Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 1,383)
  • mehänpoika

    Arto:
    ””Ei sitä voi hirven syyksi laittaa, jos maanomistaja tekee virheen, eli laittaa väärän puun väärään paikkaan:””

    – En ole hirveä pitänyt syyllisenä hirvituhoihin metsissä tai teillä. Pidän syntyneen vahingon aiheuttajana liian tiheän hirvikannan ylläpitäjiä, hirviporukoita ja riistakeskuksia. Liian vähäisestä pyyntilupien anomisesta on ollut kysymys, koska pyyntiluvista ei ole vielä haluttu luopua.

    Maanomistajillekkin sattuu virheitä, mutta Tapion vuositilastojen mukainen kuusenistutuksen lisääntyminen, ja männynistutuksen olematopn määrä Etelä-Suomessa, ei voi olla metsänomistajan virhe. Se on metsästäjäjärjestöjen aikaansaannosta tuottaessaan metsänomistajien huolella hoitamissaan taimikoissa hirvenlihaa.

    mehänpoika

    Metsuri motokuski:
    ””Täällä se jaksaa AC:n ja Jessen kanssa räksyttää samasta asiasta. Tekemättä mitään konkreettista väittämiensä eteen.””

    – Aika konkreettista olen pyrkinyt tekemään väittämieni eteen. Olen esittänyt mm. hirvenpyyntiluvista luopumista hirvikannan alentamiseksi. Teidän tehtävänä on viedä asia eteenpäin, koska hirviporukat ovat riistakeskusten ohella vastuussa hirvikolareissa luokkaantuneista ja metsille hirvisyönnöksistä koituneista menetyksistä.

    Sipilän hallityuksen informointi yhteiskunnalle aiheuttamistanne vahingoista ja menetyksistä ovat myös teidän kontollanne.

    mehänpoika

    Metsuri motokuskille:
    – Onko kuusikoiden lisääminen hirvikantoja korkealla pitämällä mielestäsi hyvää luonnonhoitoa?
    – Onko kuusimetsä hyvä elinympäristö metsäkanalinnuille tai muulle riistalle? Tällaisiin metsän elinympäristöihinhän sinä tarinoillasi pyrit.

    mehänpoika

    Tämä Antonin ansiokas keskusteluketju on ohjattu sivun 4 viestin 3 jälkeen sivuraitelle. Liekkö muutamien keskustelijoiden motiivina samat asiat kuin Metsästäjä-lehteen kirjoituksia värkänneillä?

    Metsästäjä-lehti 6/2015, kuten kaikki muutkin ko. lehden jo aiemmin ilmestyneet numerot, suorittaa ja ovat suorittaneet lukijoiden aivopesua. Nytkin KIRI-kamanjaa markkinoidaan ja tiedotetaan lähinnä metsäkanalintujen elinolosuteiden parantamiseen tähtäävillä toimilla metsässä, jotka toivotaan lisäävän metsästysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Todellisuudessa turvataan vain hirvenmetsästyksen tulevaisuutta.

    Metsälehden aivopesuartikkelissa ei kuitenkaan kerrota mitään korkealla pidetyn hirvikannan aiheuttamasta meneillään olevasta metsien kuusettumisesta, mikä aiheuttaa metsäluonnon köyhtymistä sekä ongelmia ja menetyksiä puuntuotannolle. Tämä on vaikuttanut monen metsänomistajan metsähoitotoimiin siten, että riista-sanan alla markkinoidut metsänhoitotoimet on mielellään unohdettu.

    Metsästäjälehden aivopesussa on tapahtunut radikalisoitumista. Siitä osoituksena eräs laajapohjainen ”jättiseminaari”, joka tähtää suurriistan lisäämiseen hyvinvointipalvelun kehittämiseksi. Myös LUVA-luonnonvarat ry:n perustaminen Meton, Agronomien liiton ja Metsäalan yrittäjien kattojärjestöksi tähdännee samaan lopputulokseen:

    – Riista, mukaanlukien vahinkoja ja tuhoisia hirvikolareita aiheuttava hirvi, luettaisiin yhtä tärkeiksi luonnonvaroiksi kuin metsänomistajien tuottama tärkeä teollisuuden raaka-aine eli puu.

    mehänpoika

    Suorittavan portaan ”tarinat” menevät jatkuvasti tilastoihin, joiden mukaan metsissä on paljon taimikonhoitorästejä. Hän ei näytä vieläkään ymmärtävän, että taimikonhoitorästeihin ja työn lykkäämiseen myöhemmälle ajalle vaikuttaa hänen suosimansa runsas hirvikanta taimikkotuhoineen.

    Lisäksi VMI:n yli miljoonan hehtaarin hirvivahingot näkyvät suurelta osalta rästihehtaareina tilastoissa. Myös metsänomistajien motiivi taimikoittensa hoitoon on hirvituhojen pelon vuoksi vähentynyt.

    Kaikki Suomen metsissä olisi hyvin ilman Metsästäjä-lehden aivopesemiä koheltajia järjestöineen.

    mehänpoika

    Anton kiinnitti huomion mielenkiintoiseen asiaan strategiassa:
    ””…turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset.””

    – Haulla ”ekosysteemi ja evoluutio” löytyy seuraavaa:
    ””eliöyhteisö + eloton luonto = ekosysteemi

    Eliöyhteisö
    – Muodostuu metsän kaikkien lajien kuten puiden, sammalten, kasvien, hirvien ja muiden eliöiden populaatioista

    Eloton luonto
    – Valo, vesi, lämpö, maa- ja kallioperänravinteet, sekä ilman kaasut ovat tärkeitäelottoman luonnon ympäristötekijöitä””

    – Metsäluonnon ekosysteemien toiminta on muuttunut ylitiheänä pidetyn hirvikannan (pyyntilupiin sidotun metsästyksen) vaikutuksesta siten, että Suomen metsät ovat muuttumassa enemmän kuusikoiksi.

