Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 1,383)
  • mehänpoika

    Kyllä kansalaisilla on ensin tarpeen tietää mitä hirvimafia tekee Suomen metsissä ja maanteillä. Veroja se ei saamastaan hirvenlihasta maksa, mutta autoilija saa ajaa autollaan jatkuvasti tienvieriä pälyillen ja tressiä kokien.

    Lisäksi liikennevakuutukseen joutuu kustantamaan kasko-vakuutuksen hirvikolarin varalta, kun valtio vetäytyi vastuusta sillä perusteella, koska on mahdollista vakuuttaa. Tässäkin MMM veti ”kotiinpäin”.

    mehänpoika

    Hirvikannan rakenne ei ole ongelma. Sillä tähdätään pelkästään hirvikannan kasvattamiseen. VTV:n mukaan vuotuisiin pyyntilupiin perustuva hirvenmetsästys aika-ajoin johtaa liian suureen hirvikantaan, jonka seurauksena vahingot maanteillä ja metsissä muodostuvat kohtuuttomiksi.

    Pyyntiluvista vapaa hirvenmetsästys takuulla pienentää hirvikantaa, elleivät metsästäjät käytä poliittisia lakkoja etujensa turvaamiseksi. Nykyistä menetelmää ei kuitenkaan voi järkisyillä perustella.

    Pienempi hirvikanta aiheuttaa vähemmän haavikoita metsästyksessä ja hirvien loukkaantumisia liikenteessä. Jo haavikoidenkin vuoksi pitäisi pyrkiä nykyistä pienempään hirvikantaan.

    Haavikkohirvistä eivät metsästäjät yleensä tiedottele. Toisin on kolarissa loukkaantuneiden hirvien osalla. Hirvi kuoli tai hirvi loukkaantui kerrotaan. Samoin SRVA-virka-apu muistetaan yleensä tiedottaa.

    Hirvikolareita sattuu useita joka päivä, mutta jätetään suurelle yleisölle kertomatta, mistä se johtuu. ”suorittavan” mielestä liian kovasta ajonopeudesta tms. Ei muka mahdollisimman suurista vuotuisista pyyntiluvista.

    mehänpoika

    Eduskunta laatii VTV:lle vuotuisen tarkastusohjelman. Ilmeisesti Eduskunnan Eräkerho, sen hirvestävät jäsenet, tekevät kaikkensa, että VTV.n tarkastusohjelmaan ei tule toistuvasti hirvitarkastuksia. Entisenkin tarkastusohjelman korjauskehoituksia ei MMM ole edes yrittänyt toteuttaa.

    Ministeriön virkamiehet, ylijohtajat, ovat presidentin nimittämiä, joten potkuja pelkäämättä he voivat mesoa hirvipolitiikassa mielensä mukaan. Onhan eläkepäivinä mukava jatkaa entisiä hirviharrastuksia. Hirvitilanne ei ole Suomessa olennaisesti muuttunut , eli entinen pyyntilupiin perustuva hirvenmetsästys on edelleen käytössä. Hirvitalousalueet oli ehkä muutos, jonka avulla lupailtiin tasaisempia hirvikantoja. Ei onnistunut sekään.

    Kyllä hirvien metsästämisen ja laskennan kuluista pidetään metsästäjien laatimaa kirjanpitoa. Lihatuotosta ei jää verotettavaa tuloa kun kulut on vähennetty. Nämä samaiset kulut lisätään hirvenlihan arvoon kuvaamaan hirvenmetsästyksen yhteikunnallisia hyötyjä.

    Minusta tällainen menettely, hirvikolarit maanteillä, hirvivahingot ja ilmastohaitat metsissä salaillen, on lähinnä huiputukseen rinnastettavaa toimintaa. Jokainen autoilija kasko-vakuutuksessaan maksaa hirvipolitiikan kustannuksia.

    Todelliset metsien hirvivahingot näkyvät VMI:n kerääminä, ja ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Noin 200 000 hehtaaria Suomen metsistä pysyy hoitotöistä huolimatta lähes peltoheittoa vastaavassa tilassa.

