Etusivu › Keskustelut › mehänpoika › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 801 - 810 (kaikkiaan 1,383)
1 2 3 … 80 81 82 … 137 138 139
  • mehänpoika 16.2.2014, 15:04

    Vielä valtioneuvoston metsäpoliittisen selonteon sivulle 41 kirjoitetusta tekstistä:
    Otsikko: Turvaamme metsäluonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelut sekä metsien ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden.
    Otsikon alla lukee edelleen mm: ””Selonteon tavoitteiden jäädessä toteutumatta””—-
    ””Samalla menettäisiin mahdollisuus uusiin luontomatkailun tuomiin työpaikkoihin, jotka tukevat erityisesti maaseutuyhteisöjen elivoimaisuutta.””

    – Kyllä mielestäni on perusteellisesti aivopesty lukuisten laajojen tutkimusten ja selvitysten voimalla suuri metsäpoliittisen selonteon valmisteluun osallistunut jäsenistö. Tuskin yksikään jäsen on pystynyt syventymään satoja sivuja käsittäviin selvityksiin. On suoranainen ihme, että kaikkiin tutkimushakkeisiin on MMM:n rahoitus riittänyt. Tosin hankkeita oli porrastettu useammalle vuodelle ja rahoitusta jaettu myös muille kuin omille tutkimuslaitoksille tai järjestöille.

    – Kaikki tällainen vaiva vain siitä johtuen, että pitää Eduskunta saada hyväksymään sellainen metsäpoliittinen selonteko, johon tukeutuen saadaan hirvikantaa säädellä metsästysmatkailun tarpeiden mukaiseksi. Alkuperäisenä perusteluna oli esitetty, että mukamas metsänomistajin arvot ovat muuttuneet enemmän metsän muita arvoja arvostaviksi. Mielestäni ministeriön tulisi pitää kiinni siitä huolimatta ensisijaisesti yhteiskunnan eduista.

    Esim. hirvikolareiden ja muiden hirvivahinkojen määrän korreloituminen hirvien määrän kanssa pyritään sivuuttamaan olan kohautuksella.

    mehänpoika 16.2.2014, 09:18

    Suorittava porras:
    ””ET!””
    – Kerro nyt kaikille palstalaisille mitä SINÄ pidät ”hirviporukoiden ukkoutumise”n syynä ja missä mainitsemasi ”sylttytehdas” on!

    mehänpoika 16.2.2014, 09:01

    Suorittava porras:
    ””Mehänpoika saisi joutessaan miettiä vastauksia siihen,””— ””miksi seurat alkavat potea toimihenkilöpulaa ja yleistä veren vähyyttä?””

    – Jo eräässä aiemmassa ketjussa yritin perustella sitä, miten jo pitkään käytössä ollut pyyntilupiin perustuva hirvenmetsästys on aiheuttanut lähes pari sukupolvea jatkuessaan hirviporukoiden ”ukkoutumista”. Pitkään aikaan ei hirvestykseen halukkaita nuoria metsästäjiä päästetty hirviporukkaan, ellei heillä ollut metsästysmaata vuokrattavaksi seuralle tai riittävästi rahaa jäsenmaksuksi arvokkaista metsästysseuran nykyisin useinmiten kiinteistöverosta vapaista omaisuuksista. Tämä on silti hyvin pieni ongelma monista muistapyyntilupien kielteisistä vaikutuksista.

    – Vanhemman hirvestäjän ase alkaa monesti vähän vapista ja näkökykykin iän mukana voi heiketä. Ei paperityötkään vanhana enemmäti kiinnosta. Enemmän ne varmasti rasittavat kuin atk:n hallitsevia nuoria. Ehkä nuoremmat eivät halua alistua vanhemman polven hirvilaskentojen suhmurointiin, joten toimihenkilöpula voi joskus olla tuloksena.

    mehänpoika 15.2.2014, 21:23

    MOJ: ””Mehänpoika ajattelee, että hirvikanta alkaisi laskemaan ko. verolla:””

    – Lähinnä ajattelin, että ryhdyttäisiin tosissaan ajattelemaan, miten epäoikeudenmukaiseksi metsänomistajia ja autoilijoita kohtaan pyyntiluvilla rajoitettu hirvenmetsästys on kehitelty. Hirvikannan alentamisvaatimuksiin vastataan epäsuorasti uhkailemalla.

    – MOJ ajattelee ja kirjoittaa juuri niin, kuin hirvipolitiikan eläkkeellä nyt olevat pääarkkitehdit toivovat kaikkien hirvimiesten selittelevän, kun joku esittää hirvenlihasaalista tai hirvestyksen virkistysarvoa pantavaksi verolle hirvistä koituvien suurien yhteiskunnallisten kustannusten vuoksi. Pannaan aseet naftaliiniin…

    Vastaushan tästä sohaisusta oli jo etukäteen hyvin monen tiedossa.

    mehänpoika 15.2.2014, 18:15

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on laskelmoinut runsaiden hirvisaaliiden hyödyt metsästäjille. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) hirvitarkastuksessaan 100/2005 ilmoittaa hirven yhteiskuntataloudellisiksi hyödyiksi 30-120 miljoonaa euroa/vuosi, mikä perustuu RKTL:n laskelmiin.

