Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri motokuski:
””Hirvillä on tyypillistä laumaantua joihinkin alueille ja siten kanta ei koskaan jakaudu tasaisesti joka paikkaan. Aivan kuten suurpedoillakin on tapana.””Ko. nimimerkki tunnustaa hirvien epätasaisen jakautumisen olemassaolon. Tuosta tunnustuksesta johtuen voisi tiedustella: miten tällaisen eläimen kanssa voi tuloksellisesti harjoittaa vuotuisilla pyyntiluvilla rajoitettua hirvenmetsästystä ilman, että siitä ei tulisi pahaa ristiriitaa naapuriseurueiden ja puuntuottajien kanssa? Onhan hirvestäjille hirvisaalis tärkeää, samoinkuin puuntuottajille hirvieläinten lihaksi hyvin usein jalostuvat puun taimet.
Hyvin vähän näyttää Metsuri motokuski tuntevan ”suurriistan” elintavoista, kun väittää suurpetoja laumaeläimiksi. Mielestäni Suomessa vain susi kuuluu laumaeläimiin. Niitäkin meillä siedetään niin vähän, että vain haukkuvat ajokoirat voivat jäädä niiden saaliiksi.
A. Jalkanen:
””Kaikki metsänomistajatkaan eivät kannata pyyntiluvista luopumista.Syyt on juuri lueteltu tuossa toisessa hirviaiheisessa ketjussa.””Jalkanen on aivan oikeassa. Kaikki metsänomistajat eivät todella kannata esitystäni. Toisin sanoin he eivät ymmärrä metsätaloutensa ja yleensä kansantalouden etua.
Tietysti parempi olisi pyyntiluvallinen metsästys, jos se saisi hirvikannan alle yhteen tuhannella hehtaarilla ja kaikkialla. Myös hirvistä tyhjät alueet olisi silloin kaikkien hyväksyttävä. Se olisi myös toivottavaa liikenneturvallisuuden ja metsien uudistamisen kannalta.
Pyyntiluvallinen hirvieläinten metsästys on jo vuosikymmeniä sitten nähty, ja huomattu mihin se johtaa. Kun millään järkisyyllä ei nykyistä hirvikannan säätelyä puolustella, on otettu avuksi ihmeelliset laskelmat hirvien hyödyistä sekä mafiamainen sanelupolitiikka metsästyksen ylimmältä johdolta. Kerrotaan vain ylhäältäpäin milloin pyyntilupia tullaan leikkaamaan tai muuten hirvikantaa kasvattamaan. Metsänomistajilta ei paremmin kysellä.
Toisessa hirviaiheisessa luetellut syyt pyyntilupien säilyttämiseksi perustuivat metsästyksen turvallisena pitämiseen ja muistaakseni eläinsuojelullisiin tarpeisiin. Samalla tavoin pyyntiluvista luopuminen parantaisi metsästyksen vähentyessä metsästysturvallisuutta ja haavikkoja tulisi vähemmän.
Pyyntiluvista vapaa hirvieläinten metsästys parantaisi myös kaikkien maanteillä liikkujien turvallisuutta ympäri vuoden yöllä ja päivällä.
Timppa:
””Jos luvista luovuttaisiin, niin esim:
1. Kyllä tuolla luonnossa liikkuminen vaarantuisi melkoisesti
2. Tietysti sitten eläinsuojelulliset tavoitteet.””Voisi olla, että ensimmäisenä jahtisyksynä, kun hirvieläimiä on hyvin runsaasti, olisi metsästysaikaan vähän enemmän vilskettä kuin nykyisin. Kun hirvikannat toimenpiteen tuloksena lähtisivät jyrkkään laskuun, vähentyisi nykyisinkin hyvin vaarallinen hirvenmetsästys. Hirvenmetsästyksen vapauttaminen pyyntiluvista tähtää nimenomaan turvallisuuden lisäämiseen. Nykyinen tilannehan vaarantaa liikenteessä kaikkien kansalaisten turvallisuutta ja ympäri vuoden ja ympäri vuorokausien. Tätä taustaa vasten ajateltuna kysymys 1. on merkityksetön yleisen turvallisuuden kannalta.
