Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 1,383)
  • mehänpoika

    Riistakeskuksen johtaja Jari Varjo kirjoittaa tuoreen Metsästäjälehden pääkirjoituksessa, ”Kohti uutta metsästysvuotta” seuraavasti:
    ”Pidetään siis alkavalla jahtikaudella huolta siitä, että metsästys tapahtuu kaikkia säästöjä nuodattaen, turvallisesti ja kanssaihmisiä sekä riistaa kunnioittaen.”

    – Kokemuksesta tiedämme, että metsästysorganisaatio ei ole hirvikantoja lisätessään milloinkaan kunnioittanut kanssaihmisiä maanteiden liikenteessä ja metsien uudistamisessa.Hirvikolarit ovat ministeriön entisen ylijohtajan Seppo Havun mielestä autoilijoiden itsensä aiheuttamia. Myäös taimikoiden hirvivahinkoja selitetään hoidon laiminlyöntien aiheuttamiksi. Että sellaista kunnioitusta…

    Myös valtiovallan toiveille hirvikantojen alentamiseksi on suhtauduttu olkaa kohauttaen. Luotetaan eduskunnan suurisuisiin metsästäjä-edustajiin.

    mehänpoika

    Tämän päivän Karjalaisessa (30.5.2016) sivulla B3 ”Lainatut”-osiossa oli kerrottu tuoreen Metsästäjä-lehden esille tuomia ajatuksia:

    ”Suomen Riistakeskuksen johtaja Jari Varjo muistuttaa lehden pääkirjoituksessa metsästyksen ja riistanhoidon monipuolisista hyödistä lihasta liikuntaan, riistavahinkojen ehkäisemisestä kyläyhteisön kannattelemiseen:” ””Jotta riistatalouden merkitys yhteiskunnalle ja sen arvo voidaan selvittää, tarvitaan lisää tietoa vapaaehtoistyön määrästä. Nyt pitää myös selvittää, voisiko riistatalous tuottaa suurempaa yhteiskunnallista arvoa esimerkiksi ylläpitämällä joillakin alueilla suurempaa riistakantaa ja kehittämällä samalla metsästysmahdollisuuksia.””

    – Ainakin minulle tuli ensimmäiseksi mieleen, että KAIKKEA NE TÄSSÄ MAASSA KEKSIVÄTKIN!

    Metsästäjälehden pitäisi olla lähinnä metsästäjille suunnattu neuvonta- ja valistuslehti. Jo pitkään on näyttänyt ja tuntunut siltä, että riistanhoitomaksuvaroilla toimitetusta lehdestä on tullut varsinainen yhteskunnalle vahinkoa aiheuttavia ajatuksia markkinoiva lehti.

    Lehdessä puhutaan mieluusti peitellysti riistasta, vaikka kaikki tietävät, että todellisuudessa tarkoitetaan metsästäjille runsaasti lihaa, mutta metsänomistajille ja yhteiskunnalle paljon vahinkoa tuottavaa hirveä.

    Vain hirvikantaa alentamalla saadaan yhteskunnalle tuottoja lisää.

    mehänpoika

    Kuuselle uudistaminen siemenestä on hyvin hidasta. Varminta se olisi silloin kun pohjassa on runsaasti valmista taimiainesta.

    mehänpoika

    Liito-orava ei onneksi tee metsille enemmälti vahinkoa. Ei siitä myöskään ole minkäänlaista haittaa ihmisten turvallisuudelle. Ketjun avaajan esiintuoma byrokratia lajin suojelun ympärillä on liiallista, mutta kulut kiertävät suurelta osin verotuloina takaisin valtion kassaan.

    Toisin on pyyntiluvilla säädellyn hirven osalla. Se on valheellisten hyöty-tutkimusten ja -arvioiden tuella saanut viedä valtion rahasäkiltä koko pohjan.

    Suomi jatkaa hirvien suojelun vuoksi nopeaa velkaantumistaan. Yhteiskuntasopimuksen vesittyminen olisi hirveen verrattuna pieni tekijä Suomen alasajossa.

    mehänpoika

    Tuoreessa Riitta Alestalon kolumnissa 19.2, ”Tolkun loikka kaavoitukseen” kerrotaan samasta aiheesta. Yksityismetsätaloutta on viety, ja viedään edelleen, huonompaan suuntaan. Eihän metsissä todellisuudessa ole minkäänlaista tuotannon ylijäämää. Puuvarastoa on kertynyt, ja se on pelkästään hyvä asia. Se houkuttelee metsäteollisuuteen investoijia investoimaan.

    Olisi pitänyt puhua tässäkin Antonin avauksen pohjana olivassa Lauri Hetemäen ynnä muiden tutkielmassa asioista ja niiden kehittämisestä asioiden oikeilla nimillä. Puhutaan metsien muista käyttömuodoista, virkistyspalveluista tai terveyspalveluista. Näiden ympärille pyritään kehittämään tuottavaa liiketoimintaa. Hyvä näin!

    Kuitenkin kun pyritään salaamaan sellainen metsien käyttö, mikä on pahasti ristiriidassa metsien puuntuotannon kanssa, ollaankin vaarallisilla vesillä. Tarkoitan kaupallista hirvenmetsästystä. Muu kaupallinen toiminta metsissä tuskin on haitaksi metsien omistajille ja puuntuotannolle.

