Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Tänään opetushallituksessa ihmeteltiin uutista peruskoulussa laser-aseella annetusta ampumakoulutuksesta. Sieltä ehtona oli, että toiminta pitää olla koulun opintosuunnitelmassa. Ohjelmassa oli ampumisharjoitusten ohjaajana riistanhoitoyhdistyksen edustaja. Ohjelmassa ammuttiin hirven kuvaan.
Toiminnan ihmettelijöille riistamies kertoi, että metsästysharrastus on laillista toimintaa ja ampumisharjoitus on tarpeellista. Kuitenkin nykyisestä hirvenmetsästyksen laillisuudesta voi olla perustellusti eri mieltä.
Tilastojen mukaan hirvikanta on jo pitkään ohjannut metsien uudistamista kuuselle, sillä hirvi käyttää talviravintonaan pääasiallisesti männyn havua, jos sitä on saatavilla. Koivu maittaa enemmän kesällä lehtipuun aikaan. Ilmaston edelleen lämmitessä mänty ja koivu säilyisivät kuitenkin kuusta paremmin terveinä, ja olisivat siten varmempia tuottamaan runkopuuta ja sitomaan ilmakehän hiiltä.
Laillisuudesta voidaan keskustella myös hirvikolaritilastoja seuraten. Niitä sattuu vuosittain tuhansia, joissa loukkaantuu satoja ja menehtyykin useita. Ulkomailta ostettujen autojen menetykset jokainen autoilija maksaa itse vakuutusmaksuja maksaessaan.
Metsästyslaki 615/1993, 3 luku, 20§, yleiset vaatimukset mukaan metsästystä on harjoitettava siten, että luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta. Liian runsaana pidetty hirvikanta vahingoittaa luontoa. Ainakin metsiä uudistettaessa hirvituhojen pelko ohjaa metsien perustamista liikaa kuuselle, mikä voi jo lähitulevaisuudessa johtaa lisääntyviin metsätuhoihin.
3 luku, 20§ loppulause: metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ihmisille tai toisen omaisuudelle. Nykyisellään metsästys aiheuttaa meillä sekä vaaraa että vahinkoa metsissämme että maanteillämme. Soveltunee opetushallituksen ihmettelijöille koululaisten ampumakoulutuksesta, jonka tarkoituksena on lähinnä lisätä hirvikantoja.
Tänään sanomalehti Karjalaisessa Maa ja metsä-sivuilla oli uutisoitu: ”Metsänkasvatusta hunnilauman armoilla”, ja lehti jatkaa: ”Hirvien aiheuttamat metsätuhot tyrmistyttävät Pohjois-Karjalan metsänomistajia.”
Vuonna 2018 Metsäkeskuksesta eläköitynyt metsänhoitaja Kyösti Hassinen purkaa uutisessa tuntojaan pienehkön yhteismetsänsä kohteilla tähän tapaan:
”Yhteismetsän alue soveltuisi karun maaperänsä puolesta parhaiten mäntyvaltaisten metsien kasvatukseen, mutta hirvien takia metsät ovat vähitellen kuusettumassa. Huonosti kasvupaikalle soveltuva puulaji merkitsee metsänomistajalle kasvun heikkenemistä ja tulojen vähentymistä. Kuusen pakkovalinnalla ja hirvituhoilla on myös laajempia seurauksia.
– Nykyisin mediassa ollaan päivittäin huolissaan metsien hiilinielujen riittävyydestä. Toisena siana on luontokato ja kolmantena metsätuhot. Hassinen pohjustaa.
Hän huomauttaa, että Suomessa on hirvieläinten eriasteisesti vahingoittamia taimikoita noin puolen miljoonan hehtaarin verran. Tämä heikentää väistämättä metsien kasvua ja hiilinieluja sekä kaventaa erityisesti lehtipuiden monimuotoisuutta.
– Luken tutkijoille voisin vinkata aiheeksi, että mikä on hirvieläinten hiilisorkanjälki. Voimassa olevassa hirvikannan hoitosuunnitelmassakaan ei ole mitään hirvien vaikutuksesta hiilinieluihin.