Tämä vastaus joutaa poistaa!Timppa:
””Jos luvista luovuttaisiin, niin esim:
1. Kyllä tuolla luonnossa liikkuminen vaarantuisi melkoisesti
2. Tietysti sitten eläinsuojelulliset tavoitteet.””Voisi olla, että ensimmäisenä jahtisyksynä, kun hirvieläimiä on hyvin runsaasti, olisi metsästysaikaan vähän enemmän vilskettä kuin nykyisin. Kun hirvikannat toimenpiteen tuloksena lähtisivät jyrkkään laskuun, vähentyisi nykyisinkin hyvin vaarallinen hirvenmetsästys. Hirvenmetsästyksen vapauttaminen pyyntiluvista tähtää nimenomaan turvallisuuden lisäämiseen.
Nykyinen tilannehan vaarantaa liikenteessä kaikkien kansalaisten turvallisuutta ja ympäri vuoden ja ympäri vuorokausien. Tätä taustaa vasten ajateltuna kysymys 1. on merkityksetön yleisen turvallisuuden kannalta.
(Vastaus karkasi…, joten jatkan) Eläinsuojelulliset tavoitteet paranisivat huikeasti hirvikannan pienentymisen vuoksi. Kun olisi vähemmän hirviä, tuli niitä metsästettäessä vähemmän haavikkoja. Samoin maantieliikenteessä tulisi vähemmän hirvikolareita ja niissä vammautuneita hirviä. Ihmisten turvallisuuden paraneminen myös maanteillä pitäisi olla kaikkien metsästäjien tavoitteena.
5000 hirvieläinkolaria vuodessa on selvästi liikaa. Se ja niissä luokkaantumiset aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä, jota rahalla tai hirvestyksen virkistysarvolla ei voi korvata.
Suorittava porras:
””Jos havaintoja tehdään vuosi vuodelta aina vähemmän ja aikaa metsästykseen käytetään enemmän , voi tästäkin päätellä jotain hirvikannan kehityksen suunnasta . Ääritapauksissa on havaintoja tasan yhtä monta , kuin kaatoja .””– Ilmeisesti tämä on sitä paikallista hirvipolitiikkaa, jolla ilmeisesti on metsästyksen johdon siunaus. Mitäpä sitä hirvihavainnoista ilmoittelemaan. Ilmoitetaan vain kaadot. Kun keskeytetään jahti hyvissä ajoin, jää hirville sopiva rauhoitusalue lisääntymistä varten. Saadaanpahan lupia seuraavaksi syksyksi vähän enemmän.
Tällaisista mielivaltaan perustuvista havantokorteista hirvilaskennan apuna pitäisi kaikkialla päästä eroon. Eivät kaikki kuitenkaan kiinnitä niihin mitään huomiota. Vain osa palauttaa havaintokorttinsa, joten lopputulos on epätarkka.
Pyyntiluvista vapaa hirvieläinten metsästys ei tarvitsisi edes hirvikannan laskentoja. Säästöä tulisi myös kevyemmästä organisaatiosta. Siinä Tiirolalle metsänomistajien mielipide ajettavaksi.
MOJ:
””Tuo lupa- ja pyyntiaikavapaa metsästys on täyttä utopiaa!””Hirvieläinten ja karhujen osalta pyyntiaikaohjeet voisivat olla suosituksia. Ko. eläinten metsästyksen vapauttaminen pyyntiluvista on hirvi- ja karhukantojen kohtuullistamisen kannalta kaikkein tärkentä. Pyyntiajatkin voi olla ennalta määrätyt, mutta niillä ei pidä pyrkiä rajoittamaan selvien vahinkoeläinten vähentämistä.
Utopiaa tai ei!
