyhtiölle halpaa työvoimaa ja puunajon kalustoa talvikorjuuta vaativien sahatukkien korjuuseen…”
Kuusessa ollaan osuu.Tohtorin väite ”halpaa työvoimaa” tähän päivään rinnastettuna on vähän kuin pilkantekoa sen 60-lukulaisten uurastukselle.
Kaiholla voi seurata vanhojen filmien jätkien,hevosten ja rattoreiden työjelyä, jossa leipä oli todella tiukassa.
…”Puunkorjuun tehokkuutta mitataan työtunnin kuutiometreillä kuutiometrin kustannusten sijasta…”
Ei voi olla tarttumatta näihin svääreihin (Eikös se loppujen lopuksi ole tarkoituskin-,keskustella..?!)
Vaaran vaihto-ehto-kuutiometrin kustannusten sijaan-, sotii esittämäänsä teoriaa vastaa.Tottahan tehokkaat toimintavarmat koneet jotka tuovat leimikon puut varmasti paikasta kuin paikasta,saavatkin olla laskennallisesti tuntia kohden ylläpitokustannuksiltaan kalliimpia,mutta kun se TUNTITUOTOS /pv/vvk jne. ovat eri planeetalta.Varmuuden arvottamista vaillekin tuotos on moninkertainen.
Ja mitä vaikeammat korjuu-olosuhteet,ero on yhä jyrkempi.Olkoon rattorin/kärryvärkin poistot ja kulut vaikka kuinka pienet,mutta puiden jäädessä lumien alle tai ajamattomina metsään,hintalappua löytyy.
Tällä en tarkoita yksittäistä hankintahakkaajaa,vaan doctor Vaaran suuria visioita.
En todellakaan usko doctor Vaaran lähtökohtaisiin teorioihin alkuunkaan:
-vain puun talvikorjuu ja kesä-aikaiseen puunkäyttöön lumivarastointi.
-maatalousrattorit metsätraktoreiden tilalle ja työllistyvyys sen mukaisesti ”vähätöisille”viljelijöille…
..”Maa-ja metsätalouden yhteiskäyttö olisi taannut metsänomistajille kaluston käytön..” Jovain on Mahdoton yhtälö.
Toimintavarmuus,laatu,määrä,ammattimaisuus…Kun aikoinaan hankintamiehet pilaamalla pilasivat sen toimintakulttuurin,siihen ei nyky logistiikkaan sovelletuna ole isosti sijaa.Valitettavasti.
Vaaran aatoksiin..: ”Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maa- ja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla…Pellon ja metsän elinkeinojen yhteys on luonnonlaki…”
Väitteet ovat just tuota jumittunutta 60-lukua.Oli luonnonlaki,että monen pikkumökin lehmät saivat olla navetoissaan niin kauan kuin perämetsissä riitti hakattavaa.Tähän nähden on älytöntä väittää,että maaseudun autioitumisen syynä oli metsänhoitajien liiketaloudellisen osaamisen puute!Heillä ei ollut siihen osaa eikä arpaa.
Kehitys lankapuhelimista tämän päivän digitalisaatioon on kuin harppaus tukkijätkä/hevosromantiikasta moton aptiin.
Olisihan se elämän ihanuutta,kun kiireettömät päkätit pörisisivät joka notkossa ja saarelmassa.Nimittäin niitä pitäisi olla tuhottomasti,kun puun korjuu toteutettaisiin vain talvikorjuuna! Motoja-, vai milläpä hakkuu suoritettaisiinkaan-, pitäisi olla moninkertainen määrä muutamaan talvikuukauteen.
Entäs kaikkien luppo-aika ja kustannukset? Ei riitä alkuunkaan 7€…!
Aikoinaan eräs Puutyöväeliiton ukko syytti metsänomistajia,kun nämä hankintahakkuillaan veivät metsurin leivän!! Tosi-asiassa se oli moto ja kehityskulku jota olemme metsissä nähneet.
Tämä Vaaran filosofia on yhdenlaista menneisyyteen takertumista,johon vain on mahdotonta palata.