Ei taida hirvimiehiä kiinnostaa yksityiskohtaisesti perusteltu väitteeni, että nykyinen hirvestäjien ukkoutumisen ongelma johtuisi jo useita vuosikymmeniä sitten säädetystä ja pyyntiluvin rajoitetusta hirvenmetsästyksestä, jossa vasallinen emä oli rauhoitettu ja vasoja piti kaataa määrätyn verran. Kyllä muiden ketjujen vastauksissa kovasti valitellaan, että pyyntiluvattomaan hirvestykseen ei riitäisi miehiä, kun huomattava osa entistä metsästäjäkaartia jää jo iän vuoksi pois hirvijahdista.

Tilannetta on korjattu viimeisinä vuosikymmeninä ottamalla helpommin nuorta porukkaa mukaan metsästysseuratoimintaan ja hirviporukoihin. Kuitenkin ensimmäisinä vuosikymmeninä vuoden 1968 jälkeen, kun saalista alkoi tulla entistä enemmän hirvikannan jyrkän kasvun vauhdittamana, alkoi hirviporukoihin pääsy vaikeutua. Ei haluttu helposti lisää porukkaa jakamaan saalista. Samalla omaisuutta oli alkanut kerääntyä, mikä myös lisäsi paineita jäsenistön rajoittamiseen.

Näin on päässyt katkeamaan monen suvun metsästäjäketju. Pienriistaan ei enemmälti kiinnitetty seuroissa huomiota, joten hirviporukkaan pääsyn vaikeutuminen katkaisi monesti isältä pojalle siirtyvän metsästysharrastuksen. Nyt moni nuori on jo koulussa valinnut harrastuksensa, joten halukkaita hirviporukoihin on edelleen liian vähän.

Kun näin nyt on päässyt käymään, olisikin aika ennakkoluuluttomasti järjestää paineita metsästyksen ylimmälle johdolle merkityksettömiksi käyvistä hirvenpyyntiluvista luopumiseksi.

Vuoden 2005 jälkeen ei VTV ole tehnyt uutta hirvitarkastusta. Viimeistään nyt sellainen pitäisi tehdä, koska mitään konkreettista hirvihaittojen poistamiseksi ei ole riistahallinto tehnyt. Jopa väläytellään hirvikantojen lisäämistä. Johtuneeko uudesta hirvikannan hoitosuunnitelmasta tai sen esityksestä?

Korpituvan Taneli:
””Jos lupakäytännöstä luovutaan, jatkunee seurojen jahti aika lailla entisellään. Erona on vain se, että jos seura päättää pitää kannan suurena, tulevat muut miehet ampumaan liiat pois.””

– Juuri näin olen asiaa ajatellut. Näin hirvikanta varmaan pienenisi.

Edut hirvikannan pienenemisestä olisivat kuitenkin niin suuret sekä inhimillisesti että taloudellisesti, että uusi käytäntö olisi tarpeen ottaa käyttöön jo seuraavalle pyyntikaudelle. Entinen käytäntö on näyttänyt toimimattomuutensa.

Uusi hirvikannan hoitosuunnitelmankaan käyttöönotto tuskin johtaa hirvikannan alenemiseen. Siinähän vastuuta siirrettäisiin enemmän kentälle, eli valittelut hirvikadosta ja jahtien keskeytykset ennen jahtikauden loppumista tulisivat jatkumaan hirvikannan säätelyssä.

Sivun 3 lopussa, viimeinen vastaus 8.3.2013 (metsänpoika), on luetteloitu hirvenmetsästyksen pyyntilupien luopumisen eduista. Seuraavan sivun alussa (A. Jalkanen) epäilee muutoksen toimivuutta käytännössä. Korpituvan Taneli 23.3.2013 vastaus antaa A Jalkaselle vastauksen.

Ketju, ”sillä lailla”, käsittelee lopussa samaa asiaa, joten tässä vastaus myös suorittavalle portaalle ko. ketjuun.