Etusivu › Keskustelut › mehänpoika › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 1,383)
1 2 3 … 85 86 87 … 137 138 139
  • mehänpoika 28.10.2013, 08:04

    6 m3:
    ”””Mehänpoika jaksaa ulvoa kuuta taivaalta.
    Hänen ehdottamallaan ”lupavaapalla” menetelmällä salametsästys kasvaisi räjähdysmäisestri, muitten metsässäliikkjien turvallisuus vähenisi radikaalisti. Metsästyksen valvontaan olisi suunnattava suunnattavasti resursseja.”””

    – En ulvo kuuta taivaalta, vaan yritän perustella edistyksellistä mallia hirvenmetsästyksen järjestämisksi niin, että kohtuuttomista vahingoista lopultakin päästäisiin eroon. Hirvien pyyntivapaa metsästyskäytäntö olisi sellainen.

    Uusi käytäntö alentaisi toivonmukaan hirvikannan alle yhteen tuhannella hehtaarilla jo 2-3 vuodessa. Silloin joutaisi monen salametsästäjän ase naftaliiniin. Nimenomaan nykyinen käytäntö on lisääyt hirvien salametsästystä hirvipaljouden ja luvattomien kaatojen helppouden vuoksi.

    Metsästyksen valvonta myös helpottruisi muutamassa vuodessa hirvien ja niiden metsästyksessä syntyvien haavikoiden vähentyessä.

    Muuttamalla vielä metsästysohjeet tavoitetta ajatellen tarkoituksenmukaisiksi, saavutettaisiin varmuudella yhteiskunnalle ja sen jäsenille edullinen lopputulos.

    Ehkä jo kolmen vuoden kuluttua käytännön muuttamisesta kaikkien turvallisuus metsissä paranisi, ainakin jos karhujen metsästämiseen ryhdyttäisiin käyttämään samaa käytäntöä.

    mehänpoika 27.10.2013, 18:44

    6 m3:
    ”””Tulee olemaan mehänpojalle tiukka paikka kun hirvenmetsästys naisistuu, eli ”akkautuu”, vai johtuneeko tuo ”vastaisuus” juuri siitä? Naiset osallistuvat tasavertaisina hirvijahteihin. Parhaimmillaan koko perhe osallistumassa kannansäätelyyn.
    Onhan se vanhoilliselle kova paikka.”””

    – Rehellisesti sanoen naisten mukaantulo vaikkakin ehkä 10 %:n osuudella hirvijahteihin ei ole ollenkaan ”tiukka paikka”, päinvastoin. Hirvenmetsästysvastainen en ole ollut ikinä. Mielestäni hirviä pitäisi nimenomaan metsästää, mutta paljon nykyistä enemmän.

    Mielestäni nykyinen hirvenmetsästys ei ole ”kannansäätelyä”. Se on hirvenlihantuotantoa hirvikolareissa menehtyvien ja vammautuvien sekä vuokranantajien metsätaimikoiden hirvivahinkojen kustannuksella.

    En tunne itseäni vanhoilliseksi. Olen esim. koko ajan yrittänyt perustella hirvenmetsästyksen pyyntiluvista luopumista välttämättömyytenä todellisessa kannansäätelyssä. Vanhoillinen, noin 50 vuotta käytössä ollut hirvien kaato/pyyntiluvallinen järjestelmä on aikansa elänyt, kuten ukkoutuvat hirviporukatkin. Siksi pitäisi uusien tuulien antaa vapaasti puhaltaa hirvikannan rajoittamiseksi. Pyyntiluvista luopuminen ei olisi vanhoillisuutta!

    mehänpoika 27.10.2013, 18:44

    6 m3:
    ”””Tulee olemaan mehänpojalle tiukka paikka kun hirvenmetsästys naisistuu, eli ”akkautuu”, vai johtuneeko tuo ”vastaisuus” juuri siitä? Naiset osallistuvat tasavertaisina hirvijahteihin. Parhaimmillaan koko perhe osallistumassa kannansäätelyyn.
    Onhan se vanhoilliselle kova paikka.”””

    – Rehellisesti sanoen naisten mukaantulo vaikkakin ehkä 10 %:n osuudella hirvijahteihin ei ole ollenkaan ”tiukka paikka”, päinvastoin. Hirvenmetsästysvastainen en ole ollut ikinä. Mielestäni hirviä pitäisi nimenomaan metsästää, mutta paljon nykyistä enemmän.

    Mielestäni nykyinen hirvenmetsästys ei ole ”kannansäätelyä”. Se on hirvenlihantuotantoa hirvikolareissa menehtyvien ja vammautuvien sekä vuokranantajien metsätaimikoiden hirvivahinkojen kustannuksella.

