Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Itse tekisin maalajin rehevyys / karuus huomioiden sitä puulajia suosien, muut täydentävät. Jos koko alueen hoito ei kerralla onnistu tiettyjen alueiden pienten taimikoiden tms. takia,sitten ne yhtäläiset alueet käsitteleisin toisessa vaiheessa…
Tarkennetaan. ..”Tuota en muuten tiennyt, että moton boxi ennustaa minne asti tukkia ehkä tulee!..”
Leimikon runkoprofiili tallentuu runko rungolta,siis päivittyy työn edetessä,”vanhempien”runkojen pudotessa.Jos rungossa ei ole kuskin huomaamaa vikanaisuutta, kone kyllä ennustaa kapeneman todella hyvin.Ukko ei siihen pysty.
Nyt jos kun tehtävänä on tukki,pikkutukki ja kuitu mittalaite ollessan kalibroitu kohdalleen jakaa nämä,- hinnalla painotettuina.
”…motolla karsitusta tulee vähän vähemmän litroja myyjälle, koska mitta tulee osin kuoren alta, kun kaarna irtoaa..”
Käytännössä ei tule.
Kyseessä mahtaa olla puun kuluminen hangatessa sitä ees sun taa.Paksuus mitataan ristiin etuteristä(yleensä).
”…Hirvenmetsästäjien kuuluisi metsästysalueiltaan joka kevät tutkia hirvien tekemiset ja ilmoittaa niistä metsänomistajille. Samalla he näkisivät todellisen tilanteen alueellaan. Näkökanta myös pyyntiluvista luopumiseen voisi kirkastua. On nimittän kohtuutonta juoksuttaa metsänomistajia useita kertoja vuodessa katsomassa ja varjelemassa metsästäjien harrastuksen tuloksana hoitamansa metsän hirvivahinkoja…”
En ole tuosta ollenkaan samaa mieltä.
Järjestelmä hirviluvista ja hirvituhoista on mikä on. Jokainen huolehtikoon omaisuudestaan, ei sitä toisten kontolle voi sälyttää.
Itsekin kohtalaisen metsäpinta-alan haalineena ja hirvenmetsästykseen osallisena tiedän asioiden ristiriidan.Vaikka hirviä olisi laskennoissa kuinka,herrat yläkerroksista +Luke päättävät. Taimikkotuho-arvioissa mellastavat sitten muut pellet.
Hirvi on olevinaan ei kenenkään-elukka vapaana,mutta lupamaksut kelpaavat tai salakaadosta ”linnaa”.
…” Kun sotkemme ilman, maan ja vedet, ei täällä ole hyvä olla kenenkään…”
Niinpä niin.Sitä olen tosissaan ihmetellyt, että kun liikenteen autojen ja työkoneiden moottoreihin löytyy ja vaaditaan Tier 2…3…4…5 -luokiteltuja myllyjä joilla ihmisten pitäisi tehdä työtä ja verotuloja, mutta entäpä huvitukset. On formulaveneitä ja -autoja,on kelkkakisoja ja trpullingit.Ralleja ja lentonäytöksiä pidetään ympäri vuoden.
Ja kaikista parasta,että Vihervasurit tupruttavat Helsingissä niin ekologista kivihiiltään maailman pelastamiseksi..!
Ei siinä vasen käsi tiedä mitä oikea tekee.
Tämän on tietysti doctorin ekxelissä huomioitu monelta kantilta?Jos ammattikuski yleensäkään rattorin koppiin työntyisi (no pistooli ohimolla..) työterveyshuoltoon saa tilata uusia hoitajia linja-autolasteittain.
Lisätyöllisyyttä sekin.
Heinähanko puhuu raivaussahasta…
Sivujuonteena rattoripohjainen metsätyökone ja aito, niin entäpä työergonomia pitkässä juoksussa? Tänä päivänä muutamat merkit on varustettu,- niin moto kuin ajokone-, pyörivällä hytillä jossa autom.ilmastointi, aurinkoverhot,desibelit alhaalla ja retuuttaminen saati heittely vähäistä isopyöräisen telin päällä…
Rattoreissa näkee ukon könöttävän kyynärpäitten varassa kontallaan istuimella pää kallellaan kuin räksä matoa paikallistaessa.
Alustavan eron huomaa,jos kaivat tela-alustaisella ja traktorikaivurilla.Tähän kun liitetään mahd.pakkaset tai räntäsateet sekä tietysti ei viikon rykäisy vaan jatkuva tehokas työnteko.
Luulempa että ajokoneen kuski siirtyessä tällaiseen vaatii roiman palkankorotuksen…tai siirtyy uuninpankolle.
Aloituksen aiheeseen.
Onkait kiistämätöntä,että maamme metsätalouden nousukiidossa itse valtion toimet ja valvonta metsätalousneuvonnan myötäilemänä suorastaan tuhosivat metsäluontoa. Tahti muuttui sittemmin luonto-arvojen arvostuksen ym. suuntaan ja nyt eletään suojakaistojen,10-pykälien jne. sertien sekamelskassa,jossa hiilinielut röyhtäilevät.
Ota siitä kaikesta selvää, mutta lähtökohtana kaikessa on oltava perustuslain suoma omistusoikeuden suoja.Ja piste. Jos yhteiskunta haluaa joltakulta maapalan museoitavaksi,siitä on maksettava käypä hinta.Yhteiset Valtion maat olisi suojelussa oltava etusijassa,mutta niitäkin tiettyä metsätyyppiä tiettyyn rajaan saakka ja muu talouskäytössä.
En ymmärrä kaksinaamaisuutta,jossa mo ensin käyttää yht.kunnan varoja(kemera) erilaisiin hankkeisiinsa ja sitten perustaa Metso-alueet museoiden muunkin metsän pökkelökyläksi.
No mitäpä tässä enää katsotaan jahkailua?! Kun laskelmat ovat niin selvää pässinlihaa että nykykäytäntö kumoutuu kustannussyöppönä puuhasteluna, tuumasta toimeen:
Ne vähätöiset ukot joilla rattori romottaa tallissa tai koivun alla,kärriä ja muuta vermettä persieen ja kiireellä metsätöihin.Työn takuumies kun on tiedossa,kannattavaa lisäpisnestä ei pidä hukata.
Kun homma on täydessä tohinassa ja kolikon kilinä kuuluu, ilta-uutisissa varmaankin kuullaan ja nähdään sensaation tuloksia.
”…Tuskin siitä silti haittaa olisi, jos hankinta- tai toimituskauppa olisi kilpailukykyisempi vaihtoehto.
Mutta kyllä näissäkin asioissa mennään teollisuuden ehdoilla…”
Olen Klapikoneen samaa mieltä. Viestin aloituksen lääkkeet tähän eivät vain ole muuta kuin että heinän seivästys aloitetaan uudelleen keksityn pyörän ansiosta jota tämä ”tutkimustulos” tukee…
Teollisuus vertaa hankintapuun hintaa ”omaan”korjuuseen.Porttihinnan lisäksi vaa’assa painaa LAATU,toimitusvarmuus,kulloisenkin raakapuun laji-,määrä-,mitat…
Korjuukelit,jatkokuljetukset junilla,autoilla,…jne.
Melkoinen pähkinä ratkaista,jossa pitäisi valjastaa kokonaan uusi järjestelmä nyt hyvin toimivan sijaan/rinnalle.