Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Hirvisyönnösten aiheuttamat tyvimutkat istutusmänniköissä ovat yleisiä mutta merkitykseltään ehkä vähäisempiä kuin kuoren syönnistä runkoihin hitaasti kyljestyvät korot. Nekin paljastuvat vasta joskus sahoilla. Siis sellupuuta tulee sahoille hirvituhoaloilta jo nyt ja tulevaisuudessa.
Ehkä pahin hirvien aiheuttama menetys syntyy silloin, kun hirvet syövät männyntaimikon vuodesta toiseen ”hivuttamalla”. Silloin syntyy enemmän tai vähemmän aukkoisuutta ja lisäksi runkoihin kaikki mahdolliset piilevät viat. Kun latvusto ei ”sulkeudu” jo taimiasteelta lähtien, syntyy runkoihin voimakasta oksaisuutta, kun viereisten puiden varjostus alaoksille on puutteellista. Näin valtaosa järeästäkin männystä päätyy selluksi.
Lenkuratyvet ovat hyvin harvoin hirvien aiheuttamia. Nykyisin tällaista pääsee harvemmin tapahtumaan, kun paljasjuurisista taimista on valtaosin luovuttu. Valitettavasti männyn istutukset hirvien vuoksi ovat nykyisin hyvin vähissä. Tämä on ollut lisäämässä kuusentaimikoiden hallatuhoja ja latvanvaihdoksia, joista on murheita nyt ja tulevaisuudessa motohakkuissa ja sahoilla.
Takavuosina kun mäntyä enemmän istutettiin, oli istutuksen motiivina istuttaa heinettyvälle maapohjalle tuottoisa ja keväthallaa kestävä puulaji. Koivukuitupuu oli silloin heikosti markkinoitavissa, joten jäljelle jäi mänty. Tottakai karummat maapojat kylvettiin tai uudistettiin luontaisesti männylle.
Timpan kuvat olivat hyvin tarkoituksenhakuisia, joilla ei ole minkäänlaista todisteluarvoa.
Ammatti Raivooja:
””Tällaisessä puun ylitarjontatilanteessahan niitä hirvensyömiä männiköitä ei edes tarvitse hakata selluteollisuuden…””– Kertoisitko Ammatti Raivooja, mistä olet saanut päähäsi, että Suomessa on puun ylitarjontatilanne? Minä olen huomannut lehtien palstoilta, että teollisuus alkaa olla huolissaan kotimaisen puuraaka-aineen riittävyydestä ja varsinkin puun saatavuudesta markkinoille.
Tuskin näitäkään uusia puunjalostuslaitos- tai laajennuspäätöksiä olisi tullut, jos teollisuus ei olisi ensi varmistanut puun riittävyyttä.
Jos hirviä ei olisi ollut haittaamassa puuntuotantoa, voisi teollisuutemme kapasiteetti ja kilpailukyky olla nykyistä paljon parempi. Silloin teollisuudella olisi ollut varaa maksaa parempaa hintaa puusta. Myös Oy Suomi Ab:llä olisi voinut mennä muutenkin paljon paremmin kuin nykyisin. Hirvi on vienyt kehitystä yksinomaan alaspäin.
Sekin pitäisi Ammatti Raivoojan ymmärtää, että metsistämme lähes kolmannes on jostain syystä jatkuvasti taloustoiminnan ulkopuolella. Ylituotannolla ei siten pitäisi enemmälti ratsastaa.
Timpalle:
Minua jo periaatteessa närästää, jos runsaan hirvikannan puolustelijat antavat metsien uudistamisen ohjeita puuntuottajille. Runsas hirvikanta ja puuntuotanto eivät ole koskaan sopineet yhteen, eivätkä sovi jatkossakaan.Timpalle!
Heinettyvät alueet pitää istuttaa metsänuudistamisen onnistumisen varmistamiseksi. Kova olet neuvomaan muita!Puun takaa:
””Liian suuri hirvikanta on ympäristölle aiheutettu vahinko.”” (sivu 3, viesti 9. Painavaa tekstiä nimimerkiltä monessa viestissä tässä ketjussa)– On se sitäkin, mutta erikoisesti liian suuren hirvikannan aiheuttama vahinko on erikoisesti maantieliikenteen turvallisuudelle, metsänomistajan menetyksille taimikoistaan ja muista metsänhoidon hirviongelmista sekä metsäteollisuuden puuhuollolle ja yhteiskuntataloudelle aiheutunut vahinko.
On aivan sama lopputulos kaikille vahinkja kärsineille, jos hirvikanta edes jollakin perusteella saadaan järkevän pieneksi. Ympäristölle aiheutettu vahinko voisi aivan hyvin olla tällainen peruste ja vähemmillä vastaväitteillä perusteltavissa. Metsien kuusettuminen, monimuotoisuuden kärsiminen talousmetsissä ja metsätuhojen lisääntyminen mm. voisivat olla perusteita.