    Hirvistä koituviin yhteiskunnallisiksi menetyksiksi VTV ilmoittaa 130-175 milj. euroa, mikä koostuisi pääosin maanteiden hirvikolareiden aiheuttamista kustannuksista. Metsätaloudelle menetyksiä koituu hirvistä RKTL:n laskelman mukaan noin 15 milj. euroa/v.

    Jostain kumman syystä näitä lukuja ei verottaja ole enemmälti verotuskaavailuissaan huomioinut. Hirvien aiheuttama metsätaimikkotuho luokitellaan luonnontuhoksi, joten alueelle ei tarvitse tuhon jälkeen tehdä mitään. Se alentaa suurilla alueilla puun tuotoksia ja siten tulevaisuudessa valtion verotuloja. Pinta-alaverotuksen aikaan alueelle sai määräaikaisen verovapauden. Miten verottaja sallii tämänlaisen toiminnan ja hirvestäjien ”vapaamatkustamisen”?

    Hirvenmetsästyksen lihasaalis on käytännössä metsästäjille verosta vapaata, vaikka he ilmoittavat vuotuisen kaadettujen hirvien liha-arvoksi 50-60 miljoonaa euroa. Virkistysarvoksi he laskevat lähes samaa suuruusluokkaa olevan arvon. Miten molemmat arvot ovat jätetty verottamatta, vaikka hirvistä koituu mittavat yhteiskuntataloudelliset tappiot joka vuos?.

    Eiköhän pitäisi asettaa kaikki tulo samalle lähtöviivalle? Onhan huviverokin eräs verotusmuoto. Olisiko tarpeen laajentaa veropohjaa hirviveron suuntaan, jonka maksumiehinä voisivat toimia hirvien pyyntilupiin perustuvan säätelyjärjestelmän luoneet eläkeläiset?

    mehänpoika 14.2.2014, 18:58

    Nimimerkki ”puun takaa” on varmaan oikeassa, että syyllisiä Suomen huonoon taloustilanteeseen löytyy muutamasta kovaa kuukausipalkkaa nauttivasta ympäristöministeriön virkamiehestä tai vihreiden poliitikosta. Heidän typerien toimiensa vuoksi tällaista selontekoa ehkä juuri nyt tarvitaan.

    Metsälain 26§:ään sisältyvä Kansallinen metsäohjelma on metsäpolitiikan, ja siten myös valtioneuvoston metsäpoliittisen selonteon 2050 perustana. Se selviää ko. selonteon sivulta 2 (sisältö) ja sivulta 16.

    Kansallisen metsäohjelman 2015 laatimiseen oli osallistunut ainakin 5 ympäristöministeriön virkamiestä (Metsäohjelman tarkistuksen valmisteluun osallistuneet), joten selonteko 2050 metsäkiistoista tuskin tarkoittaa Lapin metsäkiistan tapaisia seurauksia, jos ko. selonteon tavoitteet jäisivät toteutumatta. Selonteon sivulla 41 lukee edelleen:
    ””Seuraukset olisivat huonoja Suomen kansainväliselle maineelle, mikä on edellytys luontomatkailun tulevan kasvun hyödyntämiselle mutta tärkeätä myös perinteisten tuotteiden markkinoilla.””

    – Aivan selvästi ”metsäkiistojen” mahdollisuus tarkoittaa tässä selonteossa muuta kuin ”perinteisiä tuotteita”, eli ennakoitua luontomatkailun kasvua. Mistähän sellainen kuviteltu lisäkasvu voisi muusta tulla kuin ulkomailta houkutelluista metsästäjistä?

    mehänpoika 14.2.2014, 12:35

    Mahdollisia ”metsäkiistoja” ei Valtioneuvoston metsäpoliittisessa selonteko 2050:ssä kerrota.

    Sivun 41 sanomat ovat kirjoitetut selonteon ”5 Vaikutusarviointi”-otsikon ja väliotsikon ”Turvaamme metsäluonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelut, sekä metsien ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden” alle. Epäilen edelleen, että sanaa, HIRVI, ei selontekoon saanut jostain syystä kirjoittaa.

    mehänpoika 14.2.2014, 09:17

    Valtioneuvoston metsäpoliittisen selonteon 2050 vivun 41 kommentointia: seuraava virke…

    ””Metsien hyödyntämiselle oleellinen metsien hoidon ja käytön hyväksyttävyys kärsii, joka voi johtaa metsäkiistoihin.””

