Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Norjalaistutkimus: ”Hirvet ahmivat metsien hiilinielua…”
”23.3 Tilaajalle: Tuoreen tutkimuksen mukaan hirvet voivat vaikuttaa ilmastomuutokseen yllättävän paljon.”
– Metsien hyvä kasvu ylläpitää hiilinielua ja mahdollistaa myös hyvän tuoton. Ehkä Suomessakin on tehty vastaavia tutkimuksia, mutta MMM ei anna niitä julkaista. Valta siellä on hirvimiehillä, ylijohtajilla.
Kun hirvimiesten ”tarinoita” lukee, niin kuusettuminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen jatkuu. Odotettavissa on ehkä jo tämän kuusisukupolven aikana laajoja metsätuhoja ilmaston edelleen lämmitessä. Seurauksena metsien kasvun hiipuminen edeleen sekä hiilinielujen heikkeneminen. Mahdollisia olisivat myös laajat pystyynkuolemassa olevien kuusikoiden dumppaushakkuut.
Suorittavalle sanon, että höpö, höpö!
Hirvikanta saataisiin tarvittaessa pienemmäksi vaikka helikoptereista ampumalla. Ensin päitäisi katsoa mitä tapahtuisi pyyntilupien vapauttamisella.
Valtiovallan olisi pitänyt jo ennakolta rajoittaa hirvikanta sellaiseksi, että metsien kuusettuminen ei olisi päässyt tapahtumaan. Nyt se on jo osittain myöhäistä, mutta ”parempi myöhään kun ei milloinkaan”.
Kuusettumisen haitat ovat kaikkien tiedossa, mutta MMM ei tee ongelmalle mitään. Tosin kehoitaa taimikoiden hoidossa jättämään sekapuuksi koivua, lähinnä samanmittaista kuin havupuun taimet.
Nytkin on ohjattu tutkimusvaroja hirvien vasatutkimukseen, kun vasat ovat vähentyneet. On huolensa kullakin! Pitäisi entistä näyttävämmin julkaista tutkimustietoa kuusettumisen vaikutuksesta metsätalouteen ja puuta käyttävään teollisuuteen tulevaisuudessa.
MMM:ssä näyttää olevan sellainen henki kuin suorittava porras viesteissään kaavailee. Siis pidetään hirvikanta jatkuvasti ”kipurajalla” vuosi kerrallaan, niin oma valta siinä lisääntyy.
”syyllinen hirvien tuhoihin löytyy peilistä”.
Ei metsänomistaja-hirvenmetsästäjä voi muuhun vaikuttaa kuin vuotuisten kaatolupien käyttöasteeseen omalla panoksellaan. Talvelle jäävän hirvikannan kokoon hirvieläinten vähentämiseksi on nykyisillä säädöksillä hyvin vaikea vaikuttaa. Nämäkin kirjoittelut ovat vain pelkkää ajanvietettä tai verenpaineen nostattelua.
Esko Ahon hallitus aikoinaan löi lukkoon nykyisen metsästyslain ehkä melkein viimeisinä tekosinaan. Se oli kirjattu jopa hallitusohjelmaan. Siinä ei ollut mainintaa esim. hirvieläinten talvelle jäävästä määrästä. Oli jotain siihen suuntaan, että riistasta ei saa muodostua kenellekkään kohtuutonta haittaa. Esim. hirvilaumojen aiheuttamasta metsäkuvan muuoksesta kuusettumisineen ei silloin vielä ymmärretty mitään.
Ehkä nyt olisi tarpeen lähteä liikkeelle metsästyslain saattamiseksi ajan tasalle. Toimii se nytkin hyvin, mutta toimii yksinomaan yksipuolisesti ajattelevien hirvestäjien kyseenalaiseksi eduksi. Kyllä minun kanssa eri mieltä olevien hirvestäjien olisi katsottava nyt häpeillen peiliin. Juuri he voisivat nyt tehdä palveluksen itselleen ja jälkikasvulleen, myös hirvieläimille.
