Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava porras: ””Hirvikärpänen on huonolle hoidolle jääneiden taimikoiden aiheuttama riesa :).””
– Onpa outo johtopäätös! Hirvikärpästen määrä kun on tutkimusten mukaan kokonaan riippuvainen hirvien määrästä, ei suinkaan taimikoiden hoidon tasosta.
Jos männyntaimikot jätetään harventamatta, lisää se hirvien talvisia ravintovaroja, mutta hirvikärpästen kokonaismäärään sillä ei ole vaikutusta. Paikallisesti kylläkin.
En hirvikärpäsriesaa jaksaisi millään ajatella kuviokohtaisesti.
Suorittava porras: ””Toisaalta tuo turvallisena pidetty ilmailu on osoittautunut kuluneena vuotena hengen päälle käyväksi harrastukseksi.””
Kevyille pienlentokoneille on viime aikoina sattunut monta turmaa. Tiedotusvälineissä ne saavat kohtuuttoman paljon julkisuutta esim. hirvikolareihin verrattuna, vaikka vahinko kolahtaa melkein aina harrastajaan itseensä.
Sitävastoin liian tiheän hirvikannan paisuttajat aiheuttavat hirvien välityksellä tuhoisiakin hirvikolareita, jotka aina kohdistuvat viattomiin tiellä liikkujiin. Autoilijoiden syyllistäminen on tarkoitushakuista, koska kolaritilastot noudattelevat melko tarkasti hirvikannan koon mukaisesti.
Nyt mtk:n myötävaikutuksella tehty ”valtakunnan yhteinen linjaus” hirvikannan kasvattamiseksi tulevaisuudessa merkitsee taimikkovahinkojen lisääntymisen lisäksi huomattavan määrän lisää hirvikolareita, niissä luokkaantumisia ja myös menehtyneitä.
Näistä vastuukysymys on korkeimmassa oikeudessa vielä käsittelemättä, vaikka maalaisjärjen mukaan hirvikolarit olisivat selvästi hirvipolitiikan aiheuttamia. Syylliset voitaisiin jopa nimetä.
Taitaa tämä mtk:n tiirola olla tuulella käypää sorttia. Hän unohtaa tosiasian: jos myötäilee hirviasioissa MMM:lle, pyllistää samassa puuntuotannolle! Kun on nyt näin käynyt, olisi miehen tehtävä kiireellä ensin omat johtopäätöksensä.
Kaikkien tärkeiden järjestöjen tai yhteisöjen edustajat kuten maataloustuottajien paikallisosastojenkin (mtk) johtohenkilöt ilmeisesti suunnitellaan hyvin tarkkaan jo hirviporukoiden jahtitulilla. Piirihallituksissa onkin jo selvä hirvimiesten enemmistö, jotka mielellään lakaisevat hirvien aiheuttamat ongelmat kokouksissa ”maton alle”. Keskusjärjestön johtoon valikoituvatkin hirvimiehiltä kannatuksensa saaneet armottomat hirvimiehet, joilla on omat ja opetetut keinot istua kahdelle jakkaralla samanaikaisesti.
Mtk pyrkii saamaan metsänomistajia maksaviksi jäsenikseen erilaisilla kanpanjoilla. Metsänomistajille luvataan, että mtk pitää puuntuotannon puolia esim.lakien valmisteluissa ja puunmyyntiin liittyvissä kysymyksissä. Hirvikysymykset jätetään yleensä vähemmälle huomiolle. Myös metsänomistajien omat metsänhoitoyhdistykset ovat nykyisin hirvikysymyksissä mtk:n talutusnuorassa. Kansanedustajatkaan eivät rohkene tehdä Eduskunta-aloitetta tilanteen korjaamiseksi puuntuotannon vaatimalle tasolle. Pelätään turhaan äänten menetystä seuraavalle kaudelle pyrittäessä.
Todella toimiva ja hyvä konsti yrittää saada taimikkotuholaiset tekemään tuhojaan naapureiden taimikkoon. Saadaan sama tulos kuin jatkuvalla vesakoiden perkuulla männyntaimikoista.
Pähkäilijä: ””En oikein ymmärtänyt miten hirvikolarit on rattijuoppojen vastuulla?””
En ymmärrä minäkään! Kukahan sellaista on esittänyt? Sen olen kyllä lukenut, että hirvikolareita halutaan puolustella rattijuoppojen aiheuttamilla liikenneonnettomuuksien suurella määrällä.
Toivottavasti nyt ”yhteisesti sovitussa hirvikannan lisäämisessä” ei lisääntyviä hirvikolareita ole perusteltu rattijuoppojen aiheuttamilla kolareilla. Järkevän ihmisen pitäisi tietää, että alkoholismi on sairaus. Suuri osa rattijuopoista on alkoholisteja, vaikka eivät sitä tunnusta.
Petri: ””Tämä on valitettavaa, sillä vain metsästäjien ja metsänkasvattajien välisellä yhteistoiminnalla saadaan todellisia suotuisia tuloksia aikaiseksi.””
Tätä yhteistoimintaa on yritetty toteuttaa yli 40 vuotta. Minkäänlaisia ”todellisia suotuisia tuloksia” ei ole saatu vieläkään aikaiseksi. Päinvastoin! Tiheät hirvikannat on saatu levitettyä myös Lappiin häiritsemään arkoja metsänuudistamisen alueita.
Muualla maassa on hirvikanta saatu vakautettua milloin milläkin alueella muka ”tavoitteen mukaiseksi”, mutta kuitenkin liian korkealle tasolle puuntuottamista ajatellen. Turvallisesti voidaan istuttaa vain hirville kelpaamatonta kuusta, eli metsät nopeasti kuusettuvat ja laajempia hirvilaitumia (männyntaimikot) löytyy enemmän vain Lapista.
Yhteistoiminnan tie on mielestäni kuljettu loppuun, ja hirvenmetsästys olisi tarpeen yhteiskunnan etujen vaatimuksin vapauttaa pyyntiluvista.
Eiköhän tässä takana ole hirvenmetsästyksen kaupallistaminen, jonka jotkut höyrypäät kuvittelevat saavan Suomen nousuun. Metsästyssafareita järjestäviä yrityksiä nousisi kuin sieniä sateella, ja hyvin maksavia asiakkaita olisi mukamas kovasti tulossa, kun vain suomalaiset tulevaisuuden metsästyssafariyrittäjät pystyisivät järjestämään takuusaaliit. Tähän tähdännee hirvikantojen kasvattaminen.
Myös Mtk lienee saatu mukaan kehittelyn vetoamalla metsänomistajien omaan etuun. Metsien käyttö saataisiin ”monipuolisemmaksi”, kuten metsälain selityksissä on saatu lukea.