Yhteismetsä uudistaa metsiä pääosin istuttamalla kuusta, kylvämällä mäntyä ja hyödyntämällä myös luontaista taimiainesta.
– Käytännössä tahtoo käydä niin, että hirvet syövät lehtipuut ja pilaavat suurimman osan männyistä. Hassinen sanoo.”
Kannattaa lukea koko kirjoitus, erityisesti ”Metsien kuusettumisen tuomat riskit ovat hyvin nähtävissä Keski-Euroopassa.” (Hassinen on hirvenmetsästäjä ja nyt eläkeläisenä puuntuottaja)
”Pitää kyetä lisäämään hiilinieluja”.
Tämä ei mielestäni riitä. Pitää myös kyetä huolehtimaan, että hiilinielut eivät muuttuisi meillä päästölähteiksi.
Meillä jo pitkään tapahtunut metsien kuusettuminen uhkaa ilmaston edelleen lämmitessä muuttaa kuusikoita päästölähteiksi.
Kuusikoita nimittäin uhkaavat lähivuosikymmenien aikana monenlaiset luonnontuhot, joilta mänty- ja koivumetsät voisivat kuusikoita paremmin välttyä. Siihen ei auta muu kuin metsien uudistamisen osalta männyn ja koivun osuuden lisääminen kuusen kustannuksella. Tähän ainoa ratkaisu olisi pikainen hirvikannan puolittaminen, aluksi.
Suorittavalle: Hirvien kanssa ”sopeutumista” edesauttaisi metsästyksen kohdistaminen naaraisiin ja vasoihin metsästäjien ”ukkoutumista” odotellessa. Mitä varten metsästäjät aivan itse ovat keksineet heidän mielestään ”oikean uros-naaras-vasa-suhteen”, ja siihen pyrkimisen.
Kun metsästäjät uhanalaistuu, pitäisi kiireellä ”sopeuttaa” hirvikannan rakennetta. Se olisi metsästäjiltä jälkiviisas teko myös monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta katsottuna. Samasta ilmastosta nauttivat myös hirvenmetsästäjien jälkeläiset.
Siellä oltiin jo passissa!
Nykyiset ”hirvikannan vakiinnuttajat” ovat sitä mieltä, että juuri he tekevät mittaamattoman arvokasta työtä metsästämällä hirviä. Ilmaisella työllään he mukamas mahdollistavat liikenteen ja metsänhoidon toimimisen mahdollisimman vähäisin vahingoin. Mm hirvikolarit MMM:ssä katsotaan autoilijan itsensä aiheuttamaksi. Myös metsiemme kuusettuminen katsotaan metsänomistajan itsensä aiheuttamaksi.
.Kaikesta tästä ”ilmaisesta yhteiskunnalle koituvasta palvelutyöstä”, minkä nimissä yhteiskunta pystyy vielä toimimaan, voi olla myös metsien monimuotoisuudelle ja hiilensidonnalle arvaamattoman suuria haitallisia vaikutuksia. Meillä tällaisia tutkimuksia ei ole julkistettu, mutta tutkijoiden mielipiteitä kylläkin. Kuitenkin Norjassa on julkaistu aiheesta tutkimus. MT Metsä tilaajilleen uutisoi: ”Norjalaistutkimus: Hirvet ahmivat metsien hiilinieluja”. Sen mukaan hirvet vaikuttavat ilmastonmuutokseen yllättävän paljon.
Siis yhteisen edun nimissä pitäisi ruveta keskustelemaan nykyisten kansallispuistjemme ottamista talouskäyttään.
Taalaksen tarinoista voi jollekkin tulla sellainen kuva, että metsien talouskäyttö olisi nykytilanteessa parasta metsien suojelua. Metsien lisäkasvu ja hiilensidonta paranesivat. Ainakin avohakatuilla aloilla lisääntyisi myös metsien monimuotoisuus.