Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Olen läheltä seurannut tilannetta, kun pitää lopettaa Metsäliiton jäsenyys. Sitten alkavat vaikeudet. Sain sellaisen käsituksen, että koron laskenta päätyy samalla ja varojen palautuuksessa on ylivoimaisia vaikeuksia, vaikka rahat tarvittaisiin kipeästi.
Liekkö sellainen käytäntö yleistä?
Kirjoitushan käsittelee MMM:n tilaamaa tutkimusta, jonka se on myös rahoittanut. Se lienee ollut keskeisesti vaikuttamassa Kansallinen metsästrategia 2035:n laadinnassa:
Ote:
”Ilmastonmuutos kasvattaa metsätuhoriskiä. Myös kasvavat hirvieläinkannat aiheuttavat metsätuhoja ja vaikuttavat puulajivalintoihin ja metsän käsittelyyn. Metsien hyönteis-, sieni- ja myrskytuhojen esiintymisten todennäköisyys kasvaa, joten varautuminen ja riskien hallinta korostuu.”
– Ilmeisesti luotetaan siihen, että entistä suurempi metsänomistajajoukko liittyy hirviporukkaan hyvää taloudellista hyötyä tavoittelemaan, sekä tekemään hirvieläinkantoja lisääviä päätöksiä. Metsänomistajan pitää ymmärtää tehdä viisaita päätöksiä eri metsänhoitokohteissa.
Lukasin! – Näyttäisi siltä, ettei ole parempi tämä uusi KMS2035 edelliseen verrattuna. Esimerkiksi metsästyksen avulla tavoitteelliseen hirvikantojen tiheinä pitämiseen ei tässäkään strategiassa millään tavalla puututa. Päinvastoin!
Ko. KMS2035:n sivulla 18 on otsikon 2.2.7 Metsänomistus-otsikon yläpuolella teksti: ”Myös kasvavat hirvieläinkannat aiheuttavat metsätuhoja ja vaikuttavat puulajivalintoihin ja metsän käsittelkyyn.” Lause ei tarkoittane yksin valkohäntäpeuroja, vaan odotettavissa on hirvikannan kasvattaminen. – Epäilen metsälehden uutisen hirvien hyödyistä maanomistajille olevan ainakin osaltaan oletuksen takana.
Sivulla 47 otsikon ”Käännetään talouskäytössä olevien metsien monimuotoisuuskehitys elpymisuralle” -alla taulukossa: Lehtipuun määrä, ei koivu (kpl/ha) —— kasvaa talousmetsissä. Sitten otsikon ”Vahvistetaan metsien ilmastokestävyyttä ja hallitaan tuhoriskiä” -otsikon alla taulukossa: Metsätuhot (ha) —– ei kasva.
– Ehkäpä kuusettumisesta aiheutuviin tuhoihin osataan vielä varautua eli riskit hallitaan! Nimittäin sivulla 18 Metsänomistuksen yläpuolella kylläkin tunnustetaan, että ”Metsien hyönteis- ,sieni- ja myrskytuhojen esiintymisten todennäköisyys kasvaa, joten varautuminen ja riskien hallinta korostuu”. – Lohdullista!
– Ehkä varautuminen olisi pitänyt tehdä paljon aiemmin. Samalla olisi varmistunut metsien hyvä kasvu, talousmetsien monimuotoisuuden paraneminen ja hyvä hiilensidonta. Hirviharrastus on jo pitkään vienyt pohjaa Suomelle tärkeältä elinkeinolta ja vaikeuttaa osaltaan ilmastomuutokseen sopeutumista.
Ihmettelen suuresti MMM:n toimia tutkimustensa suuntaamisessa johtoportaansa suosikkiaiheen, hirvenmetsästyksen hyödyt, tutkimuksiin. Aiemmin aiheesta tehdyillä tutkimuksilla on ministeriön johtoporras toteuttanut 21.02.2019 päivätyn ”Kansallinen metsästrategia 2025 – päivitys” -ohjelmansa, joka mielestäni olisi jo lähtökohdiltaan pikaisen uusimisen tarpeessa.
Esimerkiksi KMS 2025 strategian sivulla 30 otsikon, ”Metsätuhoriskit kasvavat ilmastonmuutoksen seurauksena”, alla on kerrottu ilmastomuutoksen mukanaan tuomista lukuisista riskeistä, mutta mielestäni tärkein toimenpide on jätetty ehkä tarkoituksella lähes pimentoon: ”Kuusettumisen vähentäminen edellyttää hirvikannan vähentämistä”. Siis muita syitä vuonna 2019 ministeriössä nähty.
Tämä nyt julkaistu tutkimus, ”Hyvinvointia riistataloudesta 2022”-tutkimus olisi ehkä tilattu tukemaan ministeriön uutta KMS -päivitystä.