    Alussa mainitsemani Riitta Alestalon kolumni kästteli jopa metsien kaavoitusta, minkä toteuttaminen olisi pohjana hirvestysmatkailulle metsänomistajilta enemmälti lupia kyselemättä. Metsänomistajien kannattaisi todella olla nyt hereillä. Hirvimiehillä voi olla toki muitakin mielipiteitä.

    mehänpoika

    Kannattaa lukea internetistä: ”Murroksen jälkeen”, ”Metsäalan tulevaisuus Suomessa”. Kirjoittajina mm. Lauri Hetemäki, Jussi Uusivuori, Risto Seppälä. Vuosi 2011.

    Silloin puhuttiin metsän käytön varteenotettavina vaihtoehtoina hiilinielusta, metsän maisema- ja terveyspalvelusta sekä virkistyskäytöstä. Perinteistä puunjalostamista pidettiin hiipuvana alana.

    Vielä 2014 Lauri Hetemäki jossain haastattelussa oli aivan samoilla linjoilla.

    Kannattaakin etsiä haulla ”Lauri Hetemäki” sopivia tutkielmia luettavaksi syyllisen selvittämiseksi nimimerkki ”Puun Takaa”:n esille tuomaan ongelmaan.

    Suomen metsätaloutta koetetaan väen väkisin ajaa alas. Hirvestysmatkailua voisi näiden herrojen mielestä harjoittaa sopusoinnussa metsien hiilinielun kasvattamisen kanssa.

    mehänpoika

    Tällainen tilastointi Luken toimesta antaa väärää informaatiota päättäjille. Polttavaan hirviongelmaan ei ehkä kukaan kansanedustaja pysty eduskuntaryhmien ryhmäkurin vuoksi puuttumaan. Se olisi lähes sama kuin poliittinen itsemurha.

    Esimerkiksi vuonna 2005 kun valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi tarkastuskertomuksensa, http://www.hirvitarkastus 100/2005, ei kertomuksen anti edennyt eduskuntasaliin asti. Eduskunnan talousvaliokunta katsoi hirvistä koituvat menetykset, 130-175 milj. euroa/vuosi (enimmäkseen hirvikolareista aiheutuneita kuluja) hyväksyttäviksi eli nosti kädet pystyyn, koska MMM katsoo syylliseksi hirvikolareihin useinmiten kuljettajan.

    Metsäpuolelta taas ministeriö ei oli teettänyt seikkaperäisiä laskelmia hirvien haitoista. Vain hyötyjä on pyritty tutkimuksen keinoin osoittamaan. Kritikoimani Luken hirvi-hyötyjä korostava tilasto ajaa samaa vuotuisiin pyyntilupiin perustuvaa hirvipolitiikkaa, josta metsänomistajat ja kansantalous ratkaisevasti kärsivät.

    Hallitus ja Eduskunta näpertelevät mieluimmin ”nappi ja neppari” -tasoisten ongelmien parissa, joista Suomen velkaantumiselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle ei ole pitkällä tähtäimellä kovinkaan suurta merkitystä.

    mehänpoika

    Timppa:
    ”Eli todellisuudessa saaliin arvoksi muodostuu negatiivinen luku”.

    – Olen tässä asiassa täysin samaa mieltä Timpan kanssa.

    – Ihmettelen edelleen, miksi sitten monissa tilastoissa halutaan käyttää kilojen sijaan tai – lisäksi euromääräistä arvoa? Hirvisaaliin määrä kiloissa saadaan melko tarkkaan kaatotilastoista, kuten lihan arvokin, mikä tuskin perustuu tutkimuksiin vaan arvioon.

    – Luken tilastotiedon ”avoin saatavuus” (otsikon mukaan) edellyttää, ettei kansalaisia johdeta tilastoilla harhaan. Tilastojen yhteismitallisuuden laiminlyönti sekä epämiellyttavan tiedon (hirvivahingot mm) jättäminen laskelmissa ilman huomiota tai jättäminen kokonaan pois tilastoista ihmetyttävät. Ilmeisesti Luke tukee uskollisesti rahoittajansa asiaa, mikä on jatkoa MMM:n ja eri tutkimuslaitosten organisaatiouudistukselle.

    mehänpoika

    harrastelija: ”Metsästyksen saaliin arvo on taas nettotulos, koska siitä on vähennetty lainauksen mukaan metsästyskustannukset.”

    – Mitä lainausta tarkoitat?
    Jos metsästyksen nettotulokseksi jää 63 miljoonaa euroa, tulisi siitä valtion saada pääomavero kuten raakapuun myynnistäkin. Näi ei ole käynyt metsästäjien pakastimiin joutuneesta hirvenlihasta, tuskin enemmälti myydystäkään. Liiketoiminnasta tulisi päälle vielä päälle ALV:

    – Mielestäni ”metsästyskustannuksiin” kuuluisivat vielä hirvistä koituvat menetykset metsille, pelloille sekä liikenteelle. Onhan hirvenmetsästys ” vuotuisilla pyyntiluvilla säädeltyä metsästystä”. VTV:n mukaan kustannuksia niistä kertyy 130-175 milj. euroa joka vuosi.

    mehänpoika

    Kyllä MaalaisSeppo hyvin ymmärtää, mitä lukua tarkoitin. Kävin korjaamassa sivulle 4. Olisit tarkistanut valtiontalouden tarkastusviraston raportista laskelmat ja oikaissut erehdykseni.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 1,383)