Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 1,383)
  • mehänpoika

    Salonpojan vuosikymmeniä sitten päähän jäänyt oppi, että ”metsätuholaisilla on avaran paikan kammo” perustuu kyllä oikeaan metsähoito-ohjeeseen. Esimerkiksi havupuun tainten kuorta syövien tukkimiehentäin käyttäytymistä pyrittiin ohjaamaan tällä ohjeella. Tilavassa laikussa taimet säilyi paremmin tältä ötökältä. Muut tuholaiset tuskin tätä ohjetta tottelevat. Ehkä myyriä vastaan korkean ja aukean mättään päälle istutetulle taimelle on eduksi.

    Eikö Salopojankaan päässä raksuta, että koska liian tiheä hirvikanta on metsästysjärjestöjen määrätietoisen työn tulos, olisi siksi heidän toimestaan hirvikantaa leikattava ja tuntuvasti. Kyllä metsän alku pitäisi saada 1-2 perkauksella perustamisen jälkeen. Pelkästään hirvien vuoksi jatkuva vuotuinen perkaus tai ylimääräisten hoitotöiden teettäminen tekee puun tuottamisesta liian kallista. Se voi viedä puuntuotannon kannattamattomaksi.

    mehänpoika

    Nimimerkki Puun takaa voi olla väärässä hallituksen metsätilojen suurentamiseen tähtäävissä pyrkimyksissä. Voi nimittäin olla, että ko. toimenpiteellä taataan nykykäytännön jatkuminen myös tulevaisuudessa. MMM vie ja hallitus vikisee.

    Tilakoon kasvattamisella pyritään ehkä siihen, että esim. osakeyhtiömuotoiset metsätilat rajataan kokonaan korvauskäytännön ulkopuolelle, kuten yhteismetsät jo nykyään. Vähempien suurien tilojen kanssa on helpompi tehdä sopimuksia ammattimaisten hirvestysjahtien sallimisesta metsissä. Heille valituille tulisi korvauksia haitoista mutta pikkutilat, jotka eivät hyväksy järjestelmää, saisivat nuolla näppejään.

    Onneksi valtion varat ovat vähissä, joten rahaa ei ole paljoa jaossa. Nämä voivat sisältyä hallituksen kärkihankkeisiin.

    mehänpoika

    Metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle. Siis metsänomistajat ovat puolueettomia asiantuntijoita. Yli 2 hehtaaria metsää omistavia metsänomistajia oli vuonna 2011 737 000.

    Hirven metsästykseen osallistuu vuosittain noin 100 000 henkilöä, joista vain ehkä alle puolet on metsänomistajia. Valtaosa hirvestäjistä on nykyistä pienemmän hirvikannan kannattajia.

    mehänpoika

    Ei tilastoidut ”rärtitaimikot” tarkoita, etta ne jää kokonaan hoitamatta.

    mehänpoika

    Monimuotoisuus on periaatteessa hyvä asia. Kuitenkin liika on liikaa, kuten tällä hetkellä on esim. hirvien ja karhujenkin osalta.

    Tilannetulisi hyväksi kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta katsottuna, jos kaikista metsästyksen rajoituksista tällaisten haittaeläinten osalta luovuttaisiin. Rajoitukset ovat kierouttaneet tilanteen metsissä ja maanteillä.

    Tuloksena on valtiontalouden kestämätön tilanne sekä kestämätön tilanne myös metsien hoidossa vahinkoineen ja hirvikärpäsineen. Aiheutuneet velka ja työttömyys ovat huono yhdistelmä. Jos tilanteesta syytetään joskus pakolaisia, leimataan rasistiksi.

    Tälläkin palstalla muutamat hirvimiehet (2 kpl) syyllistyvät jatkuvasti metsänomistajien syyllistämiseen taimikoiden hoitamattomuudesta, vaikka syy on liian suuri hirvikanta. Heidät pitäisi myös leimata, vaikkapa oman pesän likaamisesta.

    mehänpoika

    Ammatti Raivooja:lle

    Ns. ”rästitaimikot”, eli taimikonhoito on alueella jo myöhässä. Ei rästi-liite sanan edessä tarkoita sitä, että taimikko on osaltaankaan tuhoutunut. Jo vuosikymmeniä liian tiheänä pidetty hirvikanta on johtanut siihen, että taimikot pyritään tarkoituksella kasvattamaan ensin ohi hirvituhoalttiudesta. Hirvituhouhka aiheuttaa jopa tilastoharhaa.

