Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
MOJ:
””Ps: Luontainen kanta on se mikä on!””
– Täysin virheellinen väittämä MOJ:ltä. Nykyinen hirvikanta on pyyntiluvilla ja metsästysseurojen omilla tilapäisillä rauhoituksilla metsästäen aikaansaatu hirvien talvelle jäänyt määrä, josta ei ole kovin tarkkaa tietoa.Oikeampi lause kuvaisi luontaista hirvikantaa ehkä paremmin:
Suomen luontainen hirvikanta muodostuisi ehkä 5-10 vuodessa, kun ensin KAIKKI hirvien metsästystä koskevat rajoitukset olisivat poistettu.Siis täsmälleen sama järjestelmä, joka oli karhujen osalla ennen karhukannan kasvatukseen tähtääviä säädöksiä. Siis kaikki metsät ja pellot olivat karhunmetsästäjillä vapaassa käytössä, kunhan oli laillinen ase, aseenkantolupa ja näyttö riittävästä ampumataidosta.
Hirvien todellinen määrän tietäminen tuntuu olevan ”suorittavalle portaalle” tärkeintä hänen metsästysharrastuksensa suotuisan jatkumisen kannalta. Häntä eivät sureta metsien uudistamisen ongelmat liian tiheän hirvikannan vuoksi tai puuntuottajan metsistään saama nettotulo. Kuitenkin hän motoyrittäjänä haluaa hakerangan olevan vähintään 100 litraisia, ennenkuin hänen kannattaa leimikkoa korjata. Taitaa olla ”omaan napaan tuijottaja” kuin muutkin hirvimiehet.
Nyt kun ollaan suunnittelemassa valtakunnallista yhteistä sopimusta hirvikantojen lisäämiseksi, kysynkin ”suorittavalta portaalta” ja myös muilta tämän palstan hirvimiehiltä heidän kantaa lisääntyviin hirvikolareihin ja niissä loukkaantumisiin: Olisivatko teidän mielestä toimenpiteen johdosta mahdollisesti lisääntyvät hirvikolarit metsästäjäorganisaation tai metsästäjien aiheuttamia?
MOJ noin 12 tuntia sitten:
””Se että metsään jää yksikin hirvi. Takaa se että 100% varmasti et pysty turvallisesti istuttamaan koivua.””– Tämäntapaisia väittämiä näkee tuon tuosta lapsellisena heittona korkean hirvikannan puoilustelemiseksi. Saman ajatukseen mukaan kuitenkin maantieliikenteen hirvikolaritilasto näyttäisi melko hyvältä, eli vuositilastossa hirvikolareiden määrä olisi yksi (1) kappale.
Nykyisin hirvitilanne on kuitenkin hyvin huono metsien onnistuneen uudistamisen kannalta. Uudistamista joudutaan tekemään hirvimiesten säätelemän liian tiheän hirvikannan ehdoilla. Nyt vielä suunnitellaan hirvikantojen lisäämistä.
Syytä siihen ei ole julkisuudessa kerrottu. Ehkä tavoitteena on kaupallisen hirvenmetsästyksen ja sitäkautta erä- ja matkailupalveluyritysten saaminen kattavasti koko valtakunnan alueelle. Valtio ilmeiseti maksaisi haitoista vain niille, jotka hyväksyisivät tällaisen toiminnan omissa metsissään.
Kun hirvien lisääminen tuntuu valtiollakin olevan tähtäimessä, ihmetyttää, miten toiminta käy yksiin kansalaisten turvallisuudesta vastaavan sisäasiainministeriön toimenkuvaan. Onko ministeri Räsästä informoitu ollenkaan muiden intressipiirien touhuista liikenneturvallisuuden heikentämiseksi lisäämällä hirvikolareita aiheuttavia hirvieläimiä.
Onko hallinnollisia päätöksiä hirvikolareiden lisäämiseksi jo jollakin verukkeella tehty? Onko käytetty samaa perustelua kuin nimimerkki MOJ tämän vastauksen alussa olevan lainauksen mukaisesti: ”Se että metsään jää yksikin hirvi…”
MOJ:
””Miksi täällä kokoajan jauhetaan kymmenen vuoden takaisesta kannasta?””Itseppähän tuota haluat yhä jauhaa! Mikään ei ole vielä muuttunut. Koivua tai haapaa ei hirvituhoriskin vuoksi pystry vielä turvallisesti uudistamaan. Se on hirvenmetsästykseen verrattuna suuri asia.
Mikko Tiirolan pitäisi todella terävöittää otettaan metsänomistajien puolestapuhujan ominaisuudessa. Onhan hänen pidettävä selviönä, että hirvipolitiikkaa kuuluu tehdä puuntuottajan ja maansa vuokanneiden ehdoilla, eikä vuokramiehen metsästysharrastusta varten.
Kaikki vuokramiesten naurettavat löpinät hirvien vähyydestä tai arkuudesta voi olan kohautuksella jättää omaan arvoonsa.
Jos suorittavan portaan tarinat ovat tosia, en ymmärrä ollenkaan taustavaikkuttaja Nygrenin motiiveja hirvien rauhoittamiseksi. Eihän hirvi ole ollut ainakaan 45 vuoteen uhanalainen laji.
On joutavaa hienosäätöä suorittavan portaan tekemät taimikkovahinkojen tarkastelut hirvilaskentojen tai metsästyksen yhteydessä tehtyinä. Ei sellaisilla tarkasteluilla ole mitään merkitystä hirvien pyyntilupien mitoituksessa, niin suuret ovat hirvikannan leikkaustarpeet tällä hetkellä.