Toimenpiteellä ei ole muita kuin myönteisiä vaikutuksia. Ko. vaikutukset on lueteltu muissa yhteyksissä moneen kertaan. Luopumisen syyt olisivat lähinnä taloudellisia. Siksi olisi metsästäjien syytä venyttää omaa tuntoaan ja kertoa syyt, miksi pyyntiluvista ei pitäisi luopua? Taloudellisia syitä tuskin löytyy.MOJ:
””Miksi?? Metsät kasvavat enemmän kuin koskaan ennen. Jos vuosittainen kasvu on yli 100 milj. m3 ja puuta käytetään ainoastaan 60 milj. m3. Palataan asiaan kunhan puun käyttö olisi edes lähellekään kasvua. Vain hirvituhot ajavat Suomea nälänhätään, voi zsiisus mikä ääliö!””– Metsämme kasvaisivat paljonkin nykyistä enemmän ja paljon laadukkaampaa puuta, jos kaltaisesi omaan napaansa tuijottajat olisi jo aikoja sitten tuomittu tuottamuksellisesta metsien hävityksestä. Näin olisi kuulunut menetellä, jos olisi ajateltu ylisukupolvisesti ja yhteiskunnan etua ajatellen.
Nykyisin puuntuotannon kannattavuus olisi parempi, kun turhat taimikoiden hoitotyöt ja hirvien vuoksi epäonnistumiset uudistamisessa olisivat jääneet vähäisemmiksi. Kannattavampi puuraaka-aineen tuotanto lisäisi kilpailukykyä ja poikisi melko nopeasti lisää uusia jalostuslaitoksia ja työpaikkoja.
Et ole varsinaisesti puhunut mitään hirvien terveydestä kuten kumppanisi Metsuri Motokuski, mutta tunnut hyväksyvän hänen ajatuksensa hirvien terveyden ja geeniperimän parantamiseksi. Tässä asiassa olen samaa mieltä Metsuri Motokuskin kanssa. Toimenpiteet asiantilan korjaamiseksi vaan ovat toisenlaiset. Pyyntiluvista luopuminen ajaa saman asian, mutta siitä hyötyy myös kansantalous ja koko talouselämä työttömiä kansalaisia myöten.
MOJ:
””Koska karhu on ollut lainsuojaton?”””Ehkä viellä 1960-luvun paikkeilla karhun sai ampua, kunhan vain oli laillinen ase. Aseenkantoluvasta tai ampumataidosta en muista. Pienoskiväärillä piti osua korvan juureen. Karhuja ja hirviä oli silloin hyvin vähän.
Tuo hirvien terveys on kovasti huolenasi. Miksiköhän et huolehdi metsien terveydestä (juurikääpäalueet ym), kun et ole hirvikannan leikkausten kannalla? Sinähän sahaat oksaa takapuolesi alta, jolla istut!
Samoin lapsesi ja lastesi lapset saavat kärsiä nälkää tulevaisuudessa nykyisten mielipiteittesi takia. Teidänlaistenne mielipiteet pitävät valtiollista hirvipolitiikkaa pystyssä. Olisi jo korkea aika tehdä ajatusmaalimaanne selvä muutos!
Timppa:
””Toinen on hakattu noin 10 vuotta sitten. Mäntyalueelle on kasvanut erittäin harva taimikko. Saataa hyvällä syyllä löytää sen 1300 tainta hehtaarilta, jos tarkkaan lukee mukaan 10- senttisetkin. Metsää siitä ei tule koskaan. Hirvet pitävät kyllä aikanaan huolen.””Näitä harvoja metsänalkuja löytyy sekä yhtiöiden että muidenkin metsänomistajaryhmien metsistä. Muutaman vuoden kuluttua ehkä tuollakin kuviolla olisi tilanne parempi ilman hirvien talvista männynhavujen käyttöä ravintonaan. Hangen yläpuolelle ehtivät männyntaimet tulevat kyllä syödyksi jos alueella on aikaisemmin niin käynyt. Virmojen pomot istututtavat miehillään muiden uudistusalojen istutuksilta jääneet taimet ko. alalle täydentäen, eli mitään hirvivahingon tapaistakaan ei jää kirjoihin tai kansiin.
Virmojen työnjohto johtoportaaseen saakka ovat vannoutuneita hirvimiehiä, joille hirvivahinkojen salailu kuuluu toimenkuvaan. Esim. osakkeenomistajat tiedä mitään taustoista, mistä virman heikko kannattavuus johtuu.