    Ilmaston edelleen lämmitessä hirville huonommin maistuva kuusi valtaa jatkuvasti istutuspinta-alaa, jopa VT-kankaille, vaikka ko. puulaji kaikista heikommin soveltuu edelleen lämpenevään ilmastoon. Jalostetun koivun-  ja männyntaimen suosio on hirvipolitiikan vuoksi edelleen pientä kuuseen verrattuna. Hirvipolitiikka kaipaa radikaalin muutoksen kuten valtion talouskin.

    mehänpoika

    VTV hirvitarkastuksessaan v. 2005 totesi, että hirvi on valtiontalouden kannalta lähinnä haittaeläin. VTV arvosteli lähinnä nykyistä vuotuisiin pyyntilupiin perustuvaa hirvenmetsästystä, mikä johtaa aika-ajoin liian tiheisiin hirvikantoihin, mikä johtaa kohtuuttomiin vahinkoihin maanteillä, metsätaimikoissa ja pelloilla.

    Nytkin hirvikanta on monin paikoin liian tiheä ja pyyntilupia aiotaan siksi vähentää. Nykyinen järjestelmä on johtamassa liian tiheisiin hirvikantoihin muuallakin, kuin missä se vaihe on parhaillaan menossa. Jopa ohjeellisia hirvitiheyksiä on alettu paikoin nostella metsänomistajia ja valtiovaltaa kuulematta.

    Hirvistä koituvat hyödyt kertyvät noin 100 000:lle hirven metsästäjälle ja joskus heidän perheelleen. Yleisiksi hyödyiksi metsästäjät laskevat mielellään kaikki kustannukset mikä metsästyksestä heille koituu. Nekin kulut ovat muka yhteiskunnalle koituvia hyötyjä, kun riistanhoitoyhdistykset tekevät srva-tehtäviä hirvikolarin jälkeen, mikä aiemmin kuului poliisille. Pitäisi ensin ymmärtää ajatella, että kuka tai kenen toimesta hirvikolarien määrät ovat jatkuvasti nousussa.

    Voidaan perustellusti sanoa, että haitat hirvistä ovat moninkertaiset verrattuina hirvenlihasta saataviin hyötyihin. Verotettavaa siitä ei ole jäänyt valtiolle. Metsästyksestä saatu virkistyksellisyys lasketaan kansantaloudelle hyödyiksi, mutta verottajalle päin se lasketaan metsästyksen kuluksi, eli tappioksi. Tällaisen ajattelutavan hyväksyminen verottajan taholta on jonkunasteista petosta muita veronmaksajia kohtaan.

    Kaikki tällainen kieroillen rakennettu ajatus hirvien hyödyistä poistuisi, kun nykyinen pyyntilupiin perustuva hirvenmetsästys säädettäisiin lopetettavaksi, ja siirryttäisiin hirvien osalta normaaliin vahinkoeläiten metsästykseen, jossa tilan rajat eivät olisi rajoittamassa hirvien metsästystä.

    mehänpoika

    Vasaluvat sekoittavat hirvenmetsästystä. Ehkä se on ollut lainlaatijan tarkoituskin. Ilman pyyntilupia tapahtuvassa hirvenmetsästyksessä talvelle jäävä pienempi hirvikanta olisi ”luontainen hirvikanta”, eli ehkä lähellä tasoa, millaiseksi kanta pitemmän päälle muodostuisi ilman susien kannanhoidollista metsästystä. ”suorittava portaan” mukaan tapahtuisi ehkä päinvastoin.

    Nykyinen hirvikantamme on pyyntiluvilla säädelty, jonka hirvitiheyden yläraja liikkuu vahinkojen sietokyvyn mukaan. Jos hirvivahinkoja ei jatkuvasti pidettäisi esillä, niin hirvien sietokyvyn katsotaan parantuneen.

