Käyttäjän Mehtämiäs kirjoittamat vastaukset
-
Itse ajattelin että en myrkkyjen kanssa pelaa. Jälkiviisaana sanon, että olisi pitänyt pelata. Pellon olen nyt kahtena vuotena heinännyt ja 3. menossa. Joka vuosi lähes 50 tuntia menee koko alassa, eli n.20h/ha. No voinee sanoa että nyt alkaa helpottaa jos kasvu pysyy samana. Ei enää koko alaa tarvitse ensi vuonna käydä tähän tyyliin läpi, koska taimet ylittävät jo muun kasvuston paikka paikoin. Onneksi oma työ on ns. ilmaista. Menee kuntoilun kannalta. Onhan se edelleen mahdollista myrkytellä vaan tarvitsisi kokemuksia kuinka taimet tähän reagoi?
Ensimmäinen hoitopalkkio pitäisi tulla tilille syyskuussa. On kyllä ollut itsellä ainakin työllistävä vaikutus vajaa 3 ha vuosittainen metsitysalan heinääminen. Tällaiseen urakkaan en enää koskaan lähde enkä tutuille suosittele jos hyvän haluaa tehdä. Boorin levityksen jälkeen tuntui seuraavana vuonna heinäkin ottavan kasvupyrähdyksen. Voineeko se asiaan sitten vaikuttaa. Taimet on lähtenyt hyvin kasvuun ja vain yksittäisiä kuoli ja boori teki tehtävänsä. 2022 istutetut 2 vuotiaat kuusen taimet ovat parhaat jopa metrin mittaisia. Osa kyllä juroo kovasti kasvavassa heinikossa. Se missä vuohenputki ja vattu kasvaa niin taimetkin kasvavat paremmin ja helpompi etsiä aina tässä loppukesästä. 2000 kpl/ha oli ehkä liioittelua vaatimuksissa särkymävaran takia, mutta onpahan mistä valita kun ensimmäinen taimikonhoito raivaussahalla koittaa. Vahvasti kasvavat pajupuskatkin pitää tänä vuonna niittää välivuoden jälkeen nurin kun on jo yli 2 metristä. Miten muilla on projektit onnistuneet. Metsaan.fi ei ainakaan ole vielä metsäkuvioksi ala päivittynyt.
P-K. Koivikon ensiharvennus pystykaupalla. Saanto n. 250m3. Talvikohde. Tarjoukset oli kok 15-20e/m3.
Onko kenelläkään vielä päivittynyt tuonne metsään.fi palveluun metsitetty joutoalue jo metsäkuvioksi? Kuinka kauan toteutusilmoituksen tekemisen jälkeen tämä tapahtui? Itselläni ei ainakaan ole päivittynyt. Vakuutukseen kyllä lisäsin pinta-alan tuhojen varalta.
Minullakin rajattiin aluetta pienemmäksi, koska ojissa kasvoi puita tietyllä alueella liikaa.
Ei saanut olla liikaa latvapeittoa sateliitissa. Ei niitä paikanpäällä käydä katsomassa. Vesakon saa raivata pois kunhan sitä ei ole liikaa. Pelkkiä pieniä yksittäisiä puskia sai olla.
Nyt alkasi olla kohta kokonaan pelto metsitetty. Boori on levitetty ja mätästetty. Taimet lähes kaikki tulee myös tikutettua tässä samalla. Helpottaa taimien löytymistä sitten heinäyksessä. Täytyy kuvaa lisäillä kunhan valmiiksi saadaan kokonaan. Sitten pääsee toimenpide ilmoitusta tekemään.
Tuon kokoluokan puut parempi vetää kahden käden saksilla. Takaperin kävellen vetämällä, tehden töitä jaloilla. Yhden käden saksia käytä pienemmille puille, muuten särkyy sitten olkapää. Halvat rempulat vääntyy sitten solmuun isommissa puissa.
Kovia keskusteluja tähän viitaten on käyty myös karjalaisen lehdessä. 8.4 Harri Välimäki metsänhoitoyhdistyksestä kertoi samansuuntaista olevan muuallakin täällä pohjois-karjalassa, kuin mitä esitin. Tämän päivän 12.4 lehdessä Antti Kuivalainen Riistaneuvostosta ja Timo Hattunen ilomantsin ja joensuun toiminnanohjaaja kiistävät tietysti kaiken. Lupia jaetaan tänä vuonna todella vähän. Ja edelleenkään lupia ei painoteta sinne missä hirviä on tihentymänä, vaan jaetaan hehtaariperusteisesti. Eli lupia jaetaan paljon sinne jossa ei hirviä oikeasti ole. Nämä sitten jätetään käyttämättä tästä syystä, eikä siirretä lupia sinne jossa niitä tarvittaisiin. Syyllisiä hankala saada esiin ja vastuuseen, kun ei kukaan tällaista kunnolla valvo.
Meillä täällä pohjois-karjalan Outokummussa ainakin tavoitetiheys on pitkään ollut 2,5/tha. Sen lisäksi palattu takaisin n. 5 vuotta sitten hehtaariperusteiseen jakoon, hirvitihentymä alueille eivät siis isot seurat suostu lupia enää antamaan. Aiemmin toimi homma hyvin. Siellä missä hirviä on paljon, jaettiin enemmän lupia. Nämä isot seurat lihan himoissaan nyt vaativat hehtaariperusteisen jaon takaisin ja viime vuonnakin jättivät sitten lupiaan käyttämättä, koska ei ole hirviä. Olisivat voineet käyttämttömiä lupia siirtää yhteisluvan muille osakkaille jossa hirviä olisi ollut, vaan eihän niin voi tehdä. Tällaista tämä täälläpäin on. Aiemmin kaikki seurat olivat yhteisluvassa. Nyt ei enää, koska homma karannut isojen seurojen määräysvallan alle kokonaan. Kohta joka seura hakee omat lupansa. Että tällaista yhteistoimintaa täällä nykyään. Maanomistajat irtisanovat maitaan pois metsästyskäytöstä, koska hirviä ei enää tulla metsästämään muutenkaan. Helpompi ottaa irti tuhoista seuranneet rahat, kuin taistella tätä toimintaa oikeaksi. Eli että metsästettäisiin hirvet tihentymä alueilta. Tämän lisäksi seurat, joilla on talvilaidunaluetta, ampuvat hirvensä kahtena ekana viikonloppuna. Sitten kun muuttohirvet tulevat, luvat onkin jo käytetty aikoja sitten. Eli juuri niinkuin ei pitäisi tehdä. Lupia pitäisi jättää myös lähemmäs talvea käytettäväksi. Vaan eihän tätä toimintaa kukaan valvo, kun koko rhy.n hallitus on isojen seurojen päätäntävallan alla. Kirjoittamaton sääntö.