    En tunne itseäni vanhoilliseksi. Olen esim. koko ajan yrittänyt perustella hirvenmetsästyksen pyyntiluvista luopumista välttämättömyytenä todellisessa kannansäätelyssä. Vanhoillinen, noin 50 vuotta käytössä ollut hirvien kaato/pyyntiluvallinen järjestelmä on aikansa elänyt, kuten ukkoutuvat hirviporukatkin. Siksi pitäisi uusien tuulien antaa vapaasti puhaltaa hirvikannan rajoittamiseksi. Pyyntiluvista luopuminen ei olisi vanhoillisuutta!

    mehänpoika 26.10.2013, 16:19

    Suorittava porras:
    ”””(mehän poika alkaa päästä sylttytehtaalle johtaville jäljille…)”””

    – Ymmärsin vastauksestasi, että pyyntiluvallinen hirvenmetsästys on suuren lihan kautta syynä hirviporukoiden ukkoutumiseen!?

    Ymmärsinkö oikein?

    mehänpoika 26.10.2013, 16:12

    MJO:
    ”””Sinähän olet täällä pääpunaisena haukkunut maattomia hirvimiehiä. Nyt ongelma onkin, että heitä ei otettu mukaan. En ymmärrä sinun logiikkaasi.”””

    – Alkuaan maattomien metsästäjien oli hyvin vaikea päästä mukaan hirviporukkaan, koska ei halutta kovin paljon lisää jäseniä pelkästään lihanjaolle. Maata omistavat vuokrasivat maansa porukalle ja se jossain vaiheessa ratkaisi jonkun pyyntiluvan lisää. Siksi he olivat etusijalla. Suhteilla pääsi maatonkin mukaan. Monet ostivat seuraan pääsyn vuoksi pienen metsäpalstankin.

    Tällainen politiikka seuraan tai hirviporukkaan pääsyssä aloitti jäsenten keski-iän kohoamisen. Nykyisin puhaltavat uudet tuulet, mutta etsikkoaika ehti kulkea jo ohi.

    Logiikkani on, että pyyntiluvilla säädelty hirvenmetsästys, jossa vasallinen emä oli rauhoitettu ja määrätty osa saaliista piti olla vasoja, kohotti hirvikannan ja kaatoluvat niin suuriksi, että pitkään aikaan lihanjaolle ei haluttu lisää jäseniä. Se aloitti hirviporukoiden ukkoutumisen, mikä on näin todistettu. Piste!

    mehänpoika 25.10.2013, 20:55

    Hirvenmetsästäjien mielestä nykyinen pyyntilupiin perustuva hirvikannan säätelyjärjestelmä on paras mahdollinen Suomen olosuhteissa. Takaahan se hyvän hirvikannan tuoton ja runsaat saaliit vuodesta toiseen.

    Valitteluja on viime vuosina kuulunut eniten hirviporukoiden korkeasta keski-iästä. Hirviporukoihin on ollut vaikea saada mukaan nuorempia metsästäjiä. Toinen metsästystä haittaava asia on ollut se, kun kaikki metsänomistajat eivät halua vuokrata maataan hirvenmetsästykseen. Myös EU:n tiukkaan suojellut sudet ovat paikoin olleet haittaamassa koirien avulla tapahtuvaa hirvenmetsästystä.

    Kun luetteloa haitoista hirvenmetsästyksen pyyntilupiin perustuvasta hirvikannan säätelyjärjestelmästä eivät hirvimiehet luonnollisestikaan ryhdy tekemään, aloitan valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksesta 100/2005 löytyvillä asioilla.

    VTV arvosteli kertomuksessaan voimakkaasti juuri nykyistä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmää, joka ei sen mielestä toimi riittävän hyvin. Sen mielestä ko. järjestelmä johtaa aika-ajoin liian korkeaan hirvikantaan ja siitä johtuviin kohtuuttoman suuriin vahinkoihin liikenteessä sekä myös metsissä.

    Pyyntilupajärjestelmän (säilynee uudessa hirvikannan hoitosuunnitelmassa) haittoja:
    – johtaa aika-ajoin liian suureen hirvikantaan ja hirvivahinkoihin
    – maanteiden hirvikolareiden määrä korreloi hirvien määrän kanssa
    – VMI:n tilastojen mukaan hirvituhojen määrät taimikoissa ovat olleet jatkuvassa kasvussa
    – hirven yhteiskuntataloudelliset kustannukset 135 – 170 milj. euroa
    – hirvi on yhteiskuntataloudellisesti lähinnä rasite
    – pyyntilupajärjestelmän tuottama suuri hirvisaalis hankaloitti varsinkin maattomien metsästäjien pääsyä hirviporukoihin
    – metsien kuusettuminen, koska joudutaan istuttamaan lähinnä kuusen taimia
    – kuusen juurikääpäalueita joudutaan istuttamaan kuusikoiksi
    – hirvivahinkojen estämiseksi joudutaan käyttämään kalliita aitaamisia teiden varressa, erikoisviljelmillä, lentokentillä ja metsissäkin

    mehänpoika 25.10.2013, 18:42

    Jos maataomistavat olivat etusijalla metsästysseuraan pääsylle, on ehkä silläkin ollut vaikutusta metsästysseurojen ukkoutumisen nopeutumiseen.