Pitäisi seurata peräkkäisiä VMI:n yhteydessä tehtyjä hirvivahinkojen havainnointia ja tehdä niistä johtopäätökset. Havannoitu hirvivahinkoala oli viimeksi jo 1 000 000 hehtaaria, eli vahingot ovat jatkuvasti lisääntyneet. Liikenteessä yksikin hirvikolari on liikaa.
Järki pitäisi ottaa käteen ja painostaa hirvimiesten nimissä Suomen riistakeskusta, että vahinkonäkökohdat huomioiden hirvien pyyntiluvista olisi tarpeen välittömästi luopua.
Suorittava porras:
Hirvilaskentaan liittyen… ””Toiminnan runkomiehinä toimisivat metsästäjät vahvistuksenaan kaikki halukkaat ja erityisesti hirvien arvioituun määrää tyytymättömät metsänomistajat.””– Vaihtoehtoisessa pyyntiluvista vapaassa hirviem metsästyksessä ei olisi minkäänlaista tarvetta hirvilaskentoihin. Tärkeintä olisi yksinomaan kaadettujen hirvien laskenta, koska niiden perusteella määräytyisivät kaatomaksut valtiolle.
Luulen, että metsiensä hoidosta kiinnostuneet metsänomistajat eivät jaksa motivoitua hirvien maastolaskennoista. He ymmärtävät ehkä metsästäjiä paremmin, että hirvi liikkuvana eläimenä panisi laskentatarpeet hyvin nopeasti uusiksi. Lisäksi metsästysseurueiden välinen kateus lasketuista raja-alueiden hirvistä olisi kuitenkin sekoittamassa laskennan oikeellisuutta.
Ainakin kaikenlainen ilma-aluksista tehty hirvien laskenta tuntuu turhalta kustannukselta. Ainakin tiheissä kuusikoissa oleskelevat hirvet jäävät melkein aina huomaamatta, ja laskenta antaa metsänkasvatusta ja liikenneturvallisuutta ajatellen virheellisen tuloksen.
Metsästysmaan vuokraaminen hirvenmetsästystä varten on toiminut vain yksipuolisesti, koska hirviseurueet eivät huolehdi tarpeeksi hirvien vähentämisestä. Hirviä pitäisi metsästää enemmän kuin viime vuosina. Se on metsänomistajien yleinen mielipide.
Toivottavasti edusmiehemme Mikko Tiirola oikeasti pitää kiinni metsänomistajien eduista. Metsien käytön monipuolistaminen metsäkeskusten hankkeiden pohjalta ei pitäisi koskea metsänhoidolle ristiriitoja aiheuttavaa hirvemetsästysmatkailua.
Suorittavalle portaalle:
Hirvikantojen saattamista tasaiseksi on yritetty joka metsästyskaudella. Ensin pyyntiluvilla (kaatoluvat) yritettiin ohjata metsästystä koko korkean hirvikannan aika. Myöhemmin yhteisluvat, pankkiluvat ja hirvilaskenta kesken metsästyskauden.Mikään näisä ei ole toiminut ja ilmeisesti ei tule nykyisillä nenetelmillä toimimaankaan. Hirvihaitat muodostuvat liian suuriksi. Tämä hirvimiesten selittely on saanut jatkua jo vuosikymmeniä. Tehkää alhaaltapäin aloite siirtymisestä pyyntiluvattomaan hirvenmetsästykseen. Voisi hirvikolaritkin jäädä vähäisiksi.
Keskittykää muun metsästettävän riistakannan hoitoon hirvieläinten ja karhujen sijasta. Hirvihaitoista on päästävä eroon, ja ihmisten turvallisuus tulisi asettaa etusijalle metsästyksen ohjailussa.
Suorittava porras:
””…asiasta kolmanteen…””
– Asiaton kysymys suorittavalta portaalta!
– Totta kai olen vuokrannut!Suorittava porras:
””Tuo tasainen 2-3 hirven tavoitetiheys / 1000 ha hirvitalousaluekohtaisesti olisi varsin siedettävä tila kaikkien kannalta.””Suorittavan päähän ei näytä menevän tosiasia, että tavoitetiheyksiin ja pyyntilupiin perustuva hirvenmetsästys ei toimi. Se on viimeisen yli 40 vuoden aikana näyttänyt joka vuosi toimimattomuutensa. Aina on yli puolelle riistahoitoyhdistysten (nykyisin hirvitalousalue) alueista jäänyt maantieliikenteen ja metsänuudistamisen kannalta liian tiheä hirvikanta.
Jo alkuaan tavoitetiheydet oli asetettu tolkuttoman korkealle. Myöhemmin niiden pienentäminen on tuntunut hyvin tuskaiselta. Mieluummin niitä olisi edelleen kohotettu myös Etelä-Suomessa kuten Lapissa tehtiin. Alkuaan Lapin lääniin oli asetettu hirvien talvikannan tiheystavoitteeksi 1 hirvi / 1000 ha. Se tiheys riittäisi nytkin Lappiin kuten muuallekkin Suomeen. Kaikki sen yli olevat hirvet ovat liikaa.
Tämä ehkä toteutuisi, jos hirvenmetsästys vapauttaisiin pyyntiluvista. Nykyinen pyyntilupiin perustuva hirvestys ei pysty pitämään hirvikantoja riittävän tasasena, jolloin suurelle osalle metsästysmaasta jää jopa valtakunnallista hirvien tiheyssuositusta korkeampi hirvikanta. Kuitenkaan minkäälaista rangaistusta tällaisestakaan ei ole säädetty.