Esitykseni: Nyt olisi tarpeen palauttaa metsätalouden pääpainopisteeksi hyvä ja tuottoisa metsänhoito, mikä varmistaisi mahdollisimman hyvän metsien lisäkasvun ja terveyden. Se mahdollistaisi teollisuuden tarvitsemat raakapuuhakkuut, hyvän hiilensidonnan ja talousmetsien monimuotoisuuden paranemisen.
Sellaiset haaveet, että jokamiehenoikeuteen perustuva metsäluonnon virkistyskäyttö (hirvenmetsästys) olisi nopeasti kasvava ja tuottoisa liiketoiminta-ala Suomessa, pitäisi tosiasioihin tukeutuen unohtaa. Kun MMM:ssä on yli 30 vuotta katsottu läpi sormien etelä-Suomen metsien melko nopeaa kuusettumista. Kuitenkaan sen seuraukset hyvin tiedostaen ei hirvikantaa ole pienennetty, vaan on annettu kuusettumisen jatkua. Nyt vaaditaan päitä vadille.
Entistä metsäsrategiaa ei liikahirvien vuoksi ole pystytty toteuttamaan. Ei riitä, että suositellaan kuusentaimikkoon jättämään sekapuuksi koivua tai mäntyä. Myös jalostettuja rauduskoivun sekä männyn taimikoita on pystyttävä riskivapaasti perustamaan. Ulkomaan puulajeja teollisuus ei tarvitse. Toisekseen, syö hirvet myös tammea ja contortaa.
Tämä keskustelupalsta oli ehkä ohjelmoitu viikonlopuksi niin, että uusia keskusteluaiheita en pysynyt avaamaan.
Otsikoksi olisin kirjoittanut: ”Maanomistajat hyötyvät suurista hirvieläinmääristä”. Oli otsikkona Metsästäjä-lehdessä 1/2023, sivu 48.
Sain kuitenkin etsittyä vanhimman, noin 10 vuotta vanhan hirvi-aiheisen keskustelun, eli kirjoitan kommenttini ko. lehden uutisesta tähän hirvi-aiheeseen ketjuun. Metsästäjälehteen oli otsikon jälkeen kirjoitettu näin:
”Tuore analyysi osoittaa, että vahvat hirvieläinkannat tarkoittavat suurta taloudellista hyötyä maanomistajille.”
Teksti Mikael Wikström, Laura Tuominen ja Jon Brömmer
”Mitä suuremman saalismäärän hirvieläinkannat mahdollistavat, sitä suuremman hyödyn maanomistajat saavat. Kun hirvieläinsaalis kasvaa yhdellä yksiköllä/1000 ha, taloudellinen hyöty kasvaa keskimäärin 60 eurolla 1000 hehtaaria kohden.” —–
”Kertomalla eri alueiden maanomistajien keskimäärin saamat hyödyt ja alueiden maa-pinta-alat (oletus:90 prosenttia on metsästyskäytössä), saadaan maanomistajien taloudelliseksi kokonaishyödyksi noin 92 miljoonaa euroa.” —– jne.
”Puhjautuu kyselyaineistoon
Tulokset perustuvat Taloustutkimuksen kyselyaineistoon, jonka Turun yliopisto on jatkoanalysoinut Suomen riistakeskuksen Hyvinvointia riistataloudesta -prosessin tilauksesta. Raportti kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: metsastajalehti.fi/wp-content/uploads/2022/12/Hirvielainmetsastyksenarvo-maanomistajille_raportti.pdf”
– Tutkimuksen on ilmeisesti rahoittanut MMM, kuuluuhan Suomen riistakeskus ko. ministeriön riistakonserniin.
– Ilmeisesti hirvikannan aiheuttamaa metsiemme kuusettumista ja siitä myöhemmin odotettavissa olevia menetyksiä metsänomistajille ja hiilensidonnalle sekä ilmastomuutokseen sopeutumiselle ei haluta ministeriössä edes tutkia.
En löytänyt Puukin kertomaa mielipidettä tämän ketjun sivuilta vuoden 2014 metsälain vaikutuksista nykyisiin ongelmiin. Ehkä mielipide oli toisessa ketjussa.
Minä en kiireiltäni jouda läheskään kaikkia ketjuja edes aukaisemaan.
Suorittavan ”heikossa metsänhoidossa” lienee mukana hänen tukemansa hirvipolitiikan vaikutus. Inhottaa nuo hänen vetelemänsä hirvenmetsästyksen kaatolupien käytön prosentit. Mielestäni ne ovat kokonaan eri asia kuin nykyisen hirvikannan menetykset metsissä ja liikenteessä.