    Ilman hirvituhouhkaa varmaan lähes kaikki metsänomistajat hoitaisivat taimikonhoitotyöt paremmin ajallaan. Jo pelkkä uudistettavan puulajin valinnan vaikeus, jo pitkään koetun hirvituhouhkan vuoksi, on aiheuttanut ainakin takavuosina halöuttomuutta uudistamishakkuisiin. Nykyinen metsälain mukainen, mutta tappioita tuottava, yläharvennusmahdollisuuskin on hirvien vuoksi uudistamista karttavien metsänomistajien aikaansaama.

    Hirvituhojen todellista määrää selvitettäessä tulisi huomioida myös edellä kertomani seikat metsänhoidon vaikeutumisessa. Siihen pitää lisätä vielä hirvieläinkannan aiheuttama juurikäävän eteneminen, sekä kuusen kasvatusalan leviäminen liian karuille maapohjille.

    Suomelle tärkeitä tuotannon tekijöitä ovat työvoiman lisäksi pääoma ja kotoinen puu-raaka-aine:

    – Työvoimasta meillä ei ole puutetta, mutta turhaa ja kallista työtä joudutaan hirvien vuoksi tekemään liian paljon.

    – Pääomasta (kantorahatulot mm) meillä on huutava puute. Velka lisääntyy koko ajan. Hirvet syövät suoraan Suomen pääomia.

    – Puu-raaka-aineen kertyminen on vähäisempää hirvien vuoksi. Raakapuun laatu ja raakapuun kasvatuksen yksipuolistuminen (kuusettuminen) yksipuolistavat myös metsäteollisuuden tuotantoa. Kilpailukyky kärsii ja työttömyys pysyy korkealla.

    mehänpoika

    Etukasvuisen lehtipuuston tiheydellä on myös merkitystä. Jos männyntaimien kasvaimet ovat talvelle mentäessä jääneet varjostuklsen johdosta pehmeiksi. niin ne maistuvat paremmin hirville vähäisine haitta-aineineen.

    Mutta pitääkö metsänhoitotoimet ajoittaa pelkkien hirvien vuoksi muuten epätarkoituksenmukaiseen aikaan tehtäväksi? Mielestäni ei, koska hirvistä on haittaa monilla muillakin tahoilla, kuten maantieliikenteessä, koivuntaimikoissa tai esim. maisemakuvassa.

    Työn tuottavuutta pitäisi saada nousemaan tuotantoelämässä, myös puuntuotannossa, taimikoiden perustamisesta ja hoidosta lähtien. Se lopulta parantaisi metsäteollisuuden kilpailukykyä.

    mehänpoika

    Jatkuva männyntaimikoiden vesan perkuu, pelkän oletetun hirvien vierailun vuoksi, on ylimääräinen kustannus metsänomistajille. Hirvituho voi tapahtua samana syksynä, kun kesällä tai syksymmällä perkuu oli tehty.

    Helpointa ja halvinta kaikille osapuolille ja myös yhteiskunnalle on hirvien metsästäminen pelkän sujelun tason alarajalle.

    mehänpoika

    Ruotsin esimerkistä pitää pikaisesti luopua. Siellä on oma kruunu ja kilpailukyky muillakin aloilla selvästi parempi.

    mehänpoika

    Tampeerelaiselle:
    Metlata tuskin tulee selvitystä hirvituhojen todellisesta merkityksestä esim. sahatavaran laatuun, mikä oli huolen aiheesi. Se johtuu MMM:stä, mikä rahoittaa metlan toimintaa ja muutenkin on ojaamassa mitä on tarpeen tutkia ja mitä tutkitaan. Viime vuosikymmeninä on tutkittu lähinnä hirvistä koituvia hyötyjä, ja niillä on sitten tuettu nykymenon jatkamista.

    Ei toisin ajattelijoita ole haluttu ko. ministeriön palkkalistoille. Ministeriön valtaapitäville virkamiehille maksetaan jopa palkkaa siitä, että he tekevät yhteiskunnalle vahingollisia päätöksiä, esim. hirvitiheystavoitteita, ja panevat alulle kaiken maailman hirvikannan hoitosuunnitelmia. Selvä vahinkoeläinhän hirvi todellisuudessa on.

    Ministeriössä pitäisi panna Sipilän hallituksen toimesta alulle etniset puuhdistukset. Johtavat virkamiehet tulisi vaihtaa pätevimpiin ja vähemmän korruptoituneisiin. Turha sieltä on odotella vastausta tähänkään viestiin, vaikka varmasti viestejä tarkkaankin seurataan.

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 1,383)