Hirvien vuoksi kuusettumista etenee nopeammin, mitä uudistamisen tilastot kertovat:

– avohakkuualueet istutetaan lähes kaikki kuuselle.

– männylle tai koivulle istetetuista alueista tulee hyvin monesti hyvin harvoja ja vikaisia metsiä, tai ne taimettuvat hitaasti kuuselle luontaisesti tai niitä joudutaan täydennetään kuusen taimilla.

– männylle tai rauduskoivulle luontaisesti tai kylväen uudistetut uudistusalat ovat olleet jo pitkään kuusettumisen vuoksi entistä suuremman hirvisyönnösten kohteena. Mäntytaimikot ovat hirvien pääasiallisia talvilaitumia ja niitä on aikaisempia vuosikymmeniä vähemmän. Silti hirvien talvikantaa ei ole leikattu, vaikka ruokaa on selvästi vähemmän. Näitäkin alueita joudutaan hirvisyönnösten jälkeen täydentämään kuusella, jos kuusta ei ole tullut täytöksi luontaisesti.

– kuusimetsien pinta-ala kasvaa entiseen tapaan koivikoiden ja männiköiden alikasvoksista ylispuuhakkuiden jälkeen.

Nykymenolla Suomen metsiin tulevaisuudessa eksyy kaikki elollinen maiseman yksitoikkoisuuden vuoksi. Sinne eksyvät hirvet, hirvikoirat, hirvimiehet, sienenkerääjät ja metsänomistajatkin.Tietysti aukkoja ja taimikoita on nykyiset määrät, mutta kasvatusmetsät ovat vähine sekapuineen synkkiä, ja hirvien ravinto siellä on todella vähissä.

Sipilän hallitukselle esitys: Nykyinen hirvikanta johtaa kiihtyvään kuusettumiseen, joten talvikanta pitäisi leikata alle 10 000 hirveen.

Kitkentäkoneenkin vaikutus juurikäävän leviämiseen olisi syytä selvittää.

Onneksi tällaisia koneita on Suomen metsissä töissä joku 100 kappaletta ja vain taimikoissa. Tätä tapahtuu kiertoajan kuluessa ehkä alle 5 % pinta-alasta männyn ja kuusen taimikoissa. Kesäkautena hirvet tallaavat lähes 150 000 sorkkaeläimen toimesta kuusikoiden juuria taimikosta aina hakkuukypsiin metsiin, joten vertailumahdollisuus puuttuu.

Kesäaikaiset harvennushakkuut ovat kitkentäkoneita paljon suurempi uhka juurikäävän etenemiselle, mutta sekin voi olla pikkutekijä hirvien päivittäisiin juurten tallaamisiin verrattuna.

Hirvikannan pudotus vaikuttaisi vientiin positiivisesti hirvivahinkojen vähenemisen ja metsänhoitotöiden halventumisen kautta. Kun tuotokset paranisivat ja kustannukset olisivat pienemmät, niin vaatimukset kantohintojen kohottamiselle olisivat pienemmät.

Edullinen ja laadukas teollisuuden kaipaama raaka-aine olisivat viennin kilpailukyvylle A ja O. Muutaman vuosikymmenen kuluttua on entistä suurempi pula laadukkaasta mäntytukista ja vanerikoivusta. Kuusiraaka-ainetta haittaa tyvilaho ja kesäaikaiset tuulenkaadot.

Suorittava porras:
”Näillä mennään…ainakin seuraavat kolme vuotta . Koettakaa kestää.” (sivu 1, viesti 8)

– Ilmeisesti suorittavalla portaalla oli sisäpiiritietoa hallituksen ”kärkihankkeista”!

Nimittäin Metsälehti uutisoi otsikolla, ”Puun tarjontaan vauhtia tilakokoa kasvattamalla seuraavast”i:
”Hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankeelle osoitetaan lähivuosina julkisia varuja noin 50 miljoonaa euroa.”

– Tuo ”uusia tuotteita metsästä” kirjattuna hallitusohjelmaan voi kertoa peitellysti kaupallisen hirvijahdin kuuluvan ko. ohjelmaan ja siten Sipilän hallituksen -kärkihankkeisiin. Se tietäisi MMM:n taholta voimakkaita pyrkimyksiä hirvikantojen lisäämiseen.

Pyrkimyksenä olisivat ilmeisesti ”takuujahdit”. Siinä riistakeskus ja alueelliset riistaneuvostot pyyntilupakikkailullaan joutuisivat tekemään ”likaisen työn”.

Siksiköhän hallitusohjelman mukaan ”kannustetaan yrittäjämuotoiseen metsänomistukseen”, että hirvituhoja metsäkeskukselle ilmoitettaisiin entistä vähemmän.