”Metsäasianmtuntija” suorittava portaalle ja muillekkin palstalaisille sanoisin mielipiteenäni, että huonoiksi ensiharvennuskohteiksi (hoitamattomat puskat) suorittavan kutsumat ensiharvennukseen tarjotut kohteet voivat olla vuonna 2014 voimaan tulleen uusitun metsälain säädösten aikaansaannoksia.
Sen jälkeen mahdollistui tilanne, jossa metsänomistajan ei tarvitse tehdä avuhakkuun jälkeen välttämättä mitään toimenpiteitä metsän uudistamiseksi. Silti metsälain vaatimukset voivat täyttyä. Myöskään metsän perustamisilmoitusta ei metsänomistajan enää tarvinnut tehdä.
Lauri Miettinen 1.11.2021 uudistetusta metsälaista:
”Metsänomistajille annettiin enemmän valtaa ja vastuuta ja se oli myös allekirjoitettu lain perusteluissa. Metsänomistajilla on monia tavoitteita. Jotkut pitävät virkistyskäyttöä ja monimuotoisuuden edistämistä tärkeämpänä kuin taloudellista tulosta, sanoo metsäneuvos Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriösta.”
– Mielestäni MMM:n ylin johto itse on ollut se taho, joka pitää virkistyskäytön verhoon piilotettua hirvenmetsästyksen ”edistämistä” metsän taloudellista tulosta tärkeänmpänä. Epäilen, ettei suinkaan metsäneuvos Marja Kokkonen. Vain häviävän pieni osa metsänomistajista noin ajatteli, tai ajattelee tällä hetkellä. Pantiin naispuoliselle metsäneuvokselle sanat suuhun. Nyt metsäkeskus pantiin sijaiskärsijäksi ja inventoimaan ”hatelikkojen” ensiharvennusten laatu. Näissä kohteissa tulos voi olla huono tekikö sen sitten pienmetsäkone tai järeä moto.
Kenelle Gla esitti kysymyksen? Minä en sitä ymmärrä! Oli vaikea.
Ehkä kuusta ei pidä enää istutella enemmälti. Ehkä lähes kaikki kuusen taimikot olisi pitänyt perustaa koivulle tai männylle, jos ei olisi tarvinnut pelätä hirvien aiheuttamia vahinkoja. Vasta kolmantena vaihtoehtona olisi ollut kuusi.
Muistaakseni eräs metsätohtori pohjois-Savon puiolesta, oliko Hynönen, jo 1990-luvun loppupuolella uutisoi hyvin näyttävästi ja oli huolissaan kuusen istutusten nopeasta lisääntymisestä pohjois-Savossa. Sitä ennen oli ollut voimakas buumi vanhojen kuusikoiden uudistamiseksi männylle. Ehkä hirvet aiheuttivat muutoksen. Silloin pidettiin pahana asiana jos kuusikko oli uudistettu uudelleen kuusikoksi. Kasvu taantuu ja tulee tappioita myös metsänomistajalle.
MTK:lta MMM pyytää aina lausunnon omissa strategioissaan. Esim. hirviasiaa MTK ei ole saanut kohdalleen. Metsänhoitosuosituksia ei uudistettavan puulajin osalta pysty joka paikassa vieläkään toteuttamaan. Ohjeissa suositellaan kyllä esim. kuusentaimikkoon jätettäväksi luontaista rauduskoivua sekapuustoksi, mutta kun kasvurytmi nuorella koivulla on nopeampi, niin monesti koivuista on myöhemmin, ennen ensiharvennusta, enemmän haittaa kuin hyötyä.
Palstalaisten kannattaa hakea Kansallinen metsästrategia 2025 – päivitys – Valto, ja avata klikkaamalla tiedosto : MMM_7_2019_Metsästrategia.pdf ja lukea sivulla 30 olevan otsikon alapuolisen tekstin.
””Metsätuhoriskit kasvavat ilmastomuutoksen seurauksena”” k
”Koska kuusen arvioidaan kestävän muita puulajeja huonommin ilmastomuutoksen aiheuttamia lisääntyviä myrskyjä ja kuivuuskausia, tulee metsien käsittelyssä pyrkiä nykyistä enemmän sekametsien muodostyamiseen ja puulajisuhteiltaan monipuoliseen metsäkuvaan. Kuusettumisen vähentäminen edellyttää hirvikannan vähentämistä.”
– Mielestäni näin huomaamattomasti julkaistu teksti MMM:n ohjauksessa tehdyssä metsästrategiassa ei poista ministeriötä vastuusta jo vuosikymmeniä jatkuneesta kuusettumisesta.
Muutos on tarpeen nyt tehdä ennakoivasti, sillä puulajisuhteisiin se ehtii vaikuttamaan kymmenien vuosien kuluttua, eli lähes saman ajan minä kuusettuminenkin on tapahtunut.