    Tämä viestiketju on avattu 2013 eikä muutosta ole vielä tapahtunut. Hirvihaittojen luettelonomainen viesti löytyy sivulta 2, viestistä 8. Ongelma jatkuu meillä entisenä. Lisäyksenä voisin mainita ehkä haitoista tärkeimmän: Nykyinen pyyntiluvilla säädelty hirvenmetsästys on ollut kiihdyttämässä ilmaston lämpenemistä, sillä hirvi ”hotkii hiilinieluja” (Norjalainen tutkimus). Meillä ei haluta julkaista sellaisia tutkimuksia, koska hirvi on poliittinen eläin.

    mehänpoika

    Avohakkuiden vaikutuksista mykorritsa-sienten tilanteeseen ei meillä ole tarvetta tutkia. Onhan avohakkuita laajemmin käytetty metsiemme uudistamisessa jo ainakin 50-60 vuotta, eikä ko. sienien puutoksia ole tähän mennessä havaittu tai edes epäilty.

    Pitäisikin MMM:tä vaatia suuntaamaan varoja käytettäväksi ensi tilassa ilmastomuutoksen aiheuttaman muutoksen tutkimukseen metsien monimuotoisuudessa ja lajien uhanalaisuudessa, sienet mukaan lukien.

    Nykyisin ilman tutkimuksia oletetaan, että nämä luetellut negatiiviset asiat olisivat  seurausta ihmisen toiminnasta metsien hakkuussa ja hoidossa. Näinhän ei asia välttämättä ole vaikka tämän ketjun avaaja, risuparta, sitä epäilee. Jo pitkälle edennyt ilmastonmuutos voi olla perimmäinen syy myös monimuotoisuuden hupenemiseen.

    Edellisen valossa lisätutkimusta kaipaa vanhojen metsien suojelun  sekä hakkuiden rajoittamisen merkitys hiilensidonnan kannalta. Onhan valmista tutkimusnäyttöä siitä, että hyvin kasvava ja hoidettu metsä sitoo parhaiten ilmakehän hiiltä.

     

    mehänpoika

    Tämä suorittava portaan esimerkki oli muistaaksen jo 5-10 vuotta sitten tällä samalla palstalla. Ehkä hän yrittää viestittää, että hirvikolareita ajetaan jopa  tahallaan.

    Hirven kohdalla esimerkin kaltainen hirvikolari voi sattua myös suorittavalle. Hirvi kun ei  ”tallustele” kun se pelästyy esim. kovaa liikennettä.

    mehänpoika

    Taas tuntuu olevan hirvenmetsästäjillä pyrkimyksenä metsästettävän hirvikannan lisääminen, ja sitä kautta tulevaisuudessa pyyntilupien suurempi määrä.

    Kun nyt tiedetään pyyntiluvilla säädellyn mutta muutoin luonnonvaraisena elävän haittaeläimen , hirven, vahingollisesta vaikutuksesta metsiemme hiilensidontaan ja sitä tietä metsien monimuotoisuuteen, pitäisi hirvieläinten metsästys säätää vapaaksi vuosittain anottavista pyyntiluvista.

    Kaikki muutkin hirvenmetsästystä haittaavat säädökset tulee poistaa. Lähtökohdaksi tulee asettaa hirvieläimistä koituvien haittojen poistaminen vapaan hirvenmetsästyksen avulla.

    mehänpoika

    Siis ilmastonmuutos on syyllinen talven koviin pakkasiin meillä, sekä myös lajikatoon (hömötiainen ym). Ei toisin päin!

    mehänpoika

    Ranelle ja muillekkin: Kyllä Aarteen kolumnisti Petri Kortesjärvi ymmärtää kirjoittaa niinkuin asia kaiken järjen mukaan on. Siitä esimakua löytyy tästä samasta viestiketjusta sivulta 766 viestistä 8/10.

    Muistaakseni siinä asia on aivan toisinpäin kuin mitä ilmastopaneelit ilman tutkittua tietoa yrittävät syöttää metsämiesten tajuntaan. Esim. Kortesjärven mukaan ilmastonmuutos on nimenomaan sellainen tekijä, mikä on uhka metsien monimuotoisuudelle ja lajikadolle. Ei toisinpäin!

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 1,383)