    – Olisi hyvä tietää, mitä selonteon laatijat tällä tarkoittavat? Ilmeisesti tämäkin lause kulminoituu ulkomaalaisten metsästäjien hirvisafareihin ja niiden vaatimiin takuusaaliisiin. Se tarkoittaisi nykyistä korkeampia hirvikantoja.

    – Pelättävissä olevista ”metsäkiistoista” yksi kommentti: Vain liian tiheänä pidetty hirvikanta on aiheuttanut ja aiheuttaa tulevaisuudessakin kovasti kitkaa metsänhoidossa. Muuta sovittamatonta ei niin voimakkaasti tule mieleen.

    – Ehkä metsänomistajien luvatta tapahtunut karhu- ja susikannan kasvattaminen tulee seuraavana. Pienpetojen hävitys myös närästää. Nämä tuskin vielä johtavat suurempiin kiistoihin.

    – Hirvestäjät ovat kasvatelleet valtavaksi paisunutta hirvikantaansa harrastukseensa vuoraamilla mailla. Heidän pitäisi tyytyä vähempään ettei metsien hoidon ja käytön hyväksyttävyys hirvikarjan laiduntamisesta kärsisi liikaa.

    mehänpoika 13.2.2014, 21:11

    Kommentointia elonteon 2050 sivulle 41 kirjoitetusta:
    ””Selonteon tavoitteiden jäädessä toteutumatta edellytykset metsien monimuotoisuuden turvaamiselle heikkenevät.””

    – Pyyntiluvilla säädelty hirvikanta koivun- ja männyntaimikoita syömällä aiheuttaa metsiemme kuusettumista ja siitä johtuvaa metsäluonnon yksipuolistumista ja köyhtymistä, eli metsien monimuotoisuus kärsii. Samalla hirvienkin tulevaisuuden talviravintovarat niukkenevat ainakin Etelä-Suomen metsissä. Tältä osin selonteko on mielestäni selvää valehtelua.

    – Tavoitteiden saavuttamisen esteenä tuntuu olevan yksin ulkomaisen metsästysturismin vaatiman vielä nykyistäkin tiheämmän hirvikannan hyväksyminen takuusaaliiden varmistamiseksi. Se voi kylläkin kaatua maatieliikenteen hirvikolareissa tuottamuksellisuuteen. Jäisihän vielä kaikki muut metsien virkistyskäyttömuodot, jotka eivät olisi niin pahasti ristiriidassa hyvälaatuisen puuraaka-aineen tuotannon ja tuotantokustannusten kanssa.

    mehänpoika 13.2.2014, 06:57

    ”hiiri kissalle räätälinä”: Ei tästä metsälakia tullutkaan! Tuli ”Laki metsälain muuttamisesta”, 1085/2013. Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013.

    Laki 1085/2013 ei suoraan ota kantaa hirvipolitiikkaan. Nykykäytännön hiljainen hyväksyminen sisältyy lain 26§:ään, Kansallinen ja alueellinen metsäohjelma:
    ””Maa- ja metsätalousministeriö laatii kansallisen metsäohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden, metsäalaa edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Ohjelman päämääränä on lisätä metsien monipuolista käyttöä ja niistä kertyvää hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ministeriö seuraa ohjelman toteuttamista ja tarkistaa ohjelmaa tarvittaessa.
    Metsäkeskus laatii toiminta-alueelleen alueellisen metsäohjelman ja seuraa sen toteutumista. —– ””

    – Lain 1085/2013 26§:n Kansallinen metsäohjelma on Suomen metsäpolitiikan perusta. Siitä selostus löytyy Valtioneuvoston metsäpoliittisen selonteon 2050 sivulta 16. Ko. sivulla otsikon alla lukee:
    ””Suomen metsäpolitiikan perustana toimii tällä hetkellä Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO 2015), joka hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä joulukuussa 2010. ——
    Yksi ohjelman kantavista ajatuksista on metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. Yhteensovittamista tehdään laajapohjaisessa Kansallisessa metsäneuvostossa ja sen toimielimissä. KMO myös valmisteltiin laajan sidosryhmäyhteistyön pohjalta. Ohjelma on niin ikään sovitettu yhteen eri strategioiden kanssa (kuva 2), esimerkiksi biotalousstrategia, TEM:n vetämä Metsäalan strateginen ohjelma (MSO), energia- ja ilmastopoliittinen srategia, kansallinen biodiversiteettistrategia sekä maaseutu- ja aluepoliittiset strategiat ja ohjelmat. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOa toteutetaan KMO:n rinnalla ja sen toimenpiteet on sisällytetty osaksi KMO:aa.””

    – Ilmeisesti vielä hyväsymättä oleva hirvikannan
    hoitosuunnitelmaesityskin on valmisteluissa sovitettu yhteen eri ohjelmien kanssa.

Esillä 10 vastausta, 801 - 810 (kaikkiaan 1,383)
1 2 3 … 80 81 82 … 137 138 139