    Ekosysteemien toimntaedellytykset ovat ilmeisesti tulleet turvatuiksi, mutta ihmisten tarpeiden kannalta ekosysteemi on muuttunut jo pitkään huonompaan suuntaan. Metsäluonto on yksipuolistunut ja köyhtynyt.

    Paneeleissa pitäisi biotalousstrategian edistämisen ohella huomioida nykyinen talousmetsien monimuotoisuuden köyhtyminen sekä runsaan hirvikannan aiheuttamat menetykset puuntuotannolle sekä talouselämälle. Sitä eivät kaupalliset hirvestysjahdit pysty kompensoimaan.

    mehänpoika

    Istutusvirhettä tai paljasjuurisen männyntaimen ”koukkujuuristoa” pidetään ehkä liikaakin syynä männyn taimen tyvimutkaan. Sitä se onkin, jos istutusala on valmisteltu muokkauksen osalta puutteellisesti.

    Ainakin paljasjuurinen männyntaimi vaatii juuriston hyvän muodostumisen kannalta katsottuna hyvin kuohkean ja ilmavan kasvualustan. Juuriston hyvä kehittyminen takaa sen, että taimi pysyy hyvin pystyssä eikä tyvimutkia pääse syntymään.

    mehänpoika

    Metsästysorganisaatioissa tiedotetaan pelkästään esim. metsojen ja koppeloiden tai muiden kanlintujen elinolosuhteiden parantamisesta. Tosiasiassa tarkoituksena on hirvieläinten määrän lisääminen sellaiseksi, että kaupalliset jahdit olisivat tulevaisuudessa arkipäivää

    Tätä tavoitetta olisi tukemassa julkisuuteen toitotettu ennakkotieto hirviporukoiden ukkoutumisesta ja käymisestä harvalukuiseksi. Kaupalliset jahdit olisivat tulevaisuudessa muka välttämättömiä hirvieläikantojen pitämiseksi ”kohtuullisella tasolla”. Metsästäjät olisi nähtävä metsänomistajille äärimmäisen tärkeitä ja hyödyllisiä, josta jonkun tahon kuuluisi heille jopa maksaa vaivan näöstään?

    mehänpoika

    Metsäautoteiden saaminen entistä parempaan kuntoon kuulunee biotalouden palvelujen parantamiseen esim. hirvestyssafarien toteutuksen kannalta. Valitettavasti nykyisellään niihin investoitu raha on suurelta osin poissa puuntuotannon ylläpitoon suunnattavista varoista.

    Biotalousstrategia on muutaman ideoijan toimesta rakennettu niin, että kärkihankkeena kehiteltävä asia on piilotettu muun biotalouteen kuuluvan asian tai teollisuuden yhteyteen. Ilmeisesti halutaan myöhemmin näyttävän siltä, että metsiä omistavat kansalaiset olisivat itse kehitelleet muutoksen metsiensä käytössä. Näin ilmeisesti ideoijat itse haluaisivat pois vastuusta, jos ilmenee idean toimimattomuus ja kustannukset valtiontaloudelle.

    Hyvin maksavia asiakkaita tuskin kannattaa haalia ilmastoa saastuttavien lentomatkojen takana olevasta Keski-Euroopasta. Kotimaisista asiakkaista ei valtiontalous enemmälti hyötyisi.

    mehänpoika

    Kyllä näyttää siltä, että juuri Suomesta ollaan kehittelemässä hirvestyssafari-maata. Esim. hirvikannan pitäminen itsepäiseksi suunnattomia vahinkoja aiheuttavalla korkealla tasolla kertoo tulevasta muutoksesta myös yksityismetsissä.

    Jos kuka ei tulevaisuudessa suostu riistapainotteiseen metsänhoitoon, jää mm. ilman yhteiskunnan KEMERA-varoista myönnettäviä tukia, ja puiden markkinointikin voi vaikeutua. MMM ja teollisuus kun ovat jo sitoutuneet tähän hallituksen kärkihankkeeseen.

    Tästä aiheesta löytyy haulla ”biotalous, kestävää kasvua biotaloudesta” oikein opetustehtäviin valmistettu kalvosarja. Sen sivulla 8 on otsikon, ”Biotalous Suomessa numeroina”, euromääräiset tuotokset, arvonlisäykset, työlliset ja vienti-luvut. Näitä kaikkia on ilmeisesti haluttu esittää vertailupohjaksi suuren arvonlisäyksen ja työllistävyyden omaavien biotalouden palvelujen rinnalle, joissa on kuviteltu olevan muita parempaa kasvupotentiaalia.

    Saman kalvosarjan 12-sivulla kohdassa 2. ”Biotalouden uusi liiketoiminta”, lukee mm: ”-kasvatetaan biotalouden pääomarahoitusta ja innovaatiopanostuksia” (mm. KEMERA-varoista).
    – Kun nämä panostukset tulevat ”tuntemattomaan” uuteen liiketoimintaan ja monelta taholta (mm. eri ministeriöistä), on mielestäni Suomen lisävelkaantuminen taattu. Myös yksityismetsien hoitton suunnattavat KEMERA-avustukset vähenevät entisestään.
    – Kukaan ei tunnu kantavan enemmälti huolta maanteiden liikenneturvallisuudesta ja puuntuotannon kestävyydestä.

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 1,383)