    Toisinsanoen, ei haluttu kovin paljon uusia jäseniä lihanjaolle. Hirvet saatiin nurin pienelläkin porukalla.

    Haluttiin vuokratut metsästysmaat mahdollisimman laajoiksi, koska pyyntiluvat jaettiin seuroille hyvin pitkään ensisijaisesti metsästysmaan pinta-alan mukaan. Kokonaan tästä tuskin päästään eroon tulevan hirvikannan hoitosuunnitelmankaan aikana. Eli pyyntiluvallisessa metsästyksessä hirvikannan epätasainen jakaantuminen ei juuri korjaantuisi.

    mehänpoika 25.10.2013, 17:58

    MJO:lle
    Kuka milloinkin oli päättämässä hirviporukoihin pääsystä. Ilmeisesti kaikki metsästyseuraan päässeet pääsivät halutessaan hirviporukkaan. Silloin ilmeisesti rajoitettiin kokouksissa metsästysseuraan pääsemistä.

    Erikseen kaikilta maanomistajilta ei ilmeisesti kyselty, eli ehdot asettvati metsästäjät, heitä enemmälti erittelemättä. Tämä kaikki pitäisi olla vanhempien metsästäjien tiedossa.

    mehänpoika 25.10.2013, 11:58

    Metsuri motokuski:
    ””Ukkoutumisen syynä ei ole nykyinen metsästys tapa.””

    ””Homma johtuu siitä, että nykyisin ei haluta sitoutua koko syksyksi hirvijahtiin. Niistä ei saada sitä hyötyä irti jota sitoutuminen ja jahtiin upotettava raha vaatii.””

    – Voit olla oikeassakin kun ajatellaan tämänhetkistä tilannetta osassa hirviporukoita. Monessa hirviporukassa kuitenkin herättiin nuoremman porukan mukaanottoon liian myöhään. Ehkä sopivien ehdokkaiden harrastukset olivat ehtineet löytyä jo muualta.

    Ainakin 1970-luvulla hirviporukoihin pääsy oli vaikeaa. Haluttiin runsaat kaatoluvat käyttää entisten hirvestäjien kesken. Käytännössä se tarkoitti sitä, että ei haluttu lisää jäseniä lihanjaolle.

    Kun pyyntiluvilla sidottu hirvenmetsästys sai hirvien tuoton korkealle ja pyyntilupien määrät lisääntymään, oli se perussyy hirviporukoihin pääsyn vaikeutumiseen. Se puolestaan vuosikymmenien aikana aiheutti hirvestäjien keski-iän kohoamisen kohtuuttoman korkealle.

    Myöhemmin tilannetta on vaikea kokonaan korjata. Siksipä pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästystä on vaikeaa toteuttaa tulevaisuudessa, jos hirvikannat on tarkoitus pitää vahinkonäkökohdat huomioiden riittävän alhaisella tasolla.

    mehänpoika 25.10.2013, 07:57

    MJO:lle:
    Olen kirjoittanut hirvihommista pelkästään oman tuntoni mukaan. Mitään ”tuubaa” en ole ajatellut. Mitä se tarkoittanee?

    Palautan vielä mieleesi VTV:n hirvitarkastuksessa 100/2005 olevan päätelmän: Hirvi on valtiontalouden kannalta lähinnä rasite (Jotenkin tähän tapaan). Hirvistä koituvat yhteiskuntataloudelliset kustannukset ovat hirvikannan koosta riippuen 130 – 175 miljoonaa euroa. Tästä en lähtisi miinustamaan hirvenlihan ja hirvestyksen laskennallisia virkistysarvoja, koska niille en löydä perusteita.

    Kuulin eilen uutisen pelastushelikoptereista, joiden kuluihin valtiolta ei löydy rahoitusta. Viime vuonna niille hälytyksiä oli 15 000. Koptereita oli kuudessa paikassa. Kustannukset olivat 27 miljoonaa euroa. Nyt kustannuksia tarjotaan kuntien maksettavaksi. Ehkä lisäksi oli käytössä lahjoitusrahaa!?

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 1,383)
1 2 3 … 85 86 87 … 137 138 139