”mehtäukolle”: Ei hirvimiehen puolelta ole mitään aihetta valittaa suurta työmäärää syksyisen ”hirvisavotan” johdosta. Juuri hirvimiehet muodostavat metsästäjien organisaation mikä on nykyisen hirvipolitiikan muokanneet mieleisekseen eli kovaa työtä vaativaksi.
Hirvenmetsästyksellä ei pysty vaikuttamaan hirvipolitiikkaan. Sillä pyritään vuosittain pitämään nykyinen runsas hirvikanta edelleen ”metsästettävänä” eli runsaana. Siis ongelmana on liian runsaana pidetty hirvieläinten määrä, ei metsästyksen toteutus. Metsästyksellä ei käytännössä ole vaikutusta hirvien määrään, mutta hirvipolitiikalla olisi.
”Talkoot hirvikannan vähentämiseksi” muodostuisivat tulevaisuudessa helpommaksi, jos kaikki hirvimiehet ryhtyisivät heti vaatimaan MMM:n hirviasioista vastaavia muuttamaan hirvipolitiikkaa harvemman hirvitiheyden suuntaan. Esimerkiksi 10000-20000 hirven talvikanta voisi ensin olla tavoitteena.
Varmasti jahtitalkoot muodostuisivat helpommiksi. Syksyiset hirvipeijaiset ja jahdinaikaiset makkaranpaistot nuotiolla säilyisivät ohjelmassa, ilman jokaista viikonloppua koskevia raskaita hirven ruhojen raahaamisia.
On käsittömän taulapäistä ajattelua, että metsiämme kuusikoiksi ohjaavaa hirvipolitiikkaa voidaan harjoittaa vain silmät ummistaen, ja syyttää metsänomistajia kuusentaimien istuttamisesta. Siitä voi tulla suuri lasku maksettavaksi myös hirvimiesten jälkeläisille.
Samanlaista hirviporukoiden käyttäytyminen on kokemuksieni mukaan ollut 50 vuotta ja edelleen. Esimerkiksi kun eräs hirviporukan jäsen kyseli erään tilan omistajan nimeä, niin saatuaan tietää tokaisi: ”sehän on meidän hirviporukan maita”. Tarkkaan ottaen metsästysvuorasopimus on eri asia kuin maan omistaminen.
Edellä olevassa edellisellä sivulla kirjoittava ”hirvimies” kirjoituksessaan sekoitti tämän asian (edellisen sivun viimeinen viesti).
Minä en oli vuokrannut muuta kuin metsästysoikeuden. Tosin hirviporukka käyttäytyy niin kuin olisin vuokrannut maan ja kaiken siihen liittyvän. Tarkoitan isännyyttä, polttpuita, teitä ym.
Myös hirvenmetsästyksestä tulisi ekologisesti oikea tapa hankkia ravintoa, jos hirvieläinten metsästys vapautettaisiin kaikista metsästystä koskevieta rajoitteista. Ehkä tämän jälkeen vuosikymmenessä monenlaiset hirvistä koituvat haitat poistuisivat.
Ihmettelen suuresti, kun MMM ei ole julkaissut Lukelle mahdollisesti ohjelmoituja tutkimuksiaan syistä metsiemme kuusettumiseen, sen aiheuttamista muutoksista metsiemme monimuotoisuuteen, tuhojen kestävyyteen, lisäkasvuun, hiilensidontaan, sekä ilmastomuutokseen sopetumiseen nyt ja tulevaisuudessa?
Onko MMM ollut oikealla asialla tilatessaan ko. tutkimuksen, jota yksi ja toinen on edellä koittanut mollata?
Aikataulut voi muuttua yllättäen ja säännöt on luettu kymmeniä vuosia sitten ja unohdettu tai hävinneet. Vanhoille jäsenyyksille pitäisi olla erivapauksia.